Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi koskien hallin, itämeren norpan, saukon ja euroopanmajavan metsästystä metsästysvuonna 2016-2017
18.7.2016
Luonnonsuojeluliitto Tapiola on tutustunut luonnoksiin sekä muistioihin ja lausuu asiasta pyytämättä seuraavaa:
- Harmaahylje
Metsästyskiintiöllä ei saa vaarantaa hyljekantaa. Pyyntimääriin nähden saaliskiintiö on täysin ylimitoitettu ”reservi”, kuten viime vuonnakin. Hylkeitä hukkuu vuosittain myös kalastajien pyyntiverkkoihin.
- Itämeren norppa
Kiintiö tulee perustua todennettuun laskentatietoon, eikä olettamukseen laskentahetkellä vedessä olevien norppien määrästä, kuten muistiossa esitetään. Lisäksi vahinkoperusteiset luvat tulee ehdottomasti huomioida myös kannanhoidollisen metsästyksen lupamäärissä.
Itämeren kalakantoja koskien ensisijainen huolenaihe tulee olla meren rehevöitymisessä, kutupaikkojen tuhoutumisessa ja vaelluskaloille kelvollisten jokien kalaportaiden rakentamisessa, ei niinkään luontaisen pedon olemassaolossa.
Yhdistys huomauttaa myös, että Itämeren hylkeiden hoitosuunnitelma on peräisin vuodelta 2007 ja on auttamattomasti vanhentunut. Suunnitelma kaipaisi tarkastelua mm. ennaltaehkäisevien toimien (esimerkiksi hyljeturvallisten rysien) osalta.
Metsästyksen etiikalle on kestämätöntä nähdä tietyt eläimet ainoastaan vahinkoeläiminä. Tuoreimmassa uhanalaisuusluokituksessa 2015[1], itämeren norppa on silmälläpidettävä. Kun laji on edelleen toipumassa, tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta eikä lähteä heti toisena metsästyskautena kaksinkertaistamaan metsästettävien norppien määrää.
- Euroopanmajava
Euroopanmajava on esiintymisalueeltaan varsin rajoittunut. Pääpainopiste on Satakunnassa. Laji on viimeisimmän nisäkkäiden uhanalaisuusluokituksen 2015 mukaan silmälläpidettävä. Ensisijaisesti tulisi pyrkiä turvaamaan euroopanmajavan säilyminen ja kannan levittäytyminen uusille alueille. Euroopanmajava on alkuperäinen majavalajimme, ja tulisikin keskittyä poistamaan kanadanmajavaa jotta euroopanmajavakanta pääsisi vahvistumaan ja levittäytymään pysyvästi myös muualle Suomeen.
Yhdistys huomauttaa myös että majavan metsästysaika menee päällekkäin sen lisääntymisajan kanssa. Naaraat ovat kantavia kauden lopussa. Yhdistys huomautti tästä jo viime vuonna lausunnossaan.
- Saukko
Saukko kuuluu Suomessa luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltuihin lajeihin. Saukkoja tapettiin viime vuonna riistakeskus Keski-Suomen ja –Oulun alueilla. Saukkokanta ei Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan näyttäisi olevan seuduilla mitenkään poikkeuksellisen runsas vaan runsain saukkokanta keskittyy Lappiin, sekä Pohjois-Hämeen kaakkoisosiin. Vuoden 2015 jälki-indeksissä riistakeskus Oulun alueella löytyy lisäksi huomattavan paljon harmaita alueita.
Mikäli saukkokannan vahvistuminen ja levittäytyminen uusille alueille on ministeriön tavoitteena, ei saukkoja tulisi ampua tässä vaiheessa ollenkaan. Yhdistys muistuttaa ministeriötä varovaisuusperiaatteen noudattamisesta myös saukon kohdalla.
[1] https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159434/Suomen_nisakkaiden_uhanalaisuus_2015.pdf?sequence=3