Viimepäivinä on yleistä huolenaihetta aiheuttanut arviolta noin 2300 yksilöön kasvanut karhukanta. esiin on voimakkaasti nostettu riski lisääntyneistä karhun ja ihmisten kohtaamisista, minkä kautta koetaan turvallisuuden olevan vähintään vaarantumassa. Samaan aikaan varsin huolettomasti suhtaudutaan ihmiselle vähintään yhtä vaaralliseen metsäneläimeen, hirveen. Näiden metsästyksen jälkeinen lukumäärä on vuonna 2024 arvioitu btw olevan n. 87 000.
Tähän karhun kohtaamaan ylitsepursuavaan huoleen on mahdotonta suhtautua sen vaatimalla vakavuudella tilanteessa missä hirvieläimet kopsahtelevat autojen nokkapellille päivittäin aiheuttaen omaisuusvahinkoja ja usein myös henkilövahinkoja. Asia ei oikeastaan suuremmin huoleta ketään. Niin ikään hirven vaarallisuus kohdatessa nähdään varsin vähäisenä, vaikka eläimellä on kyllä kapasiteettia ottaa ihminen hengiltä yhdellä etujalan polkaisulla.
Kotiliesi lehdessä 14.12.2024 riistapäälikkö Jani Körhämo Suomen riistakeskuksesta kuvailee näiden nyt vertailussa olevien lajien kohtaamista seuraavasti: ”Jos ihminen kohtaa karhun, ohjeet ovat: älä juokse ja käy tarvittaessa maahan makaamaan. Riistapäällikön mukaan hirven ja ihmisen kohtaamiseen eivät päde samat säännöt.
Kun hirvi kokee olonsa uhkaavaksi, sen korvat menevät luimuun, pää laskeutuu alas ja säkäkarvat nousevat pystyyn.”Siinä vaiheessa viimeistään pitää pyrkiä paikalta pois. Somevideoita ei kannata jäädä tekemään”, Körhämö sanoo.
Lähestyvää hirveä riistapäällikkö pyrkisi väistämään perääntymällä ja hakemalla suojaa puun tai kiven takaa. Pystyasento kannattaa säilyttää.
”Itse en ensimmäisenä menisi maahan makaamaan. Jos hirvi hyökkää, se hakkaa sorkillaan. Hirvi on varsin iso eläin. Jälki voi olla huonoa, jos hirvi pääsee tallomaan”, Körhämö sanoo.
Lähestyvä sarvipää ei välttämättä käy päälle. Hirvi saattaa tehdä valehyökkäyksen. Se lähtee ensin tulemaan ihmistä kohti, mutta perääntyy ennen kontaktia.
”Mutta toki sitä ei tiedä siinä vaiheessa, kun hirvi lähtee tulemaan kohti. Ilman muuta sitä pitää pyrkiä aina väistämään.””
Neuvot ovat varsin hyviä ja pätevät kumpaankin eläimeen. Myös karhulla on tapana tehdä valehyökkäyksiä.
Molemmat eläinlajit ovat jalkaisin kohdatessa aiheuttaneet tuiki harvoin fataaleja henkilövahinkoja. Esimerkkejä onkin haettava lähinnä ulkomailta. Toki suomestakin. Pikaisen googlettelun tulos:
Hirvi tappoi ruotsalaisnaisen
Iltalehti
https://www.iltalehti.fi › ulkomaat
27.11.2009 — 63-vuotias Agneta Westlund löydettiin mystisesti kuolleena pienen järven rannalta Loftahammarissa syyskuussa 2008.
Harvinainen hyökkäys Australiassa: hirvi tappoi miehen ja …
Savon Sanomat
https://www.savonsanomat.fi › paikalliset
17.4.2019 — BBC:n mukaan Australiassa ei ole tilastoitu vuosien 2000–2013 välillä ainuttakaan onnettomuutta, jossa hirven hyökkäys olisi aiheuttanut ihmisen …
Hirvi tappoi miehen Alaskassa
Iltalehti
https://www.iltalehti.fi › ulkomaat
21.5.2024 — ABC News kertoo, että vuonna 1995 hirvi talloi 71-vuotiaan miehen kuoliaaksi, kun hän käveli kohti Alaskan yliopiston kampusta. Silminnäkijöiden …
Läheltäpiti tilanteitakin on sattunut..
