Tiedote Karhunmetsästykseen myönnettyjä lupia koskevasta muutoksenhausta 7.8.2022

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat hakeneet muutosta Suomen riistakeskuksen tekemiin päätöksiin koskien karhun kannanhoidollista metsästystä. Muutoksenhaku kohdentuu seitsemään lupapäätäkseen Pohjois-Karjalan alueella, yhteen lupapäätökseen Kainuun alueella ja yhteen lupapäätökseen Pohjois-Hämeessä.

Päätökset ovat valikoituneet sillä perusteella, että ne koskevat suurta eläinmäärä, jolloin vastoin lain ja direktiivin edellytyksiä tapettuna, tästä aiheutuu suuri vahinko. Alueet ovat lisäksi sellaisia, että karhuun on aiempina vuosina kohdentunut alueen kannan kokoon nähden voimakas metsästyspaine ja/tai alueen karhukanta on laskusuuntainen.

EU jäsenyys on velvoittanut Suomea toimeenpanemaan luontodirektiivin mukaisen tiukan suojelujärjestelmän IV-liitteen lajien kohdalla viimeistään vuonna 1998. Suomessa on kuitenkin kansallisen lainsäädännön turvin jatkettu metsästystä, perustellen menettelyä kestävällä käytöllä,  ikään kuin kyseessä olisivat direktiivin liitteen V mukaiset lajit. Menettely ei ole sallittu. Ei ole ollut sitten vuoden 1998. Luontodirektiivin liite IV sisältää riistalajeista mm. karhun, ilveksen ja suden poronhoitoalueen ulkopuolella.

Viime vuosina asiasta on saatu runsaasti oikeuskäyntäntöä mm. EU-tuomioistuimesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.  Viimeisimpänä ilvestä koskeva korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös keväältä 2022, missä linjattiin selkeästi, että se, että kanta on suotuisalla suojelun tasolla ei ole hyväksyttävä peruste jättää suojeluvelvoitteita noudttamatta. Tämä oikeuskäytäöntö on jäänyt Maa-ja metsätalousministeriössä metsästyslinjausten arvioinnissa ja tämän myötä myös Suomen riistakeskuksessa huomiotta täysin.

Luontodirektiivin ja nykyisen oikeuskäytännön valossa Karhua koskevista poikkeuslupapäätöksistä puuttuu hyväksyttävä päämäärä, yksilöinti ei ole riittävää, eikä valvonta tapahdu asianmukaisessa ajassa. Vallitseva hallintokäytäntö lisäksi johtaa siihen, että Suomessa sallitaan karhun ja sen osien kaupallinen hyödyntäminen. Tämä on luontodirektiivin nojalla ehdottomasti kiellettävä, eikä tästä kiellosta ole direktiiviin kirjoitettu poikkeusmahdollisuutta. Asetus mitä asiassa sovelletaan on sanamuotonsa johdosta muulle lainsäädännölle alisteinen. Yhdistykset katsovat, että EU-oikeutta tulkitaan suomen riistahallinnossa ja ympäristöhallinnossa virheellisesti.

Valitettavin tilanne muodostuu siitä, että poikkeuslupapäätökset tehdään riistahallinnon oman käytännön mukaisesti vasta juuri metsästysajan kynnyksellä, jolloin muutoksenhaku ei ole mahdollista siten, että tämä ehdittäisiin käsitellä ennen kuin metsästysaika alkaa. Laki tai metsästykseen liittyvät asetukset tätä eivät edellyttäisi, mutta jostain syystä näin halutaan menetellä. Käytäntö ei palvele ketään. Tämä käytäntö johtaa  johtaa poikkeuksetta siihen, että  mahdollinen täytäntöönpanokielto estää metsästyksen alkamisen ilman. Täytäntöönpanokiellon arvioi aina hallinto-oikeus lain edellytysten mukaisesti. 

Muutoksenhaku kohdentuu seuraaviin päätöksiin:

Kainuu:
2022-1-000-26429-4

Pohjois-Karjala:
2022-1-000-26458-2

2022-1-000-26484-1

2022-1-000-26495-1

2022-1-000-26500-2

2022-1-000-26502-8

2022-1-000-26519-6

2022-1-000-26535-8

Pohjois-Häme

2022-1-000-26510-9

Lisätietoa:
https://tapiolary.com/?page_id=3413