Suunnitelmissa petoaita?

_K4_7402_aita1Tuotanto-tai harrastuseläinten pidossa ei liene kovinkaan monta yhtä ikävää tilannetta kuin se, että sattuu suurpetovahinko ja laitumelta löytyy aamusella kuolleita ja/tai loukkaantuneita eläimiä. Suurpetokantojen elpyessä riski tähän on ihan todellinen ja moni joutuu pohtimaan sitä miten tämän voisi omalla tilalla välttää. Tällöin esiin nousee myös petoaita yhtenä vaihtoehtona.

Jos kyseessä on suurpetojen tunnetulla elinalueella oleva tila, missä eläinten pito on elinkeino tai merkittävä osa sitä, voi aitatarpeet tai merkittävän osan niistä saada Suomen Riistakeskuksesta veloituksetta. Asiassa palvelevat Suomen Riistakeskuksen aluetoimistot, joiden yhteystiedot löytyvät http://riista.fi/riistahallinto/alueet-ja-toimipisteet/. Vasemman laidan valikosta se oma alue. Riistakeskusten aluetoimistoista saat myös kaavakkeet ja ohjeet petoaitahakemuksen tekoon ja ajankohtaiset tiedot käsittelyn kestosta ja muista yksityiskohdista.

Harraste-eläintiloille tarvikkeet joudutaan hankkimaan omakustanteisesti.
mm. Agroshop myy edullisia aitaustarvikkeita http://www.agroshop.fi
Kannattaa toki kysäistä tarviketarjousta myös omalta maatalouskauppiaalta. Se voi olla hyvinkin kilpailukykyinen. Tässä asiassa vertailu voi tuottaa äkkiä useiden satojen eurojen säästön per kilometri.

Luonnollisesti myös tähän asiaan pätee se, että halvin ei välttämättä ole paras ja voi kostautua aidan lyhyempänä käyttöikänä. Merkittäviä tekijöitä ovat tolppien kyllästyksen laatu, eristimien materiaalit ja niiden säänkestävyys ja nauhojen muovikudos, joka voi huonompilaatuisissa joustaa aikaa myöten niin, että johtimet katkeavat. Joustorasitetta nauhaan aiheuttaa se, että sen pitää jo lähtökohtaisesti olla kohtuullisen kireällä. Samoin talvisin ajoittain kertyvä lumikuorma tuo erityisesti nauhoille oman rasitteensa.

screenshot.1466505956Koska kahta samanlaista tilaa ei ole, ensimmästen asioiden joukossa suunniteltavaksi tulee se mistä aita vedetään ja kuinka pitkälti aitaa tarvittaisiin. Olisiko mielekästä aidata laidunlohkot, joku niistä vai saadaanko kokonaistaloudellisin ratkaisu aikaiseksi aitaamalla koko tila. Laskentaan ja suunnitteluun oivalliset työvälineet löytyvät mm. http://www.paikkatietoikkuna.fi , missä karttaikkunaan saa pohjalle ortokuvan omasta tilasta ja mittausvälinein voi piirtää suunnittelemiaan aitalinjoja pitkin eri vaihtoehdot ja näkee tarvittavan aidan määrän metreinä. Kuvakaappaus suunnitelmasta on hyvä liite myös riistakeskuksen aitahakemukseen.

Suunnitelussa kannattaa huomioida se, että petoaidassa alin lanka tulee ylimmillään noin 25cm etäisyydelle maasta, jolloin suurin osa metsäpohjista on sellaisia, että ne vaativat enempi vähempi maanrakennustöitä ennen kuin ovat riittävän tasaisia petoaitaa varten. Ratkaisu sopii hyvin huonosti tai ei lainkaan suoraan luonnonpohjille. Pelloilla harvemmin näitä ongelmia on.  Jo suunniteluvaiheessa on mielekästä tarkastella myös maapohjia ja arvioida realistisesti sitä onko mielekkäämpi vaihtoehto mittavat maansiirto/ kallionporaustyöt vai saavuttettaisiinko aitalinjan siirrolla toiseen paikkaan tyydyttävä kompromissi.

Aita vaatii myös huoltoa mm. aluskasvillisuuden kotrollointia, joten sijantia suunnitellessa, kannattaa pitää mielessä myös se, että huoltotyöt voidaan helposti suorittaa. Esimerkiksi jyrkät ojanpientareet, vaikka olisivatkin sinänsä tasaisia ja helposti saavutettavia, eivät ole aitalinjana huoltoystävällisiä, koska sellaisella taiteilu raivaussahan kanssa ei ole lasten leikkiä. Useassa tapauksessa metrin kaistaleen menetys esimerkiksi pellon laidunalasta palkitsee myöhemmissä vaiheissa verrattuna siihen, että pyritään vetämään niin laitoja pitkin kuin mahdollista ja hankkiudutaan jos jonkin sortin rypelikköihin.

