Maa- ja metsätalousvaliokunta on uudessa mietinnössään tehnyt luontodirektiivin liitteen V lajista Suomessa haitallisen vieraslajin. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan valiokunta on nimennyt sakaalin vieraslajiksi myös Virossa. Näin asia ei ole.
Kultasakaali ei löydy Viron lainsäädännöstä haitallisten vieraslajien luettelosta: Looduslikku tasakaalu ohustavate võõrliikide nimekiri. Sen sijaan kultasakaali on metsästettävää pienriistaa ja kuuluu näin ollen metsästyssäädöstön piiriin: Jahipidamise nõuded ja väikeulukite loetelu, 1 luku, 4§ (31). Viron lainsäädäntöä voi muuten lukea kätevästi myös englanniksi, mikä on paikallisen hallinnon ehdoton hienous! Samainen pykälä, ”Hunting Rules” kuuluu englanniksi seuraavasti: ”The golden jackal may be hunted by calling hunt, hunting from hides or by stalking as well as by driven hunt and by using bounding flag lines 1. from 1 September to the end of the hunting year and with a hunting dog from 1 November to the end of the hunting year [RT I, 15.08.2017, 7 – entry into force 18.08.2017]” Kultasakaalin metsästys on siis Virossa säädeltyä, eikä se ole vieraslaji, toisin kuin valiokunta väittää. Edellä mainitut kohdat Viron lainsäädännöstä olisi valiokuntakin toki voinut halutessaan tarkistaa, mutta siihen ei maa- ja metsätalousvaliokunnalla ilmeisesti ollut mielenkiintoa.
Mikä sitten on vieraslaji? Ne ovat vieraslajiportaalin mukaan: ”lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston.”
Tulokaslajeina taas pidettän lajeja jotka: ”tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä.” Kultasakaali on siis toisin sanoen tulokaslaji.
Vieraslajiportaalia ylläpitävät mm. maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, sekä ELY-keskus.
Valiokunta totesi mietinnössään, että ”haitallisena vieraslajina kultasakaalin maahantuonti ja ympäristöön päästäminen on nykyisin kielletty. Valiokunta ei pidä tarpeellisena siirtää kultasakaalia metsästyslain piiriin. Haitalliset vieraslajit, kuten kultasakaali tulee poistaa luonnosta.” Toisin sanoen hallituksen esityksessä (HE 286/2018 vp) sakaali olisi päätynyt metsästyslain piiriin, jolloin sitä olisivat koskeneet metsästyslain 41 a § mukaiset poikkeuslupasäädökset, luontodirektiivin edellyttämällä tavalla. Valiokunta päätyi kuitenkin asiaa mietittyään tekemään sakaalista, direktiivin ohi, haitallisen vieraslajin. Sitä ei tosin vielä mainita valtioneuvoston asetuksessa, mutta sinne se näyttäisi olevan menossa. Valiokunta antoi nimittäin hallituksen esityksen ohi oman esityksensä luonnonsuojelulain muuttamisesta (kuva): 
Sitä, miten sovitetaan yhteen luontodirektiivin 14 artiklan vaatimukset suhteessa kansalliseen vieraslajilakiin, ei valiokunnan mietinnössä kerrota. Siinä riittääkin teknistä haastetta.
Hybridikammoinen valiokunta meni ilmeisesti tiedotteessaan niinkin pitkälle, että päätteli ketun ja sakaalin risteytyvän keskenään. Ketulla on 38 kromosomia ja sakaalilla 78, joten edes hyvästä yrityksestä huolimatta ne eivät saisi jälkeläisiä keskenään, joten emme tule jatkossakaan näkemään ”ketaaleja” Suomen luonnossa. Myös Euraasian ja Afrikan sakaalit eroavat geneettisesti toisistaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita nyt sitä, että Afrikasta olisi tulossa sakaaleja risteytymään Suomeen kaiken mahdollisen kanssa. Ei tule.
Aivan kuin anekdoottina valiokunta toteaa vielä mietinnössään: ”Koirasusi on haitallinen vieraslaji joka ei kuulu luontoon. Myös morfologisen ominaisuudet tulee huomioida rodun määrityksessä asiantuntijoiden avulla.” Kerrottakoon nyt arvoisalle valiokunnalle, ettei taksonomiassa yleisesti tunneta ”rotuja”, vaan yleisesti ottaen puhutaan heimosta, suvusta, lajista ja alalajista. Rotua taas käytetään yleisesti käsitteenä jalostetuille lajeille, kuten koirille ja kissoille, kuvaamaan ryhmälle ominaisia piirteitä. Luonnontieteellisessä luokittelussa tällaista ”rotumääritelmää” ei siis tunneta. Käsitteelliseksi ensiavuksi valiokunnalle voi suositella biologian peruskurssia.
Hallituksen ”Sipilöinnin” rinnalle näyttää vielä viime metreillä nousevan uusi termi: Kalmarointi. Siinä missä koko hallitus on viis veisannut perustuslaista, on maa- ja metsätalousvaliokunta tanssinut hybridihumppaa käyttäen direktiiviä parkettinaan. Onkin jo korkea aika vaihtaa orkesteria, nykyinen alkaa olla pahasti epävireessä.
