Petoyhdyshenkilölle sakot laittomasta haaskasta Pohjois-Karjalassa

 

Luonnonsu12782260_10153782378128311_333226834_nojeluyhdistys Tapiola-Karelian saamien tietojen mukaan Tuupovaaran riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin suurpetokouluttaja ja eläkkeellä oleva rajavartija on syyllistynyt jätelain rikkomiseen.

Hoilolalaismiehelle on rangaistusvaatimusmenettelyssä määrätty sakkorangaistus Jätelain 72§ ja 147§ a 2 rikkomisesta tammikuussa 2016. Rikos on tapahtunut marraskuussa 2014 Joensuun Hoilolassa. Edellä mainittu henkilö on jättänyt ympäristöön kolmannen osapuolen luovuttamaa naudan kotiteurastusjätettä, pään ja suolet, vieden ne haaskapaikalle. EU:n sivutuoteasetuksen 18 artiklan mukaan nautaeläimen käyttäminen haaskalla ei ole sallittua ihmiselle vaarallisen eläintautiriskin vuoksi.

Itä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Suvantolan antaman rangaistusvaatimusmenettelyn mukaan jätelain rikkomisesta sakkorangaistukseen määrätyn miehen olisi pitänyt haaskan perustajana ottaa selvää siitä, mitä eläinperäisiä jätteitä ruokinnassa saa käyttää.

Rikoksesta on rangaistusvaatimusmenettelyssä määrätty sakkorangaistus Jätelain 29§ ja 147§ a 2 rikkomisesta myös ilomantsilaisviljelijälle koska teurasjätettä oli luovutettu yksityishenkilölle.

LSY Tapiola-Karelian puheenjohtaja Hanne Ihanus löysi kyseisen suurpetohaaskan sattumalta maastoretkellään marraskuussa 2014. Läheltä riistaruokintaan tarkoitettua peltoa huomio kiinnittyi runsaaseen määrään ilvesten jälkiä. Haaskalla oli käynyt tuolloin myös ahma.

– Huomioiden haaskanasettajan taustat etenkin metsästäjäorganisaatioissa sekä teurasjätettä luovuttaneen tahon lihakarjanpidon elinkeinona, on lakien ja asetusten pitänyt olla henkilöiden tiedossa, Ihanus linjaa.

Pohjois-Karjalassa on kohistu asutuksen läheisyydessä liikkuvista susista jo vuosia ja kuluneena metsästysvuotena poliisilain 16§ lopetusmääräyksiä on jaettu maakunnassa ennätysmäärä (9) juuri pihahavaintojen perusteella.
-Alueella on myös useita luvallisia pintahaaskoja, tällä hetkellä lähimmät muutamien satojen metrien päässä asutuista talosta. On selvää, että tällainen haaskanpito houkuttaa myös suurpetoja alueelle ja nk. pihasusiongelmaa tulisi miettiä etenkin tämän kautta. Syy-seuraussuhde on ilmeinen. Silti ongelmia hoidetaan lopetusmääräyksillä vaikka ensiarvoisen tärkeää olisi poistaa ne syyt, jotka susia asutuksen lähelle houkuttavat, Ihanus jatkaa.