Kymmenet kansanedustajat vaativat kannanhoidollisen karhunmetsästyksen turvaamista…
*******************************
”Toimenpidealoite TPA 89/2022 vp
Jenna Simula ps ym.
Toimenpidealoite kannanhoidollisen karhunmetsästyksen turvaamisesta
Eduskunnalle
Karhunmetsästykseen myönnettiin tälle vuodelle 197 poikkeuslupaa, joista suurimmasta osasta tehtiin pienen, suurpetoalueiden ulkopuolella toimivan pöytälaatikkoyhdistyksen toimesta valitus. Hallinto-oikeudet määräsivät luvat väliaikaiseen toimeenpanokieltoon, eikä karhunmetsästystä päästy Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa aloittamaan suunnitellusti 20. elokuuta.
Karhukanta on Suomessa vahva, eikä vuotuinen kannanhoidollinen metsästys uhkaa suotuisaa suojelutasoa. Karhunmetsästykseen on valmistauduttu käytännössä viimevuotisen metsästyksen päättymisestä lähtien: metsästäjät ovat tarkkailleet alueelle jääneitä karhuja, laskeneet kanta-arviota sekä treenanneet ja kouluttaneet koiriaan alkavaa jahtia varten. Karhu on arvostettu eläin, ja kannanhoidollisella metsästyksellä on kyetty säätelemään kantaa ja pitämään se ihmisarkana ja siten ongelmat suurpetoalueilla eläville ihmisille ja maaseutuelinkeinoille mahdollisimman vähäisinä.
Karhun kannanhoidollisen metsästyksen turvaamiseksi on ryhdyttävä pikaisesti lainvalmisteluun. Lisäksi on aloitettava vaikuttamistyö Euroopan unionissa siten, että karhu, susi ja ilves siirretään luontodirektiivin metsästettävien lajien liitteeseen.
Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
***********************************
Tarkalleen sanottuna 31 kansanedustajaa allekirjoitti aloitteen. Näistä 21 on perussuomalaisia, keskustalaisia on viisi, kokoomuslaisia kaksi. Kristillisiä ja sosiaalidemokraatteja on yksi kumpaistakin. Asuinkunta toimeenpanokieltojen suoralla vaikutusalueella aloitteen allekirjoittaneista on kahdella.
Prosenteiksi muutettuna allekirjoittajat edustavat eduskuntaryhmiään seuraavasti:
Perussuomalaiset 55%
Kristillisdemokraatit 20%
Keskustapuolue 16%
Kokoomus 8%
Sosiaalidemokraatit 3%
Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja yhden edustajan eduskuntaryhmät 0%
Vaalipiireittäin tarkasteltuna suhteellisesti eniten allekirjoittaneita on Oulun vaalipiiristä. Peräti 33% vaalipiirin kansanedustajista on allekirjoittanut aloitteen. Lähes samaan eli 31% yltää Vaasan vaalipiirin edustajat. Tulos Vaasan vaalipiirin osalta on jossain määrin yllättävä, koska Vaasan vaalipiiri ei ole miltään osin täytäntööpanokieltojen suoralla vaikutusalueella. Kolmantena on Savo-karjalan vaalipiiri, mistä 27% vaalipiirin edustajista on allekirjoittanut aloitteen. 73% Savo-karjalan vaalipiirin edustajista ei allekirjoittanut, vaikka täytäntöönpanokieltojen vaikutus oli voimakkain juuri tämän vaalipiirin alueella Pohjois-Karjalassa.
Noin 20% asiassa aktivoituneita löytyi Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen edustajista. Näistä ainoastaan Pirkanmaan alueella asetettiin yksi lupa täytäntöönpanokieltoon. Lupa-alueella ei asu yksikään edustajista. Uudenmaan edustajista 8% on allekirjoittanut aloitteen. Yksikään ei asu täytäntöönpanokiellon vaikutusalueella, eikä lupa-asia omaa edes auttavaa rajapintaa Uudellemaalle.
Toimenpidealoitteen teki aktiivisesti metsästystä harrastava ensimmäisen kauden kansanedustaja perussuomalainen Jenna Simula Oulun vaalipiiristä- Oulun kaupungista. Oulu ei ole täytäntönpanokieltoalueella. Aloitetta edeltävästi Simula julkaisi somekanavissaan videoita missä maalitteli surutta muutoksenhakijoita kiusaajiksi ja pöytälaatikkovalittajiksi. Yhden julkaisun yhteydessä kävi selväksi, että täytäntöönpanokiellon myötä Simulan karhujahtisuunnitelmat menivät uudelleen arvioitavaksi. Auttavaa kättä tarjosi MetsäKortesalmen edustaja, joka lupasi tarjota karhunmetsästysoikeuden Kuusamoon. Tarina ei kerro ottiko Simula tarjouksen vastaan. Otti tai ei, tämä näyttäytyi lähinnä lahjontayrityksenä.
