Alustavat työt
1.) Raivaa aitalinja ylimääräisestä kasvustosta. Poista isot kivet, kannot ja muu maasta ylöspäin nouseva ryjä. Täytä kuopat ja tasoita terävähköt notkelmat. Jos on ojanylityksiä, tee ojiin aidan alle aidansuuntainen ”kulkueste” esim. parista lyhyestä tolpasta ja betoniverkosta tms. järeästä materiaalista niin, että verkon yläreuna jää korkeintaan 25cm pääähän alimmasta aitalangasta, jonka korkeus on sovitettava niin, että veden noustuakaan se ei jää veden alle. Suuriin ojiin paras ratkaisu on ojarumpu ja maasilta.
Tämä on se vaihe savottaa mitä ei voi koskaan tehdä liian hyvin. Mitä paremmat ja tasaisemmat pohjat aidalle on saatu aikaiseksi, sen pitävämpi, kestävämpi ja helppohoitoisempi siitä saadaan. Jos tilannetta joudutaan kompensoimaan apulangoilla, tolpittamalla ”siksakkia” tai muulla vastaavalla tavalla, on se aina lopputulosta ajan myötä heikentävä tekijä. Niin valitettavaa kuin se onkin, tämä on aitatyyppi, joka aniharvoin soveltuu luonnonpohjalle pystytettäväksi.
2
.) Nakkaa tolpat traktorin tai mönkijän tms. lavalle, nakita emäntä/isäntä/naapuri matkaan ja ajelkaa
aidattava alue ympäri siten, että hanslankari nakkelee lavalta tolpat noin sijaintipaikoilleen eli noin 5m välein. Lupaa sahtia/kukkia/suklaata jos ei muuten suostu. Tämä työvaihe voidaan toki myös yhdistää pystytyksen työvaiheeseen 1 tai suorittaa sen kanssa samanaikaisesti jos on kalustoa. Lähtökohtaisesti traktorin pyörittely menee sujuvammin kun ei ole tolppakärryä perässä…tosin makuasia se on tämäkin ja käytettävissä oleva kalusto vaikuttaa tilanteeseen oleellisesti.
3.) Tee puutikuista tai laudanpätkistä muutama sapluuna, jossa on merkattuna eristimien paikat. Esim. 25cm-20cm-20cm-25cm-30cm Kokonaiskorkeus 120 cm.
Tämä eroaa riistakeskuksen mitoituksesta, joka esitellään jäljempänä. Oletustapauksessa kyseessä olevat aitavärkit on hankittu omaa kuvetta kaivaen ja näin ollen voidaan huoletta käyttää langoitustiheydeltään sudelle ja koiralle optimoitua mitoitusta. Susi ja muutkin koiraeläimet pyrkivät ujuttautumaan aidasta joko ali tai kuonon korkeudelta läpi. Harvoin tai ei milloinkaan tämäntyyppisestä aidasta yli tai aidan yläosasta läpi.
Riistakeskuksen viisilankaisten aitavärkkien ollessa kyseessä lankajako on 20cm-30cm-30cm-30cm-30cm. Aidan kokonaiskorkeus 140cm. Mikäli näistä haluaa syystä tai toisesta poiketa on asiasta syytä neuvotella riistakeskuksen kanssa etukäteen. Paketin mukana tuleva ohjeistus on kokonaisuudessaan se ensisijainen mitä on syytä noudattaa.
Mitat ovat sikäli suuntaa antavia, että näihin vaikuttaa lähtökohtaisesti millainen tarvikepaketti on käytettävissä. Esimerkiksi 180cm kokonaispituudeltaan oleva tolppa on pehmeisiin pohjiin hyvä upottaa 60cm. Kovilla savimailla 40cm on riittävä. Jos lankoja on käytettävissä viisi, päästään edellä kuvatuilla lankajaoilla tyydyttävään lopputulokseen. Jos käytettävissä olevia lankoja on enemmän, voidaan tehdä tiheämpi langoitus/, joka luonnollisesti lisää haastetta läpäistä aita.
Jos on käytettävissä pidempiä tolppia ja enemmän lankoja saadaan luonnollisesti korkeampi tiheä aita. Lähtökohtaisesti kuitenkin lankojen keskinäisen välin ei missään olosuhteissa tulisi olla yli 30cm, eikä alimman langan missään tilanteessa olla yli 25cm maasta. Näiden viitearvojen sisällä voi soveltaa.
Aidan pystytys ja talkooväen ryhmittely
Tolpat ja eristimet
1.) Työpari 1 pystyttää tolpat.
