SUDEN KANNANHOIDOLLINEN METSÄSTYS – pantasusia ja aikuisia nurin

Maa-ja metsätalousministeriö vahvisti sudenhoitosuunnitelman tuoreeltaan viime tammikuussa. Samalla suunnitelman kanssa lausuntokierrokselle lähti asetus, jonka sisältö lyhykäisyydessään oli metsästysaika ja metsästettävien yksilöiden määrä. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) viimeisimmässä kanta-arviossa (myös tammikuussa) susia on Suomessa 220-245 kpl ja viime marraskuinen arvio laumojen määrästä putosi samalla 29:stä 27 laumaan. Lupia oli haettavissa kuitenkin 29 -yksi per lauma ja niitä myönnettiin 24. Luvat jakaantuivat alueille seuraavasti:
screenshot.1425066235

 

Esimerkiksi Kainuussa päästiin tällä menettelyllä tilanteeseen jossa samalta alueelta on poistettu vuoden 2014 lopulla vahinkoperusteisella poikkeusluvalla susi, samoin helmikuussa 2015. Nyt alueelle myönnettiin myös kannanhoidollinen lupa. 4-5 suden laumasta poistetaan siis kolme yksilöä, yli puolet laumasta ja silti Riistakeskuksen päätöksessä “lupa ei vaaranna suotuisan suojelun tasoa”.

Kannanhoidollisen metsästyksen tarkoitus on Suomen Riistakeskuksen mukaan: “turvata suotuisalla suojeluntasolla oleva susikanta ja edistäa ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannanhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.” Lisäksi: “Pyynti suositellaan kohdistettavan haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin nuoriin yksilöihin.” Koiravahingot ovat olleet yksi yleisempiä perusteita myönnettäessä kannanhoidollisia- ja poikkeuslupia.

Luonnonsuojeulyhdistys Tapiola valitti myönnetyistä luvista ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus, sekä Turun hallinto-oikeus keskeyttivät toimeenpanon, jolloin Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa jahti peruuntui. Turun hallinto-oikeus piti päätökset toimeenpanokiellosta voimassa myös Riistakeskusten lausuntojen jälkeen. Muut hallinto-oikeudet antoivat Riistakeskukselle enemmän tai vähemmän lausuntoaikaa. Jahti alkoi muiden alueiden osalta 23.2. parhaaseen lisääntymisaikaan, jolloin susilauman alfat pariutuvat. Turun ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuksien täytäntöönpanokielto on kuitenkin ollut mitä ilmeisimmin tarpeen, sillä nyt on menossa susijahdin neljäs päivä ja susisaalis on jo yhteensä 12 yksilöä.

Nuoria yksilöitä on kaadettu 4, aikuisia 8. Jahti oli suositeltu kohdistettavan nimenomaan nuoriin yksilöihin. Kuhmossa on kaadettu tänään kaksi vastikään pannoitettua sutta. (Lähde: Kuhmolainen). Metsästyksen johtaja kommentoi kaatoa seuraavasti: “Vastaan ei juuri muita susia alueella tullutkaan, niin jahtiporukka päätyi kaatamaan nämä nuoret pantasudet.” Riistahallintolain 2§ mukaan Suomen Riistakeskuksen tehtäviin kuuluvat mm:

  • kestävän riistatalouden edistäminen sekä riistatalouteen liittyvän yleisen edun valvonta
  • riistaeläinkantojen tilan, kehityksen, kestävyyden ja elinvoimaisuuden seuraaminen sekä näihin liittyvien toimintojen kehittäminen yhdessä tutkimuksen kanssa
  • kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen

Juuri pannan tutkimustarkoituksessa kaulaansa saaneiden susien ampuminen “kun muuta ei tullut vastaan” ei ole kestävää saati millään tavoin eettistä, eikä edistä tutkimusta sen kummemmin kuin riistatalouden ýleistä etua.

Alfayksilöiden ampumista suositellaan vältettävän. Sitä ei kuitenkaan ole erikseen kielletty ja on suoranainen ihme ellei yksikään kaadetuista aikuisista susista olisi johtajauros tai -naaras. Riistakeskus ei ole toimivaltainen keskeyttämään jahtia, vaikka sille olisi edellytyksiäkin. Ei voi olla tarkoituksenmukaista ampua susia, joiden pannoitukseen on juuri käytetty resursseja tutkimusta varten.

Yhdstys jää nyt odottamaan LUKE:n vahvistusta sille montako laumaa on ilman alfayksilöä. Ei liene epäselvää, että kannanhoidollinen jahti on epäonnistunut.