Suhteellisen tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen piti keskustelutilaisuuden soidensuojeluohjelman jäädyttämisestä 3.12. Tilaisuudesta kertoo Suomen Luonnonsuojeluliitto tiedotteessaan täällä.
Ministeri on onnistunut jo erinomaisesti tavoitteessaan saada aikaan keskustelua ja sähköpostiliikennettä. Harva yhtä tuore ministeri on samaan saavutukseen kyennyt näinkin lyhyessä ajassa. Keskustelua on herännyt ja myös sähköpostia on lähetetty. Liekö ministeri lukenut sähköpostiaan, sillä lähestyin häntä jo tuoreeltaan 21.10 kuluvaa vuotta varsin pitkällä kirjelmällä. Lähettämääni sähköpostiin miniseri ei koskaan vastannut. Ei kommenttia, ei kysymystä, ei merkkiä siitä että viesti olisi tullut perille.
Koska ministeri nyt erikseen toivoo sähköpostia, hän tulee saamaan sitä, myös yhdistykseltämme.
Julkaisen ohessa tiivistelmän lähettämästäni sähköpostista 21.10.2014 ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Keskustelutoiveen esittänyt ministeri tulee saamaan oheisen postauksen uudelleen. Ministerin vastaus tullaan kokonaisuudessaan julkaisemaan näillä sivuilla.
____________________________________
Koska tuore ympäristöministeri on katsonut parhaaksi jäädyttää soidensuojeluohjelman, olisi ministerin syytä tutustua siihen, mikä ensinnäkin on suo. Miten se syntyy, millainen se on ja missä soita esiintyy.
Suo on ekosysteemi (ekosysteemi = luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus), joka syntyy kun sadanta ylittää haihdunnan. Suomi sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, joten meillä ilmastosta johtuen sataa enemmän kuin vettä pääsee haihtumaan. Luonnollinen seuraus ilmiölle on se että maaperä soistuu. Rahkasammal muodostaa turvetta ja sitä syntyy usein vain noin alle 1 mm / vuosi. Soistuminen on siis tuhansien vuosien jatkumo ja turve uudistuu hitaasti . Suo on usein tuhansia vuosia vanha. Esimerkiksi Torronsuo on yli 10 000 vuotta vanha.
Suo ei aina tarkoita avosuota, sillä suo on kokonaisuutena hyvin monimuotoinen. Tyypillisiä ovat myös puustoiset suot; rämeet ja korvet, sekä sekatyyppien ruohoiset ja saraiset suotyypit. Etelä-Suomessa kaikki muut suotyypit paitsi keidasrämeet ja rahkarämeet on arvioitu alueellisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.
Suotyyppejä ovat mm:
Kangaskorvet, ruohokangaskorvet, lehtokorvet, saniaislehtokorvet, ruohokorvet, saniaiskorvet, ruoho- ja heinäkorvet, mustikkakorvet, metsäkortekorvet, puolukkakorvet, muurainkorvet, lettokorvet, sarakorvet, korpirämeet, tupasvillarämeet, lettorämeet, sararämeet, luhtaletot, lähdeletot, jne. Tässä vain osa. Kaikki uhanalaiset suotyypit löytyvät täältä: http://www.ymparisto.
Olen listannut oheen muutamia 2010 punaiselta listalta löytyviä lajeja lajiryhmittäin. Nämä lajit käyttävät siis elinympäristönään suota, jotkut niistä viihtyvät yksinomaan suolla. Läheskään kaikkia hyönteisiä en ole listannut, niihin voi tutustua täällä:http://www.ymparisto.
Kaikille lajeille etenkään hyönteisten osalta ei ole edes suomenkielistä nimeä. Listassa eivät ole puutteellisesti tunnetut.
