Mauri Leivon huikeasti kuvitettu teos KUIKKA alkulintu, on elämys. Lukija pääsee kertojan mukaan mystiselle matkalle halki usvan ja autereen, kohti auringon sammuvaa valoa, peilityyntä järven pintaa ja erämaan hiljaisuutta. Se on kuikan maailma.
Päiväkirjamainen kerronta lisää läsnäolon tuntua, mutta pelkkää proosaa kirja ei suinkaan tarjoile, vaan mukana on tietoa linnusta ja sen elintavoista. Intiimimmän suhteen lintuun lukija pystyy muodostamaan kertojan mukana, tutustuen Kainon ja Vienon, kuikkapariskunnan elämään.
Kirjan visuaalisuus vie tunnelmasta toiseen. Kuvien myötä on helppo palata kauas historiaan, missä ihmisellä ja kuikalla on myös yhtymäkohtia. Hyvänä kalastajana kuikka ei ole aina ollut ihmiselle mieleinen lintu ja niinpä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kuikasta maksettiin jopa tapporahaa. Lopulta lintu rauhoitettiin 1962.
Kesäilta ja kuikan huuto pitkin tyyntä järvenselkää kuuluvat erottamatta yhteen. Se tunnelma kirjasta on helppo tavoittaa mukaansa.