LSL Tapiola jätti 4.10.2017 maa-ja metsätalousministeriöön seuraavan toimenpide-ehdotuksen:
Toimenpide-ehdotus porovahinkojen ja muiden suden aiheuttamien vahinkojen eriyttämisestä Suomen susikannan hoitosuunnitelman 2015 mukaisesti.
Tausta:
Suomen susikannan hoitosuunnitelma[1] päivitettiin 2015. ”Hoitosuunnitelman valmistelu tehtiin maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa Suomen riistakeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Luonnonvarakeskus) yhteistyönä. Hoitosuunnitelman valmistelu perustui pragmatistiseen suunnitteluotteeseen. Lähtökohtana oli ongelmakeskeinen vuorovaikutus riistahallinnon, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä.” Hoitosuunnitelmassa on esitetty Suomen susikannan hoidon yleiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimenpide-ehdotus:
Kannanhoitosuunnitelman mukaisesti ministeriön tulee ryhtyä lainvalmistelutyöhön petovahinkojen ja niiden maksatuksen eriyttämiseksi poronhoitoalueen ja muun Suomen osalta.
Perustelut:
Kirjallinen kysymys (Blomqvist T, ym: Kirjallinen kysymys KK 380/2017 vp)[2] ”Maa- ja metsätalousministeriö kiinnitti jo vuonna 2015 susikannan hoitosuunnitelmassa huomiota siihen, että valtion talousarvioon varatut määrärahat suurpetovahinkojen korvauksiin eivät ole riittäneet ja esitti toimenpiteinä mm. riistavahinkolain muuttamista. Se, että määrärahoihin ja korvauksiin osoitetut rahat loppuivat tänä vuonna niin varhaisessa vaiheessa, osoittaa, että korvausjärjestelmään liittyviä ongelmia ei ole korjattu.”
Suden aiheuttamat vahingot Suomessa 2016 (Taulukko 1):
Kuten taulukoista 1-3 voidaan todeta, ovat suden aiheuttamat vahingot ilman laskennallisia eriä yli kolminkertaiset poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen petovahingoista vain murto-osa tarkastetaan, joten pääsääntöisesti ne perustuvat ilmoitukseen[3]. Tämä käytäntö asettaa muun Suomen karjantuottajat merkittävällä tavalla eriarvoiseen asemaan, eritoten koska sekä poronhoitajat, että Etelä-Suomen karjankasvattajat on mitoitettu samaan korvauskäytäntöön ja samaan määrärahaan.
Etelä-Suomen karjavahingot ovat merkittävästi pienemmät kuin poronhoitoalueen petovahingot. Etelä-Suomessa myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty huomiota. Varsinais-Suomessa toteutettiin Suomen riistakeskuksen ja SLL:n Varsinais-Suomen piirin toimesta Ykkösakselin rahoittama SusiAita-hanke[4], jonka turvin pystytettiin karjan suojaksi petoaitaa yli 20 kilometriä hankkeen toiminta-alueelle[5]. Petoaidan käytön on todettu olevan tehokas keino torjua suurpetojen aiheuttamia kotieläinvahinkoja[6].
Käytännössä korvausmenettely siis rankaisee Etelä-Suomen karjankasvattajia poronhoitoalueen käyttäessä valtaosan petokorvauksista.
Susi kuuluu Etelä-Suomessa EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (tiukasti suojeltu) ja poronhoitoalueella saman direktiivin liitteeseen V, jolloin alueet poikkeavat toisistaan hallinnollisesti. Tämä tukee määrärahojen ja maksatuskäytäntöjen eriyttämistä.
Asia on todettu myös Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa, s.20: ”Jatkossa lainsäädäntöä muutetaan siten, että suden aiheuttamia vahinkoja voidaan maksaa nopeammin. Koska suden aiheuttamat vahingot muille kuin poroille ovat kokonaisvahinkoihin nähden pienet, eriytetään porovahinkojen ja muiden suden aiheuttamien vahinkojen maksatus ja aikataulut. Tämä edellyttää eduskunnan päätöstä riistavahinkolain muutoksesta.”
Hoitosuunnitelman päivityksestä on kulunut kaksi (2) vuotta. Luonnonsuojeluliitto Tapiola esittää ministeriölle, että se ryhtyy pikaisesti sudenhoitosuunnitelmassa esitetyn mukaiseen valmistelutyöhön.
[1] http://mmm.fi/documents/1410837/1720364/Suomen_susikannan_hoitosuunnitelmat.pdf/cf2138e7-6a9b-4955-9b93-d719c734590f
[2] https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_380+2017.pdf
[3] https://yle.fi/uutiset/3-9356964
[4] https://www.sll.fi/varsinais-suomi/toiminta/susiaitahanke
[5] https://www.sll.fi/varsinais-suomi/toiminta/susiaitahanke/SusiAitahankkeenarviointiTurunAMK31.1.pdf
[6] http://www.kora.ch/malme/05_library/5_1_publications/R/Reinhardt_et_al_2012_Livestock_protection_methods_applicable_for_Germany.pdf
