Helsingin Sanomat uutisoi 1.3.1932: ”Puumalan Kuikkalassa tapahtui toissapäivänä mitä järkyttävin murhenäytelmä erään pienen lapsen joutuessa suden raadeltavaksi ja syötäväksi. Mainittu lapsi. 6-vuotias tyttönen, oli ollut jossain naapurissa käymässä, ja kun häntä ei alkanut illan tullen kuulua kotiin, lähdettiin häntä miesvoimin etsimään, mutta häntä ei löydetty vielä tällöin kaikista yrityksistä huolimatta. Eilen sai tämä tytön katoaminen selityksensä. Muudan henkilö nimittäin löysi sen maantien varrelta, jota tyttönen kotiin palatessaan oli kulkenut, lihojen ja luiden jätteitä sekä verentahrimia vaateriekaleita, joista oäätettiin, minikä saaliin susi oli itselleen siepannut ja raadellen syönyt. Kaamea löytö tehtiin muutamia metrejä maantien reunasta metsässä, jossa kasvaa tiheältä puita. Kun Puumalan Kuikkalaan on mahdoton päästä puhelimitse la iin puhelin on nimittäin noin 30 kilometrin päässä paikkakunnalta ei kirjeenvaihtajamme onnistunut vielä eilen saamaan tietoa siitä, mikä tyttönen oli nimeltään.” (Helsingin Sanomat, 01.03.1932, nro 60, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829672?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
Samainen uutinen kiersi lehdistössä laajasti ja se sai painomusteisen asunsa myös mm. seuraavien lehtien sivuilla:
Eteenpäin (Kotka), nro 25 2.3.1932
Forssan Lehti, nro 25 2.3.1932
Hämeen Kansa, nro 41 2.3.1932
Keski-Uusimaa, nro 17 2.3.1932
Keskisuomalainen, nro 50 2.3.1932
Turunmaa, nro 51 2.3.1932
Uusi Suomi, nro 61 2.3.1932
Etelä-Savo, nro 25 3.3.1932
Kaameamasta murhenäytelmästä on noin satakunta juttua ympäri maan muutaman päivän sisään.
Ensimmäinen oikaisu uutiseen saadaan Savonmaassa 3.3.1932: ”Helsingin Sanomissa on oilul uutinen, jossa kerrottiin, että sudet olisivat syöneet 6-vuotiaan tytön Puumatan Kuilkkalassa tarkoittanee Uikikaalaa) lienee kaikkea perää vailla. Olemme fieiustaneet asiasta Puumalan viranomaisilta ja heidän ilmoituksensa mukaan ei Puumalassa tali la teertä tapahtumasta tiedetä mitään. eikä viranomaisille ole tehty minkäänlaista ilmoitusta, joka vahvistaisi uutisen todenperäisyyttä.” (Savonmaa, 03.03.1932, nro 25, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1913436?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
Lehti otsikoi oikaisun: ”Puumalan susihuhut”.
Alkuriemastuksen jälkeen sekä uutinen, että oikaisut kulkevat yhtä matkaa kohti maaliskuun puoliväliä, sisällöltään suhteellisen tiiviinä. Viimeisenä 6-vuotiaan karmeasta kohtalosta kyseisenä talvena uutisoi 10.3.1932 Itä-Häme, kun uutinen on jo enimmäkseen muualla lehdistössä oikaistu.
Puumalan susijuttu on oikaistu ainakin seuraavissa sanomalehdissä:
Savonmaa 3.3. Kokkola 8.3. Laatokka 10.3.
Uusi Suomi 5.3. Kouvolan sanomat 8.3. Orivesi 10.3.
Warkauden lehti 5.3. Riihimäen sanomat 8.3. Vapaus 10.3.
Etelä-Savo 8.3. Hämeen sanomat 9.3. Loviisan sanomat 11.3.
Etelä-Suomi 8.3. Käkisalmen sanomat 10.3. Räisälän sanomat 11.3.