Muutoksenhakijan maalittamiseen yhtyi saman puolueen outokumpulainen Sanna Antikainen mielipidekirjoituksessaan Maaseudun Tulevaisuuteen. Antikaisen suurin huoli niin ikään kohdentui siihen, että valittajia on vähän, valittajat eivät asu alueella ja valitusten tarkoitus on kiusanteko. Asiasta kirjoitti myös Suomen uutiset. Tässä vaiheessa mainittakoon, että valitusten suoralla vaikutusalueella toimenpidealoitteen allekirjoittajista asuvat ainoastaan keskustapuolueen kuhmolaisedustaja Tuomas Kettunen ja joensuulainen Jussi Wihonen. Niin Antikainen kuin muutkin mielensä pahoittaneet mekastavat lähinnä myötätunnosta, poliittisia irtopisteitä keräillen tai omaa harrastustaan pönkittäen, asuen valtaosin itse muualla.
Allekirjoittaneiden joukosta asiaa käsitteli samankaltaisin teemoin somessa tai mediassa edellä mainittujen lisäksi ainakin Keskustapuolueen Joonas Könttä, jota kiinnostivat erityisesti Luonnonsuojeluliitto Tapiolan saamat valtion tuet. Tätä kirjottaessa Könttä lienee saanut jo kirjallisestikin tiedon siitä, että Tapiola ei saa valtiontukea, koska ei ole sellaista milloinkaan edes hakenut.
Astetta raflaavammin esiin astui Kokoomuksen Markku Eestilä, jonka mielestä korkein hallinto-oikeus on politisoitunut ratkaistessaan taannoista ilvestä koskevaa valitusta. Eestilän näkemyksen mukaan myös metsästäjät ovat jahdin kohteena. Tämä siviiliammatiltaan Iisalmelainen eläinlääkäri teki asiasta kirjallisen kysymyksen päästellen johdanto-osassa niin mielenkiintoista laintulkintaa, että on täysin ymmärrettävää miksi mikä tahansa akateeminen koulutus ei tarjoa juristin pätevyyttä, ei ainakaan eläinlääkärin. Iisalmikaan ei muuten ole täytäntöönpanokieltojen vaikutusalueella. Toisaalta ne Eestilän velipojan surullisen kuuluisat metsästysmaat, mitkä nousivat esiin Saunajärven susilupa-asian yhteydessä talvella 2021/2022, ovat hyvinkin.
Täytäntöönpanokiellon vaikutusalueella Kuhmossa ovat toki aloitteen allekirjoittajista olleet eduskunnan eräkerhon puitteissa karhumetsällä vuonna 2020 Kettunen, Simula, Koponen, Huru, Piirainen ja Eestilä eli jotakuinkin 19% koko allekirjoittajien kollektiivista. Tämä luonnollisesti tuo asian lähelle niitäkin, jotka asuvat muualla. Siihen tietenkään ei ole kenelläkään mitään sanomista, että eläimiä tullaan tappamaan muualta sankoin joukoin.
Mitä sitten tulee itse toimenpidealoitteeseen, on se täysin korrekti menettely kansanedustajan toimessa. Toivottavasti nyt kuitenkin arvon edustajat itsekin huomaatte sellaisen asian, että ei teitäkään kovin suurta joukkoa ole, ettekä asu alueella. Mölinä siitä, että yhdistyksessä -yhdistyksen toimialueella asuvien jäsenten valitsemat nimenkirjoittajat -eivät asu alueella, on vähän niin kuin pata kattilaa soimaisi.
Asiaa toki voidaan tarkastella myös siitä perspektiivistä miksi yhdistysten nimekirjoittajien haluttaisiin asuvan juuri alueella? Olisko helpompi painostaa? Saada laillisuusvaatimukset hiljenemään siksi, että ihmisten pitäisi pelätä kohtaavansa ilkivaltaa tai yhteisön syrjintää? Mitään muuta erityistä syytä tälle Maa-ja metsätalousministeriöön asti levittäytyneelle muutoksenhakijoiden maalittamiselle on vaikea löytää. Toki se kertoo vahvasti myös siitä, että asiatason argumentit ovat vähissä.
Tämä voikin olla hyvä paikka muistuttaa siitä, että kyseessä on unionin oikeuden alainen asia ja unionin oikeutta vastaan tehtyjen rikkomusten ilmiantajatkin tulisi direktiivin edellyttämällä tavalla suojata. Suomi on parhaillaan rikkomusmenettelyssä siitä syystä, että tämän direktiivin täytäntöönpano on teiltä arvon kansanedustajat jäänyt toteuttamatta lainsäädäntöön.
Se mitä nyt tässä tilanteessa toivoisin on, että joku näistä 169:stä kansanedustajasta, jotka eivät ole populistisesti riemastuneet siitä, että myös metsästystä koskevilta viranomaispäätöksiltä edellytetään lainmukaisuutta ja tuomioistuimet ovat keskeinen osa vallan kolmijakoa, huomaisi kysyä missä mahtaa olla vika, että Luontodirektiivin asianmukainen noudattaminen ei ota onnistuakseen MMM:ssä sen enempää kuin Suomen riistakeskuksessakaan. Toistaiseksi nimittäin valitukset, mitkä ovat koskeneet kannanhoidollista metsästystä lajiin katsomatta ovat menestyneet aina EU-tuomioistuinta myöten ja päätöksissä on todettu laillisuusongelmia.
