Mitä yhteistä on ennallistamisasetuksella, saamelaiskäräjälailla ja uudella luonnonsuojelulailla? Äkkiseltään voisi ajatella että keskenään ei juuri mitään, paitsi että ne ovat kaikki esityksiä, jotka keskusta on viime hetkellä torpannut neliraajahalvauksellaan. Siinä ei tietenkään ole mitään uutta että luontovihamielinen keskusta näkee mörköjä kaikissa linjauksissa ja lakiesityksissä, jotka tähtäisivät luonnon ja ympäristön suojeluun tai säilyttämiseen. Uusi perseilyn aluevaltaus näyttää olevan ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksissä, mikä sekään ei enää jaksa yllättää.
Luonnonsuojelulain torpedointi “isännän elkein” ympäristövaliokunnassa on aiheuttanut täysin ansaittua närää muiden hallituspuolueiden keskuudessa. Voimaintunnossaan kepulointi saattaa silti johtaa siihen, ettei keskustan toivomaa 100 miljoonan euron maataloustukea saada läpi. Se on ikävämpi uutinen puolueen sidosryhmille, etenkin jos talvesta tulee kylmä ja kustannukset vielä nousevat.
Mitä keskusta sitten sai viimeisimmällä venkoilullaan?
Hallituksen esityksessä uudeksi luonnonsuojelulaiksi on listattu seuraavat luontotyypit ja suojelun vaikutukset, jotka keskustaa nyt 100 miljoonan euron edestä närästävät:
“Ehdotuksiin sisältyy myös uusi suojelukeino, tiukasti suojellut luontotyypit, joiden esiintymien hävittäminen ja heikentäminen olisi kielletty suoraan lain nojalla. Näitä olisivat 1) serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä 2) rannikon avoimet dyynit. Tiukasti suojeltaviksi esitettävien luontotyyppien esiintymät ovat luontaisesti harvinaisia ja pienialaisia, pääasiassa puuttomia tai vähäpuustoisia. ”
Mielipahaa aiheuttavat siis:
1) Serpentiinikallikoiden, serpentiinikivikoiden ja serpentiinisoraikoiden, sekä
2) rannikon avointen dyynien suojelu
Mitä ovat serpentiinikalliot? Ne ovat ultraemäksisiä kallioita, kivikoita ja soraikoita, joilla kasvaa oma tyypillinen kasvillisuutensa ja tämä kasvillisuus on se, mikä tekee ympäristöstä erityisen. Ultraemäksisiä kasvupaikkoja suosivat mm. serpentiiniraunioinen, viherraunioinen ja pulskaneilikka. Metsätaloudellisesti näiden merkitys on käytännössä olematon. Hallituksen esityksen taulukossa 5 on annettu seuraava arvio:
Hieman pyöristäen, serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden metsätaloudelliset tappiot ovat noin 50 000€. Maankäyttöön esitys toki vaikuttaa ja maankäyttö, sekä kiviaineksen louhinta onkin ollut uhanalaistumiseen johtava tekijä. Taulukossa on esitetty se, mitä näistä luontotyypeistä on vielä jäljellä.
Rannikon avointen dyynien suhteen suojeltavaa alaa puuttuu noin 600ha ja tämän metsätaloudellinen arvo on 0€. Avoimet dyynit ovat nimensä mukaisesti avoimia, joten niillä ei kasva puustoa. Kaikki dyyniluontotyypit ovat uhanalaisia, eikä meille tule mistään uutta dyyniluontoa ennen seuraavaa jääkautta.
Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi: “Lisäksi luontotyyppien suojelua tehostettaisiin täydentämällä voimassa olevaa lakia valtion korvausvelvollisuuden osalta. Kiinteistön omistaja tai erityisen oikeuden haltija saisi valtiolta täyden korvauksen, jos suojellun tai tiukasti suojellun luontotyypin heikentämiskiellosta aiheutuisi merkityksellistä haittaa eikä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus myöntäisi poikkeuslupaa luontotyyppiä muuttavaan toimintaan.”
Niin ja se valkoposkihanhi… jota ei saa syödä. Kyllä lintudirektiivin artikla 9(1)c sisältää tämänkin mahdollisuuden: “salliakseen tiukasti valvotuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen lintujen pienien määrien pyydystämisen, hallussa pitämisen tai muuten asiallisen hyötykäytön.” Mutta näistä kielloista poikkeamista pitää hakea.
Vanha sanonta kuuluu, että “viiden markan suutari tekee kympin vahingon”. Nyt tässä farssissa meille esiintyy 50 000€ keskustapuolue, joka tekee 100 miljoonan vahingon. Onnea äänestäneille.
