Lakialoite: Lex Tapiola?

Kansanedustaja Markku Eestilä (kok) esitteli 6.4.2022 eduskunnassa lakialoitteen koskien metsästyslain 90§ mukaista luontojärjestöjen muutoksenhakuoikeutta. Aloitteen muut allekirjoittajat käyvät ilmi edellä olevasta linkistä. Eestilän mielestä metsästyslain 90 § tulisi muuttaa siten, että muutoksenhakuoikeus koskisi vain sellaisia yhdistyksiä, joiden toiminta on alueellaan aktiivista, todellista ja todennettavaa. Tähän väliin voi todeta, että kyseinen lakiesitys ei koskisi LSL Tapiolan piirijärjestöjä, sillä Tapiolan paikallisyhdistysten toiminta on varsin aktiivista toimialueillaan. 

Todellinen mieliharmi näyttää olleen niin sanotun Saunajärven lauman viime talvisten poikkeuslupien päätyminen täytäntöönpanokieltoon Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden välipäätöksellä. Laumasta kehdattiin vieläpä kirjoittaa valtakunnanmediassa. Eihän sellainen sovi, etenkin kun kaikki Suomen riistakeskuksen myöntämät 18 lupaa susien tappamiseksi asetettiin täytäntöönpanokieltoon.

Eestilän ja ilmeisesti monen muunkin mielipaha kohdistuu Tapiolan piirijärjestöihin, jotka ovat olleet aktiivisia erityisesti hallintoon ja lainsäädäntöön liittyvissä prosesseissa. Tammikuussa 2019 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Pohjois-Savo – Kainuu lähetti yhdistyksen delegaation EU-tuomioistuimen suulliseen kuulemiseen Luxemburgiin, sillä sinne päätyivät edellisen kannanhoidollisen “kokeilun” osalta kaksi Pohjois-Savoon myönnettyä poikkeuslupaa, jotka oikeuttivat yhteensä seitsemän suden tappamiseen. Ennakkoratkaisu saatiin 10.10.2019, minkä jälkeen korkein hallinto-oikeus antoi kaksi vuosikirjapäätöstä: Suomen riistakeskuksen päätökset kumottiin. 

Edellisenä talvena, joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 Suomen riistakeskus myönsi luvat neljän suden tappamiseksi Haapajärvelle, neljän suden tappamiseksi Tohmajärvellä, kaksi yksittäistä lupaa yhden suden tappamiseksi Tohmajärvellä, sekä luvan yhden suden tappamiseksi Kainuussa. Kainuuta lukuun ottamatta hallinto-oikeudet asettivat kaikki muut luvat täytäntöönpanokieltoon ja myös kumosivat myöhemmin kesällä Suomen riistakeskuksen päätökset.

Mitä tämä Markku mielestäsi kertoo Suomen riistakeskuksen myöntämistä luvista? Eikö vika ole EU-lainsäädännön soveltamisessa ja julkishallinnollisen toimijan päätöksenteossa? Onko se muutoksenhaun vika, jos se menestyy? Ja viittaan nyt nimenomaan talven 2020-2021 oikeuden päätöksiin, sillä 2022 muutoksenhaun käsittely on vielä kesken hallinto-oikeuksissa. Ensisijaisesti kannattaisi olla huolissaan prosessista, jota ei osata soveltaa käytäntöön. 

Lakialoitteessasi tulee ilmi vakava ongelma perusoikeuksien toteutumisen suhteen. Kannattaa tutustua perustuslakiin, se on hauska laki, moniltakin osin. Siinä säädetään mm. kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta, sekä siitä, että Suomessa kansalaisella on oikeus asua missä huvittaa. Yhdistyksen hallituksen ei siis tarvitse erota toimestaan asuinpaikkansa vuoksi. 

Tarkista myös yhdistyslaki. Yhdistyksen ei tarvitse, eikä se voi tehdä selontekoa rivijäsenistään Suomen riistakeskukselle muutoksenhaun yhteydessä. Yhdistyksen toimiala ja kotipaikka on määritelty yhdistyksen säännöissä. Toimintansa suhteen yhdistyksillä on suvereniteetti. Siitä kuinka monta makkaranpaistotuokiota tulee järjestää, ei ole laissa säädetty, eikä sellaista lakia voida säätää. 

Mielenkiintoinen havainto on se, että muutamia poliitikkoja harmittavat lähinnä liian tehokkaaksi mielletty oikeussuojakeino, kuin päätösten lainmukaisuus. Kävikö mielessä, että muutoksenhaku käy tarpeettomaksi heti kun päätökset noudattavat lainsäädäntöä ja ovat direktiivin mukaisia? Muutamien kansanedustajien huoli kohdistuu kansalaisjärjestöjen muutoksenhakuoikeuteen, mutta ei siihen että Suomessa, oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti viranomaisen, tai tähän rinnastettavan toimijan päätös perustuisi lakiin, eikä haluun, tahtoon tai poliittiseen ohjaukseen.

Lopuksi: tarkista vielä, kuinka monta yhdistystä haki muutosta Suomen riistakeskuksen tammikuussa tekemiin päätöksiin. Tapiolan piirijärjestöjä näistä oli kolme, mutta kaikkiaan yhdistyksiä oli yli kymmenen. Osa näiden yhdistysten hallituksesta asuu tiettävästi jopa samalla paikkakunnalla jossa lupapäätöstä koskeva susilauma sijaitsee. Miten ajattelit näiden yhdistysten muutoksenhakuoikeutta rajoitettavan? Jos yhdistyksen posti tulee punaiseen postilaatikkoon, olisiko siinä tapauksessa tarpeen rajata muutoksenhakuoikeutta? Vai onko vihreä huono väri? Värisokeus voi muuttua vauhtisokeudeksi.