Tarvikekulungin suunnittelua varten seuraavat yleispätevät ohjeelliset määrät 5 lankaiseen aitaan, jossa 1. 3. ja 4. kierros on vaijerilla, 2. ja 5. kierros on nauhalla.

  • Tolppia (paksuus vähintään 60 mm, pituus vähintään 1800mm) tarvitaan 5m välein
  • Vaijeria 3x aidan pituus ( 2mm)
  • Nauhaa 2x aidan pituus (10mm ja varmistu, että soveltuu pitkiin aitauksiin, joissain nauhoissa on liikaa vastusta sähkölle, eivätkä ne sovellu kuin lyhyehköihin aitauksiin )
  • Rengasristimiä 5x tolppien määrä (+ kulmatolppiin tuplat tai vaihtoehtoisesti putkieristimet, jotka asettavat asennusvaiheessa lankojen vetotavalle rajoituksia.)
  • Porttieristimiä 10 x porttien määrä (= 5kpl kumpaankin porttitolppaan. Jousiveräjäpaketti sisältää yleensä nämä. Varmistu asiasta ja tilaa erikseen jos valitsit porttityypin, jonka asennuspakettiin nämä eivät kuulu )
  • Jousiveräjäpaketteja 5x porttien määrä. Vaihtoehtoisesti jokin muu sähköistettävä /tiivis veräjätyyppi.
    Langankiristimiä ja jousia 5x porttien määrä (Jos aitaus on pitkä, voi olla tarkoituksenmukaista laittaa kiristimiä myös muualle kuin porttitolppiin)
  • Nauhaliittimiä aitaukseen tulevien liitosten verran, joka riippuu siitä minkä mittaisina keloina vaijeri ja nauha on. Yleisimmin vaijeri 500m, nauha 200m.

Kannattaa huomioida myös tekijä nimeltä odottamattomat muuttujat ja ottaa tarvikkeita mieluummin hiukan liikaa kuin liian vähän. Aina voi käydä niin, että lavalliseen tolppia sattuu joku virheellinen tai tuleekin tehtäväksi mutka, joka ei ole mukana laskelmissa.

Lisäksi:

  • Tehokas paimen. Mitä tehokkaampi sen parempi. Akku vai verkkovirta riippuu lähinnä verkkovirtapisteen sijainnista.
  • 3x1m maadoitussauva ja näiden toisiinsa ja paimeneen liittämiseen tarvittava johdin.
  • Paimenen aitaan liittämiseen tarvittava johdin, jonka pituus riippuu paimenen sijainnista suhteessa aitaan. Vaatii korkeille jännitteille soveltuvan eristyksen. Kelvolllisen paimenen jännite on minimissään 4000V

Tarvittavia työvälineitä

  • Kivipora jos kalliota
  • Kaivinkone jos raskaampia maansiirtotöitä maaston tasoitukseen
  • Lapio keveämpiin tasoituksiin
  • Traktori etukuormaajalla, tolppajuntta tai ainakin leka
  • Akkuporakoneita saati ladattuja akkuja ei koskaan ole liikaa
  • Pylväskaira
  • Rautakakanki
  • Sivuleikkurit
  • Pihdit
  • Timpurinkynä/kyniä

Pystytysavuksi talkoolaisia voi tiedustella mm.

Luonnonsuojeluliitto Tapiola
Yhteyshenkilö: Jussi Jalava, jussi.jalava@tapiolary.com

Luontoliitto
Yhteyshenkilö Sami Säynevirta, sami.saynevirta@luontoliitto.fi

Pirkamaan Luonnonsuojelupiiri
Yhteyshenkilö: Marjaana Laaksonen,  marjaana.laaksonen@sll.fi

Facebookin petoaitatalkooyhteisö, jossa voi esimerkiksi julkaista oman talkookutsun tai lähteä mukaan suunnitteilla oleviin talkoisiin
https://www.facebook.com/Petoaitatalkoot-1021587251262987/?fref=ts

Pystytyksestä ja alustavista työvaiheista enemmän osiossa petoaidan pystytys.

Muutamia linkkejä:

Alueesi suurpetohavaintoja viimeisen 2kk ajalta pääsee tarkastelemaan:
http://riistahavainnot.fi/suurpedot/havaintokartta

Suden esiintymistä suomessa 2011-2015 pääsee tarkastelemaan:

Susi suomessa 2011-2015