Suomen riistakeskus on 29.12.2021 myöntänyt neljä poikkeuslupaa suden kannanhoidolliseksi kutsuttuun metsästykseen. Luvilla voi tappaa 18 sutta neljältä reviirialueelta, ja luvat on mitoitettu siten, että tämä tarkoittaa kolmen lauman ja yhden parin hävittämistä täysin.
Perusteet nojaavat vahvasti Maa-ja metsätalousministeriön asetusmuistioon, mistä lausunnonantajat löysivät useita ongelmia. Ongelmat ovat siirtyneet sellaisenaan poikkeuslupapäätöksiin. Niin ikään lupaprosessi itsessään on ollut hyvin mielenkiintoinen.
Lupahakemuksia tuli yhteensä 33 ja näistä 29 tuli hylätyksi. Asiaa ei ratkaistu hakemusten perusteella vaan Suomen riistakeskus oli tehnyt mielenkiintoisen jaon suuralueisiin, joista jokaista kohti yksi hakija sai luvan. Se kuka tämä on, oli ratkaisu selkeästi sen perusteella miten 18 sutta voidaan jakaa sopiviin osiin niin, että neljä reviiriä voidaan tyhjentää.
Prosessi on kokonaisuudessaan sekä perusteiltaan, että muutoinkin toimintamalliltaan melko uusi ja erikoinenkin. Jotta otsikossa esitettyyn kysymykseen voidaan vastata, on tarkasteltava asia direktiivin ja lainsäädännön perspektiivistä hyvin huolellisesti. Päätösten ollessa pituudeltaan 20 sivua ja sisältäessä valtavasti poimintoja eri soft law lähteistä, tämä tarkastelu ei tapahdu tunnissa, eikä edes vuorokaudessa….etenkään nyt kun se ei ole valitusprosessin merkityksellisyyden aikaikkunassa välttämätöntä.
Päätöksistä on ns. vahinkoperusteisiin lupiin nähden suorastaan ruhtinaallinen 30 vrk valitusaika, mikä mahdollistaa sen, että tällainen perusteellisempikin tarkastelu on mahdollista tehdä valituksen menettämättä merkitystään. Silloin kun lupa astuu voimaan vuorokauden vaihtuessa päätöksen antamisesta, tällaista perusteellisen arvioinnnin mahdollisuutta ei ole, koska nopea toimeenpano vailla lainvoimaa ei enää mahdollista valittajan oikeushyvän toteutumista jos valituksen vireillepanon kanssa viivytellään.
Vastaus otsikon kysymykseen on siis seuraavanlainen: Tapiolan piirijärjestöt harkitsevat asiaa. Harkinta tehdään nojautuen korkeimman hallinto-oikeuden aiemman suden kannanhoidollista metsästystä koskevan ratkaisun valossa ja noudattaen harkinnassa korkeimman hallinto-oikeuden toteamusta EU tuomioistuimen enakkoratkaisua koskien:”Jo yhden unionin tuomioistuimen tuomiossa kuvatun esteen olemassaolosta seuraa, että poikkeuslupaa suden tappamiseen ei voida myöntää”