Hirvi hyökkäsi lenkkeilijän kimppuun Kemissä
Maaseudun Tulevaisuus
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi › uutiset
9.7.2019 — Hirvi osui Miettiseen turvallaan, ja Miettinen kaatui rähmälleen pusikkoon. ”Kai siellä jotain kiviäkin oli, sillä otsa on nyt mustana, käsi …
Hirvi hyökkäsi metsämiehen kimppuun
Kaleva
https://www.kaleva.fi › hirvi-hyokkasi-metsamiehen-kim…
12.10.2009 — Tervolalainen Tuomo Liikanen koki jännittäviä hetkiä toissa sunnuntaina hirvimetsällä, kun haavoittunut uroshirvi hyökkäsi hänen kimppuunsa.
Paavo, 60, pakeni hurjistunutta hirviemoa omalla …
Ilta-Sanomat
https://www.is.fi › kotimaa › art-2000001236658
9.8.2016 — Paavo Ristimäki joutui soittamaan lopulta poliisit häätämään uhmakkaan hirven, koska hän ei puolisonsa kanssa uskaltanut enää liikkua pihallaan.
Myös pientä yritystä samaan alarmismiin kun nyt karhun kohdalla, mutta ilmeisen heikoin tuloksin
Metsänomistajat ovat liiaksi hirvien armoilla
Metsään-lehti
https://www.metsaan-lehti.fi › uutiset › omistus › metsan…
10.3.2020 — Kun hirvi tappaa ihmisen, jota myös tapahtuu, täällä hirvien suojelu suomessa ei synny minkään näköistä kansanliikettä hirvien …
Kevyen uutiskatsauksen jälkeen voidaankin sitten tarkastella tilastojen valossa näiden kahden eläinlajin määrällistä suhdetta toisiinsa ja rasitetta taloudelle.
|
|
|
Vahinkotapahtumien vertailussa hirvi vetää niin ikään pidemmän korren.
Suurriista virka-aputehtävistä ei ole olemassa tietoa mikä erittelisi karhun muista suurpedoista, joten tämä vertailu on tehtävä niin, että käytetään poliisin ilmoittamaa lukua kaikkien suurpetojen aiheuttamista SRVA tehtävistä suhteessa Kokonaismäärään, josta saa melko hyvän kuvan riistakeskuksen avoimena datana jakamasta tiedosta. Poliisin esittämä suurpetotehtävien määrä on n. 0.8% kaikista SRVA tehtävistä. Siitä päästää seuraavanlaiseen taulukkoon hirvieläimet vs. suurpedot. Arvot ovat suurpetojen kohdalla laskennallisia
Ja ei, en minä yritä esittää, että ihmisten tulisi tämän tiedon valossa ryhtyä hysteerisesti pelkäämään hirviä ja soittamaan hätäkeskukseen aina kun tällainen tavataan asutuksen läheisyydessä. En esittäisi sitä edes poliisina. Koitan vain kertoa, että hiven suhteellisuuta kiitos!
Koska tämän suhteellisuudentajun on nyt yhteiskunnasta kadottanut se, että 129 karhua eivät välttämättä valitusten johdosta päädy tänä vuonna trofeiksi, laitetaan loppukaneetiksi pätkä metsästyslakia, mistä selviää mikä tosiasiassa on karhun kohdalla mahdollisesti estynyt. Se on yliviivattu. Kaikki muu on käytettävissä.
41 a § (18.2.2011/159)
Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvalle
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen: (23.3.2023/447)
1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi;
2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi;
3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; tai
4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi.
Edellä 1 momentin nojalla saaliiksi saatu susi, karhu, saukko, ilves ja ahma kuuluvat valtiolle ja ne on toimitettava riistaeläinten tutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitoksen tulee hävittää riistaeläin, luovuttaa se yleishyödylliseen tarkoitukseen tai myydä valtion lukuun.
Sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää myös tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu rauhoituksesta poikkeaminen voidaan järjestää poronhoitoalueella myös maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa määritellyn alueellisen kiintiön nojalla. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin kiintiön myöntämisen edellytyksistä ja alueellisen kiintiön nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta. Suomen riistakeskus vastaa alueellisen kiintiön nojalla sallitun rauhoituksesta poikkeamisen seurannasta.