Mitataan ja merkataan maahan upotettava syvyys 60cm. Painetaan tolpat maahan, joko traktorin etukuormaajalla tai tolppajuntalla. Kun tolppa on pystyssä merkataan sapluunaa apuna käyttäen eristimien paikat tolpan ulkoreunalle. Kulmatolppiin eristimet tulevat pareittain, ellei käytetä putkieristintä. Jos sattuu kohdalle kiviä tai kalliota on mielikuvitus tarpeen. Aita ei mene siitä pilalle vaikka jonkun tolpan väli olisikin vain 4,5m ja viereisen 5,5m eli välin kanssa voi kohtuuden rajoissa luovia. Toki myös erilaisia räjähteitä/kiviporia antureita voi ja joutuukin käyttämään jos kivi/kalllio on suuri, eikä muulla tavoin päästä hyvään lopputulokseen.
Huomioitavaa!
Suoran rivin saa aikaiseksi niin, että pystytyttää ensin kulmatolpat ja vetää välille linjalangan, jonka mukaan kohdentaa tolpat. Mitä suorempi tolpparivi on, sen vähemmän tolppiin kohdistuu langan kireyden aiheuttamaa sivusuuntaista rasitusta.
Jos maa on kovasti pehmeää voi kulmatolppien kohdalla olla harustaminen tarpeen. Useinmiten peltojen pientareet ovat kohtalaisen pehmeitä kun taas puolikin metriä keskemmällä maa on tiiviimpää.
2.) Työ- tai käsipari 2 kiertää akkuporakonetta apuna käyttäen pystytettyihin tolppiin merkittyihin kohtiin eristimet. Huom! Porttitolppiin tulee veräjäpaketin mukana tulevat porttieristimet ja kulmatolppiin pareittain tai vaihtoehtoisesti putkieristimet.
Jos väkeä on käytettävissä paljon, täma on se työvaihe missä useammista käsipareista on kovasti hyötyä ja osan ”lankajoukkueesta” voi työllistää talkoiden alkuvaiheesa tämän askareen parissa.
Langat
Langoitusjärjestys alhaalta ylöspäin:
1. Vaijeri
2. Nauha
3. Vaijeri
4. Vaijeri
5. Nauha
3.) Työpari 3 ottaa haltuun vaijerit siten, että kolme vaijerikelaa laitetaan tankoon jota yksi pitää ja jarruttaa ja toinen lähtee vetämään vaijereita eristimiin siten, että toisella kädellä vedetään kolmen vaijerin nippua ja toisella asetellaan ne eristimiin kun sellaiset sattuvat kohdalle.
Kun kela loppuu, sidotaan vaijeri/nauha viimeiseen eristimeen mihin se ylettyy reilulla pelivaralla ”hollille” ja jatketaan vetämistä niin, että kelamiehet siirtyvät uusien kelojen kanssa jatkoksen kohdalle, toki muistaen ennen liikkeelle lähtöä sitoa vaijerit/nauhat pienen pelivaran kanssa eristimeen/ tolppaan, jonka kohdalta työ on alkanut.
Jatkoliitokset tehdään vasta sitten kun seuraava pätkä on vedetty hollille.
Tämä langan vetotapa on edellytys aidoille, joissa kulmat on tehty putkieristimin, koska langat on pujotettava putkesta läpi.
Tämä vaihe voidaan toteuttaa myös niin, että sidotaan lanka lähtöpäästä kiinni ja viedään kelaa mukana. Myös tässä voi hyödyntää tankoa ja ottaa matkaan useampi kela ja perään kulkemaan kaveri, joka asettelee langat eristimiin. Tämä tapa on suositeltavampi mikäli aidassa on useita teräviä kulmia tai teräviä nousuja ja laskuja, jotka aiheuttavat läpi vedettävään lankaan vastusta.
Mikäli langat vedetään käyttäen tätä tapaa voi liitokset tehdä saman tien kun kela vaihtuu.
Työpari 4 ottaa haltuun nauhat ja toimii jommalla kummalla edellä kuvatuista tavoista.
Jos väkeä ei ole neljän työparin vertaa, suoriudutaan savotasta toki vähemmälläkin väkimäärällä esimerkiksi niin, että työparista 1 tulee työpari 3 kun ensimmäinen työvaihe on suoritettu.
Edellä kuvatulla tavalla menetellään porttiväli kerrallaan.
Liitokset, portit, viimeistely ja päätöspuheet
4.) Mikäli liitoksia on vielä tekemättä, ne tehdään nyt, sijoitellaan kiristimet, jousikiristimet ja kiristetään langat. Tämä on parityöskentelyä, jossa toinen vetää käsipelillä lankaa kireälle, toisen kiinnittäessä sen jousikiristimeen.
Kummallakin tavalla toimien on kiristysvaiheessa syytä olla joku valvomassa liitoskohtia. On nimittäin mahdollista, että lanka kiristyy siten, että liitos jumittaa eristimeen ja silloin liitos tarvitsee käsipelillä siirtää eristimen toiselle puolelle.
5.) Lopuksi laitetaan jousiveräjät paikoilleen porttieristimiin ja voilá aita on valmis.
6.) Nyt on hyvä hetki heittää jäljellä oleva sahti ääntä kohden, pitää loppupuheenvuorot ja laskea eläimet laitumeen 😉