Taajamasusi Ry:n kovapanosammunnat: luonnonsuojelun demonit marssivat autioittamaan maaseutua
Oripään Suojalan seurantalon tiloissa kokoontui eilen illalla ennakkoon ilmoittautunut seminaariväki paikallisia asukkaita ja vähän muitakin kuulemaan kahden eläkeläistutkijan ja yhden eläintentäyttäjän salaliittoteoriaa susien, tai oikeammin koirasusien siirtoistutuksista Suomen luontoon. ”Luontoon piti saada susia, mutta nämä eivät ole susia” kuului viesti.
Samaan aikaan Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut uuden Suomen susikannan hoitosuunnitelman. Siinä yhtenä oleellisena tekijänä on avoin ja asiallinen tiedotus. Tietoa lisätään, sen saatavuutta helpotetaan ja oikea tieto auttaa osaltaan vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Hallinto myöhästyi. Ensimmäisen seminaarin Oripäässä piti Taajamasusi Ry. Seminaarin keskeisiä teemoja eivät olleet susien biologia, lauman muodostuminen, susitutkimus ja havainnot, neuvonta ja mahdollisten vahinkojen ennakoiminen ja torjunta vaan morfologia (muoto-oppi), siirtoistutukset sekä suoraan johtopäätöksiin perustuva olettamus hallinnon toimesta tapahtunueesta tahallisesta suden ja koiran risteyttämisestä ja näiden risteymien päästämisestä luontoon vapaasti lisääntymään.
Yhtään henkilöä ei kuultu todistavan näistä tapahtumista. Sen sijaan perusolettamuksen tueksi oli haalittu joukko uusia hypoteeseja.
Eläkkeellä oleva eläintentäyttäjä, konservaattori Eirik Grankquist (professori Kiinassa) esitteli joukon IT-alan asiantuntijan, Kaj Granlundin tekemiä susikuvia ja kuvasarjoja. Kuvissa oli mm. entisen Neuvostoliiton rajakoiria, ammuttu villikoiralauma Tohmajärveltä, rotumääritelmän saaneita Saarloos Wolfhondeja ja Vlackeja, susia Norjasta, Ruotsista, Sveitsistä sekä tietysti Auli. Kaikki rotumääritelmän saaneet koira”sudet” ja villikoirat esiteltiin samassa sekamelskassa Suomen luonnosta löytyvinä ”susina”, hybrideinä, koirasusina.
Siuntiolanen metsänhoitaja Magnus Hagelstam puolestaan esitteli seminaariväelle hyvin laveasti luonnonsuojelun ja natsismin yhteyksiä, ihmisvihaa ja suojelun tavoitetta tyhjentää suomalainen maaseutu. Esimerkkinä suojelutyön tehovoimasta Hagelstam mainitsi DDT:n kieltämisen kehitysmaissa, jolloin 2 miljoonaa lasta nyt vuosittain kuolee malariaan koska tuholaismyrkky kiellettiin.
DDT on diklooridifenyylitrikloorietaani. Se on kloorattu hiilivety. Kemiallinen yhdiste. Sen käytöstä on toki kiistelty ja Britit onnistuivat hävittämään malarian Ceylonissa DDT:n avulla. Aineen teho kuitenkin hiipui, ja on muistettava, että ympäristövaikutukset ulottuvat myös ihmiseen. DDT rikastuu ravintoketjussa ja sitä löytyy edelleen mm. Itämeren sedimenteistä. Niin… entä Ceylon? Malaria palautui sinne kun sääsket tulivat sille vastustuskykyisiksi.
Sen sijaan miten myrkytämme ympäristömme, voimme toki miettiä ja meidän pitääkin miettiä miten sairauksia voidaan hoitaa tai ennaltaehkäistä. Yleisin lasten kuolinsyy maailmasa on keuhkokuume. Malariaan on kehitteillä rokote. Miksi vasta nyt? Sitä voi kysyä lääketehtailta, sillä varsin nopeasti edennyt ja menestyksekkäältä vaikuttava tutkimus sai rahoitusta Bill Gatesilta.
