Yhdistysten yhteinen tiedote: Metsästys ei ole tehokas keino laidunvahinkojen ennaltaehkäisyyn

Yhdysvalloissa 2014 valmistuneen tutkimuksen mukaan susien hyökkäykset laiduneläimiä kohtaan lisääntyvät kun laumasta tapetaan yksilöitä. Ekologi Robert Wielgusin Washington State Univertisystä, tekemän tutkimuksen mukaan susien metsästys ei ole tehokas keino laidunvahinkojen ehkäisemiseksi. Yllättävä tutkimus osoittaa päinvastoin vahinkojen jopa lisääntyvän.

Tutkimuksessa analysoitiin tiedot metsästetyistä susista, sekä laidunvahingoista 25 vuoden ajalta Idahosta, Montanasta ja Wyomingista, joissa susia on runsaasti. Wielgus havaitsi aineistostaan että vuosi sen jälkeen kuin laumasta oli ammuttu susi, laidunvahingot lisääntyivät 4-6%. Useampia yksilöitä ammuttaessa vahinkojen määrä kasvoi vastaavasti. Jotta vahingot vähenisivät susia metsästämällä, tuli näin ollen poistaa jopa 25% koko osavaltion susista. Tämä johti siihen, että susi päätyi uudelleen uhanalaislistalle, jolloin myös sudenmetsästys kiellettiin kokonaan.

Wielgusin mukaan on edelleen epäselvää miksi laidunvahingot lisääntyvät kun susia tapetaan, mutta epäilee tämän johtuvan laumakäyttäytymisestä. Jos laumasta tapetaan yksilöitä, lauman dynamiikka häiriintyy. Tämä voi johtaa lauman jakaantumiseen jolloin muodostuu useampia lisääntyviä laumoja. Suomessa vastaava tapahtuma koettiin vuonna 2012, jolloin Varsinais-Suomessa tapettiin ns. Pöytyän lauman johtava naaras: ”Auli”. Lauma hajosi ja susireviirit muodostuivat sekä Oripäähän että Yläneelle.

Myös susitutkija Doug Smith Yellowstonen kansallispuistosta tukee Wielgusin teoriaa. Yellowstonessa laumat ovat suuria ja sisältävät eri-ikäisiä susia. Kansallispuistossa metsästys ei ole sallittua ja laumat saavat kehittyä rauhassa. Siellä missä susia metsästetään, laumat muodostuvat usein vain lisääntyvästä parista ja näiden pennuista. Suuremmat, vakiintuneet laumat kykenevät saalistamaan suurempaa riistaa eivätkä tarvitse helpompaa laidunriistaa, mihin taas pienemmät, koko ajan dynamiikkaansa vasta rakentavat laumat mieluimmin keskittyvät.

Tutkimuksesta ilmenee myös, että laidunvahinkoja voidaan estää paikallisesti, lyhyellä tähtäimellä, tappamalla yksittäisiä susia, mutta jos halutaan pysyviä tuloksia on otettava käyttöön vaihtoehtoisia menetelmiä. Idahossa, jossa laiduntaa n. 30.000 lammasta, muutama lampuri lähti mukaan hankkeeseen jossa tarkoitus oli vähentää laidunvahinkoja. Susien liikkeitä seurattiin jotta laiduneläimiä ei sijoitettaisi lähelle mm. susien pesäpaikkoja. Lisäksi käyttöön otettiin laumanvartijakoiria, ihmisiä paimentamaan lampaita, lippusiimoja, sekä öisin vilkkuvia valoja. Nämä keinot osoittautuivat erittäin toimiviksi, sekä kustannustehokkaiksi. Alueella on seitsemän vuoden aikana menetetty vain 30 lammasta ja myös sudet ovat säilyneet hengissä.

Suomessa viime talvena toteutettu susien kannanhoidollinen metsästys ei anna viitteitä siitä, että se olisi tehokas tapa kotieläinvahinkojen ehkäisyyn. Tämä käy ilmi oheisesta kartasta. Karttakuvaan on sijoitettu v.2014-2015 kannanhoidollisessa metsästyksessä tapetut sudet ja v. 2015 tapahtuneet laidun- ja koiravahingot.

screenshot.24-09-2015 17.53.00

 

 

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa:
http://www.plosone.org/article/fetchObject.action?uri=info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0113505&representation=PDF

 

Lisätietoja:

Carina Lintula

Suomen Susi 2013 ry, puheenjohtaja

suomensusiry(at)gmail.com

www.suomensusi.net

 

Sari Kantinkoski

Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry, puheenjohtaja

info(at)tapiolary.com