Maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksen yhteensä 20 suden ”kannanhoidollisesta metsästyksestä” poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuodelle 2021-2022. Asetuksen mukainen määrä susia voidaan tappaa yhteensä neljästä laumasta.
Mutta mikä on ”kannanhoidollinen metsästys”?
Suomen lajistossa on yhteensä 80 luontodirektiivin IVa liitteen tarkoittamaa tiukasti suojeltua lajia, joita Euroopan yhteisö pitää tärkeinä. Susi on niistä yksi. Tiukan suojelun säädöspohja tulee direktiivin artiklasta 12 ja se on toimeenpantu Suomessa sekä luonnonsuojelu- että metsästyslaissa. Niiden direktiivilajien suojelusta, jotka kuuluvat metsästyslain piiriin, vastaa Suomessa maa- ja metsätalousministeriö.
Artikla 12 mukaan kiellettyä on liitteessä IV mainittujen lajien:
– Kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa.
– Näiden lajien tahallinen häiritseminen. Erityisesti on kielletty häirintä lisääntymis-, talvehtimis- tai muuttoaikaan.
– Tahallinen munien hävittäminen tai ottaminen luonnosta.
– Lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen.
Lisäksi on kiellettyä: ”näiden lajien luonnosta otettujen yksilöiden hallussapito, kuljetus, kaupan pitäminen tai vaihtaminen ja tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi. ” Kielto ei koske niitä yksilöitä jotka on laillisesti otettu ennen direktiivin täytäntöönpanoa.
Koska susi kuuluu liitteeseen IV, sitä ei voi metsästää poronhoitoalueen ulkopuolella. Liitteen V lajeja voidaan metsästää.
Suojelusta voidaan poiketa artikla 16 mainituin ehdoin, joiden on täytyttävä samanaikaisesti.
– Suojelusta poikkeamisella on oltava hyväksyttävä päämäärä.
– Suojelusta poikkeaminen ei saa haitata laijin suotuisaa suojelutasoa tai sen saavuttamista.
– Muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.
Niin sanotuissa ”vahinkoperusteisissa poikkeusluvissa” suojelusta poiketaan jonkin seuraavan päämäärän saavuttaiseksi:
a) Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu.
b) Erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisy.
c) Kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai yleisen edun kannalta pakottavat syyt.
d) Lajien tutkimus, koulutus ja uudelleensijoittaminen.
Nämä perusteet poiketa artikla 12 mukaisesta lajien tiukasta suojelusta löytyvät kansallisesta lainsäädännöstä metsästyslain 41 a §, 1 momentista riistalajien osalta.
”Kannanhoidollinen metsästys” (metsästyslaki 41 a §, 3 momentti) on sitä samaa suojelusta poikkeamista. Se ei ole mikään erillissäädös, tai taivaasta tarvittaessa tipahtava autuaaksitekevä pykälä, vaan se on edelleen yksi peruste poiketa lajin tiukasta suojelusta. Päämäärää ei ole valmiiksi määritelty, kuten a-d kohdissa, vaan se täytyy perustella jollain muulla hyväksyttävällä syyllä. Sen perusteena eivät siis voi olla vahingot, sosiaaliset syyt, yleinen turvallisuus tai tutkimus. Suojelusta poikkeamiselle e-poikkeamaperusteella tulee olla erityinen tavoite. Mikä tahansa tavoite, kuten susikannan pienentäminen tai ”me halutaan” ei käy, koska tavoitteen on oltava direktiivin yleisten tavoitteiden mukainen. Luontodirektiivin ensisijainen tavoite on luontotyyppien ja lajien suojelu. Tavoite ei siis voi olla ristiriidassa suojelutavoitteen kanssa.
Ministeri Leppä totesi tiedotteessa 14.12.2021: ”Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.”
Miten nämä ministeriön tavoitteet nyt sopivat yhteen edellä esitetyn kanssa?