Keski-Vuoksi 12.3.
Kuka olisi vuonna -32 uskonut, että uutinen kiertää kyliä vielä 2000-luvullakin? Somealustojen petoviharyhmissä Case-Puumalaa on herätelty henkiin säännöllisesti, samoin mielipidepalstoilla, kuten seuraavassa ostikolla: ”Suden tappamasta tytöstä uutisoitiin vuonna 1932” (HS 14.12.2012)
Puumala-hekumointi alkoi henkilökohtaisesti kyllästyttää, jolloin allekirjoittanut matkusti 2016 Helsinkiin ja kansalliskirjastoon tutustumaan mikrofilmiarkistoihin. Jo vain, löytyi Uuden Suomen oikaisu 5.3.1932 alkujaan perättömästä uutisesta. Tilanne olisi sikäli mielenkiintoinen, että alkuperäisen uutisen suden syömästä lapsesta vuonna -32 sisältävä mikrofilmilaatikko oli loppuunkuluneen oloinen, tahrainen, eikä tahtonut pysyä kiinni. Oikaisun sisältänyt lehden arkistofilmin laatikko sitävastoin oli tuliterä. Kävi mielessä, että mahdanko olla ensimmäinen joka on kiinnostunut oikaisusta? Julkaisin oikaisun Facebookissa ja se sai mm. seuraavanlaisen vastaanoton: ”Mikä on Puumalan lehtileikkeen alkuperä? Lehden nimi ja julkaisupäivämäärä? Vai photoshopilla kyhätty?”
Ei. Lehtileikettä ei oltu kyhätty photoshopilla. Erityisesti uutisen levityksessä kunnostautuneelle Taajamasusi ry:lle oli tuotettava pettymys.
Kansalliskirjaston digitoitu arkisto on suoranainen lahja kaikelle salaliittoteorioiden oikaisuille. Enää ei tarvitse lähteä maakunnista Helsinkiin, vaan asian voi todeta kotisohvalla, nettiliittymää ja selailuun soveltuvaa laitetta käyttäen.
Miksi tämä nyt on ajankohtainen? Uutinen näyttää ottaneen jälleen somen viha-alustoilla tuulta alleen. Säännöllisin ajoin joku kaivaa sen naftaliinista ja esittelee ”uutena” otolliselle yleisölle.
Kiinnostavaksi Case Puumalan tekee se, että digitoidusta arkistosta ei näytä löytyvän Helsingin sanomien oikaisua asiasta vuodelta 1932. Sitä vastoin viimeksi asiaa on oikaissut Puumala lehti 2015: ”Vuosikymmenien ajan taru hukan syömästä tytöstä on noussut aina välillä puheisiin. Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuun alussa vuonna 1932, että susi söi Puumalassa pikkutytön. Uutinen levisi koko maan mediassa. Uutinen ei pidä paikkaansa. Kuvassa oleva uutinen on Länsi-Savosta.
Helsingin sanomat näyttää saaneen asiasta aikaiseksi vain yhden oikaisun, 2.3.2013, lähes päivälleen 81 vuotta alkuperäisen uutisankan julkaisusta.
”Susi tappoi kuusivuotiaan tytön Puumalassa helmikuussa 1932
Keskiviikkona 27. helmikuuta sivulla C 3 kerrottiin, että susi tappoi ihmisen Suomessa viimeksi 131 vuotta sitten, vuonna 1882. Helsingin Sanomien uutisen mukaan (1. 3. 1932) susi tappoi kuusivuotiaan tytön Puumalassa helmikuussa 1932”
Ympyrä näyttää sulkeutuvan, Hesari pitäytyy sitkeästi alkuperäisessä ankassaan, ”oikaisten” sinänsä oikean tiedon vääräksi, viitaten alkujaankin virheelliseen uutiseensa. Ei teitä ainakaan sitkeyden puutteesta voi moittia.
