EU-tuomioistuin antoi 4.3.2021 ennakkoratkaisun yhdistetyissä asioissa C-473/19 ja C-474/19. Ennakkoratkaisun asianosaiset yhdistykset ovat Föreningen Skydda Skogen, Naturskyddsföreningen i Härryda ja Göteborgs Ornitologiska Förening. Asia koski Länsi-Götanmaan lääninhallituksen (Länsstyrelsen i Västra Götalands län) päätöstä olla ryhtymättä valvontatoimiin Härrydan metsäalueen hakkuuilmoituksen johdosta, jossa kyse oli päätehakkuusta. Päätehakkuussa poistetaan kaikki puusto. Yhdistykset katsoivat, että toimi oli sekä lintudirektiivin, että luontodirektiivin 12 artiklan vastainen.
Erityisen huomionarvoisia ovat ennakkoratkaisun seuraavat kappaleet:
34: Lintudirektiivin 1 artiklan 1 kohdan mukaan kyseinen direktiivi koskee ”kaikkien luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua jäsenvaltioiden Eurooppaan kuuluvalla alueella, johon perustamissopimusta sovelletaan”.
53: Näin ollen luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa säädettyjä kieltoja voidaan soveltaa metsätaloustoiminnan tai maankäytön kaltaiseen toimintaan, jonka tarkoitus on selvästi muu kuin eläinlajien tahallinen pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen taikka tahallinen munien hävittäminen tai ottaminen.
65: Siten myös mainituista tavoitteista seuraa, että suotuisan suojelun tason saavuttaneita lajeja on suojeltava kaikelta tämän tason heikentämiseltä, koska luontodirektiivin tarkoituksena on myös suotuisan suojelun tason ”säilyttäminen”.
66: Näin ollen on todettava, että luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohtaa ei voida tulkita siten, että siinä säädettyä suojelua ei enää sovellettaisi suotuisan suojelun tason saavuttaneisiin lajeihin.
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu linjaa vahvasti sitä, mitä tavoitteita suojelulle on asetettava. Se, että laji saavuttaa ”suotuisan suojelun tason” ei tarkoita sitä, että sen suojelu automaattisesti voisi jotenkin heikentyä. Niin ikään tiukan suojelun säädökset on huomioitava myös tahattomassa toiminnassa, jossa tavoite tai tarkoitus ei sinällään ole lajien suojelusta poikkeaminen. Tällöin säädöksiä tulee soveltaa mm. maankäytön ja metsätalouden hankkeissa ja toiminnoissa.
BirdLife Suomi julkaisi tuoreeltaan Suomen linnuston tila-raportin 4.3.2021. Raportin mukaan Suomessa pesii noin 250 lintulajia ja parimäärä nousee noin 50 miljoonaan. Merkittäviä uhkia populaatioiden pienenemiselle ovat: ”maa- ja metsätalouden tehostuminen, vesien rehevöityminen sekä soiden ojitus”. Uhanalaistumiskehitys on huolestuttavaa, sillä joka toinen Suomessa pesivä laji löytyy punaiselta listalta ja metsien lajeja listalla on 22. Kolmannes Suomen linnuista pesii metsissä. Etenkin vanhoista metsistä riippuvaiset lajit ovat vaikeuksissa Etelä-Suomessa, jossa metsien ikärakenne on varsin nuorta ja elinympäristöt pirstaleisia. Myös vielä muutamia vuosia sitten tuiki tavalliset lajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat nopeasti romahtaneet.
Pesimäaikaisen puunkorjuun vaikutuksia on tutkittu tavattoman vähän siihen nähden, että Kesähakkuutyöryhmä totesi jo vuonna 2000 raportissaan: ”Pesimäaikaisissa hakkuissa, maanmuokkauksessa ja muissa metsänhoitotöissä lintujenpesintä häiriintyy. Puissa sijaitsevia pesiä tuhoutuu puiden kaatuessa ja maapesiä puunkorjuutai maanmuokkauskoneiden liikkuessa hakkuualoilla. Vaikka pesä säilyisikin hakkuussavahingoittumattomana, saattavat hakkuut häiritä lintujen pesintää hakkuualan läheisyydessä,jolloin osa emoista voi hylätä pesänsä. Kaikki parit eivät pesi uudelleen, ja vaikka pesisivätkin,
uusintapesyeiden tuotto on keskimääräisesti ensipesintöjä huonompi.”
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta voidaan todeta kesähakkuiden määrän kasvu. Kuvaajassa pääasiallisesti touko-heinäkuu on vuoden 2006 alussa suhteellisen matalalla, mutta kuvaajan ”kesäkuoppa” on noussut viime vuosina merkittävästi ja pylväikkö siten tasoittunut. Kesähakkuutyöryhmä siteerasi silloista ainoaa tutkimustulosta raportissaan: ” Tutkimuksen mukaan vuosien 1988 – 1997 touko-heinäkuussa tehdyissä uudistushakkuissa tuhoutui keskimäärin 35000 lintujen pesintää vuodessa. Määrä on noin 0,1 % metsälinnustomme 36 miljoonasta lintuparista.” Aihe on metsätalouden näkökulmasta vähintään kiusallinen, joten on melko ilmiselvää miksi tutkimusta on vähän. Muualta tutkimusta hakkuiden linnustovaikutuksista kylläkin löytyy.
Kuva kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa. Rengastajille nämä ovat valitettavan tavallisia näkymiä. Kanahaukan reviirille on tehty hakkuu. Pesäpuu on säästetty, mutta ilman suojaavaa puustoa myös pesäpuu on alttiina tuulelle ja saattaa kaatua. Pienempien lintujen pesistä ei monitoimikoneen jäljiltä jää mitään kuvattavaa tai näytettävää. Ne kaikki tuhoutuvat. 18.6.2018. Kuva: Pekka Raukko.
”Metsädinosaurusten” käytänteissä mikään ei muutu, ellei ole pakko. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu on varsin selväsanainen linjauksissaan. Se on nyt kuitenkin viimeisenkin ”tukkijäärän” luettava.
