Uhanalaisuusluokka suomessa :EN Erittäin uhanalainen
Kannan koko: 220-240 yksilöä
Metsästäjien lakkouhkailu liittyen Tassu-havaintotietojen julkisuuskysymykseen ja siitä aiheutuneeseen mieliharmiin, YLE 23.12.2015 “Susitietojen jakaminen kaikille suututti metsästäjät”.
Suurpetohavaintojen kerääminen suurpetotutkimuksen tueksi on yksi Suomen Riistakeskuksen ja sen alaisten riistanhoitoyhdistysten lakisääteisistä tehtävistä.
Lakisääteisissä tehtävissä Riistakeskuksen virkamiehiä sitoo virkavastuu.
Riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyö on merkittävässä roolissa siinä, että Suomessa metsästys on taloudellisesti mahdollista kaikille riistanhoitomaksun ollessa vain 33 euroa vuodessa. Mikäli vapaaehtoistyön resurssit ovat riistahallinnon piiristä pois, on tehtävät hoidettava ns. ostopalveluna, mikä tällöin tarkoittaisi huomattavia korotuksia riistanhoitomaksuihin.
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ylläpitämä Tassu-havaintotietokanta on tutkimuslaitoksen tärkein tausta-aineisto kanta-arvioille ja tämän kautta myös Riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksenteolle. Suurpetojen poikkeuslupapäätökset ovat riistahahallintolain alaisia viranomaispäätöksiä. Näin ollen lupapäätösten taustalla oleva materiaali ja sen saaminen intressiryhmien, kuten luonnonsuojeluyhdistysten, käyttöön takaa perustuslaillisen oikeusturvan toteutumisen. Tämän päätöksentekoon liittyvän aineiston toimittaa Suomen Riistakeskus.
Tapiola ry on tiedustellut laajempaa havaintoaineistoa Luonnonvarakeskuksesta ensimmäisen kerran syksyllä 2015. Tiedustelun seurauksena asiassa on tehty linjaus havaintotiedon julkisuudesta ja siitä, että aineisto on saatavissa irrotuskustannuksia vastaan. Tällä päätöksellä tieto luovutettiin Tapiola ry:lle.
Edellä kerrottu lakisääteinen toiminta ja siitä saavutettu hyöty lienee unohtunut hämeenlinnalaisten metsästäjien ilmoittaessa 23.12.2015 YLEn uutisille Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin johtohenkilöitten toimesta, että paikalliset petoyhdyshenkilöt tulevat aloittamaan lakon susihavaintojen kirjaamisesta Tassu-havaintotietojärjestelmään, koska havaintotietoja “käytetään tietojen kerääjiä ja metsästäjiä vastaan”.
– Asia juontanee juurensa siitä, ettei Riistakeskus Etelä-Häme myöntänyt alueelleen kannanhoidollista sudenmetsästyslupaa, arvelee Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Kanta-Häme-Uusimaan puheenjohtaja Reija Laurila.
– Päätös ei ole millään tavoin sidoksissa Tassu-havaintojen luovutukseen. Etelä-Hämeessä, lähinnä Rengon alueella, liikkuvan kolmen aikuisen susiyksilön lauma ei täyttänyt Maa- ja metsätalousministeriön suden kannanhoidollista metsästystä koskevan asetuksen edellytyksiä vakiintuneesta reviiristä ja elinvoimaisesta sekä pentuetuottoisesta laumasta. Alueella ei ole myöskään tapahtunut ainoatakaan Riistavahinkolain määrittelemää susivahinkoa, joten edellytyksiä pääsäännöstä poikkeamiselle ei ole ollut.
– Sudenhoitosuunnitelmassa edellytetään toimintojen avoimuutta ja lisäksi myös sitä, että petoyhdyshenkilöverkostoon tulisi ottaa mukaan myös muita kuin metsästäjiä. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista ja havaintoja kirjaavat lähinnä henkilöt, jotka havaintojen kautta muodostavat aineiston itse hakemiaan pyyntilupia varten. Voimakas vastustus tiedon avoimuutta kohtaan kyseenalaistaa tämän järjestelyn rehellisyyden. Mikäli tieto on totuudenmukaista, ei sitä ole mahdollista käyttää väärin, toteaa asiasta Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen.
Luonnonsuojeluliitto Tapiola toivoo, että myös suojelujärjestöille jonain päivänä avautusi mahdollisuus olla osana myös tuottamassa ja kirjaamassa havaintotietoa. Kaiken kestävän riistatalouden perusta on se, että kannat saadaan arvioitua. Tämä on suojelujärjestöjen ensisijainen intressi ja toimintaan ollaan halukkaita osallistumaan myös konkreettisesti.
Lisätietoja:
Leena Iivonen
Puheenjohtaja, Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry
gsm 045 110 3316
Reija Laurila
Puheenjohtaja, Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Kanta-Häme-Uusimaa ry
gsm 040 960 3725
*******************
Julkaisuvapaa heti