Hagelstamin mukaan kehitysmaissa on jouduttu suojelemaan krokotiileja siten, että väki ei voi enää noutaa vettä joesta vaan tilalle on tullut kaivo. Tähän varmasti löytyy aivan looginen selitys: monessakaan kehittyvässä maassa jätehuolto ei ole aivan samaa luokkaa kuin meillä. Jostain syystä myös Aurajoen tai Vantaanjoen vettä ei suositella sellaisenaan juotavaksi. Meillä vettä saa hanasta. Hanojen puuttuessa on varsin hygieenistä käyttää kaivovettä. Tällä ehkäistään mm. monien suolistoperäisten bakteerien (suom. = paska) , kuten e-colin joutuminen talousveteen. Ruuansulatuskanavan alkupäässä edellä mainittu bakteeri aiheuttaa vakavan infektion.
Varsinaisestihan tällä ei ole mitään tekemistä sudensuojelun kanssa Suomessa tai missään muuallakaan, mutta Hagelstam näki tarpeelliseksi esittää luonnonsuojelun demonisen jatkumon natsi-Saksasta nykypäivään. Yhtä kaikki Suomen neuvolajärjestelmän toi aikoinaan kunnioitettu, edesmennyt Arkkiatri Arvo Ylppö Saksasta Suomeen. Tänään sitä kiittävät kaikki.
Kaarlo Nygren on entisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus, LUKE) eläkkeellä oleva hirvitutkija. Hän on koulutukseltaan biologi. Esitelmän anti oli ensimmäisen ihmisuhrin odottaminen. Tässä vaiheessa tulivat esiin myös selkeät siirtoistutusteoriat: ”Susia on lisätty päästämällä luontoon perheryhmiä joiden alkuperästä ei ota pirukaan selvää.”
Oulun yliopiston prof. Jouni Aspi on maailmanlaajuisesti ajatellen yksi johtavia tutkijoita. Eeva Janssonin 2013 tekemä väitöskirja ”Past and present genetic diversity and structure of the Finnish wolf population” pohjaa myös Oulu aineistoon. Väitöskirjaa varten analysoitiin 298 geneettistä näytettä susista. Näytteitä oli myös Venäjän Karjalasta ja Arkangelista. Väitöskirjassa ”nykynäytteiden” lisäksi analysoitiin 114 museonäytettä ajanjaksolta 1854-1993. Ei tähän työhön tarvittu pirua vain yksi hyvin pätevä tutkija.
Yllätysvieraaksi seminaariyleisön eteen oli saapunut Perhosta vastikään 1 vuoden ja 2 kuukauden ehdollisen tuomion laittomasta salakaadosta saanut Oskari Pitkäaho, joka avoimesti kertoi yleisölle tarjoilevansa myös jatkossa ”vihtavuoren kuivamuonaa” susille. Perhon tutkinnassa poliisia on syytetty siitä, että se hävitti todistusaineiston. Morfologinen tutkimus jäi tekemättä. Seuraava kuva on Perhon tutkintapöytäkirjasta. Tapetut sudet oli yritetty polttaa.
Muita puhujia tilaisuudessa olivat edellisten lisäksi toimittaja Johanna Heikkilä, Taajamasusi Ry:n puheenjohtaja Tiltu Nurminen, sekä paikallisen metsästysseuran edustaja. Lopputulemana konservaattori Grankquist esitti vielä miten ”puurokoirien” lisäämien luontoon onnistuu. – Susi on tarkka kumppanin valinnan suhteen, sille ei kelpaa mikä tahansa, joten luonnossa susi ja koira eivät risteydy. Risteytyminen hoidetaan tarhaoloissa ja tämä sekarotuinen hybridi kelpaa jatkossa sudelle.
Sudet eivät Suomessa eläintarhoissa lisäänny hallitsemattomasti. Tämä on hoidettu vasektomialla, eli sterilisaatiolla jossa uroksen siementiehyet katkaistaan.
Kiitämme Taajamasusi Ry:tä mahdollisuudesta osallistua pihasusiseminaariin Oripäässä.