Merkkien selitykset:
RE = hävinneet
CR = äärimmäisen uhanalaiset
EN = erittäin uhanalaiset
VU = vaarantuneet
NT = silmälläpidettävät
CR = äärimmäisen uhanalaiset
EN = erittäin uhanalaiset
VU = vaarantuneet
NT = silmälläpidettävät
Uhanalaislistalta löytyviä perhosia soillamme:
Acronicta tridens , vasamayökkönen: EN
Aethes kyrkii : EN
Agonopterix broennoeensis, fjällskäreplatt
Alcis jubatus,naavamittari: NT
Apamea maillardi, pohjanjuuriyökkönen
Aspitates gilvaria, luumittari: VU
Autographa macrogamma, isovaskiyökkönen: NT
Boloria freija, muurainhopeatäplä: NT
Buckleria paludum, kihokkisulkanen: VU
Carterocephalus palaemon, keltatäplähiipijä: NT
Clepsis illustrana, taigakääriäinen: EN
Clepsis pallidana, suoaamukääriäinen: NT
Coleophora cornutella, myrttipussikoi: VU
Coleophora pyrrhulipennella, kanervapussi
Coleophora sp. nr. juncicolella: NT
Colostygia turbata, pohjanmataramittari: VU
Crambus silvellus: NT
Eilema cereolum, vahakeltasiipi: VU
Elachista abiskoella: NT
Elachista eskoi: VU
Elachista imatrella, nevahitukoi: NT
Elachista kebneella: NT
Elachista tetragonella: NT
Entephria caesiata, metsäpohjanmittari: NT
Epirrhoe tartuensis, isoraanumittari: EN
Erebia disa, kairanokiperhonen: VU
Eucosma saussureana: EN
Grammia quenseli, tunturisiilikäs: NT
Gynaephora selenitica, rämekarvajalka: VU
Hillia iris, silkkiyökkönen: NT
Hypoxystis pluviaria, sademittari: VU
Idaea muricata, rämekulmumittari: VU
Kessleria fasciapennella: VU
Lacanobia w-latinum, suotarhayökkönen: VU
Lasionycta skraelingia, savukirjoyökkönen
Lopinga achine, kirjopapurikko: VU
Lycaena helle, luhtakultasiipi: EN
Macaria loricaria, pensasmittari: NT
Melitaea athalia ssp. norv., ratamoverkkoperhonen: NT
Monochroa suffusella: NT
Myrmecozela ochraceella: NT
Myrmecozela ochraceella: NT
Nola karelica, suovenhokas: EN
Oeneis jutta, rämekylmänperhonen: NT
Oeneis norna, sarakylmänperhonen: NT
Olethreutes concretanus: NT
Pararctia lapponica, lapinsiilikäs: NT
Phragmataecia castaneae, ruo’ontuhooja: NT
Phtheochroa vulneratana: NT
Phyllonorycter quinqueguttellus: NT
Polia lamuta, idänkehnäyökkönen: NT
Protarchanara brevilinea, ruokohämy-yökkönen: VU
Pyrgus centaureae, suokirjosiipi: NT
Rhagades pruni, rämevihersiipi: NT
Scopula corrivalaria, hierakkalehtimittari: EN
Scopula virgulata, rämelehtimittari: VU
Scrobipalpopsis petasitis, lettopetokoi: EN
Scythris palustris, luhtasukkulakoi: VU
Setina irrorella, pilkkusiipi: NT
Sparganothis praecana: NT
Syngrapha diasema, isohopeayökkönen: NT
Thalera fimbrialis, vihermittari: EN
Tischeria heinemanni, muurainläiskäkoi: NT
Xestia borealis, pohjanharmoyökkönen: VU
Xestia distensa, hammasharmoyökkönen: NT
Xestia lorezi, tunturiharmoyökkönen: NT
Xestia sincera, vaaleaharmoyökkönen: VU
Yhteensä: 66 lajia.
Putkilokasvit:
Arctagrostis latifolia, lapinhilpi: NT
Blysmus compressus, litteäkaisla: VU
Botrychium virginianum, lehtonoidanlukko: EN
Calypso bulbosa, neidonkenkä: VU
Cardamine flexuosa, metsälitukka: EN
Carex acutiformis, hetesara: NT
Carex appropinquata, röyhysara: VU
Carex atherodes, vienansara: NT
Carex atrata, mustasara: NT
Carex atrofusca, sysisara: NT
Carex disperma, hentosara: NT
Carex heleonastes, lettosara: VU
Carex hostiana, hostinsara: EN
Carex laxa, velttosara: NT
Carex lepidocarpa subsp. jemtlandica kuusamonnokkasara: VU
Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa
etelännokkasara: EN
Carex microglochin, sukassara: EN
Carex paniculata, lähdesara: EN
Carex pulicaris, kirppusara: VU
Carex remota, hajasara: EN
Carex rhynchophysa, kaislasara: NT
Carex riparia, vankkasara: NT
Carex viridula var. bergrothii, lettohernesara: VU
Cladium mariscus, taarna: EN
Cypripedium calceolus, tikankontti: NT
Dactylorhiza fuchsii, kalkkimaariankämmekkä
Dactylorhiza incarnata subsp. cruenta
veripunakämmekkä: VU
Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata
suopunakämmekkä: VU
Dactylorhiza lapponica, lapinkämmekkä: VU
Dactylorhiza traunsteineri, kaitakämmekkä: VU
Drosera intermedia, pikkukihokki: VU
Epilobium laestadii, turjanhorsma: EN
Epipactis palustris, suoneidonvaippa: EN
Epipogium aphyllum, metsänemä: VU
Erica tetralix, kellokanerva: CR
Eriophorum brachyantherum, himmeävilla: VU
Hammarbya paludosa, suovalkku: NT
Herminium monorchis, mesikämmekkä: RE (hävinnyt)
Juncus arcticus, ruijanvihvilä: EN
Liparis loeselii, kiiltovalkku: CR
Lycopodiella inundata, konnanlieko: NT
Malaxis monophyllos, sääskenvalkku: EN
Ophrys insectifera, kimalaisorho: EN
Poa remota, korpinurmikka: NT
Polygala amarella, katkeralinnunruoho: VU
Primula farinosa, jauhoesikko: EN
Salix pyrolifolia, talvikkipaju: CR
Saxifraga hirculus, lettorikko: VU
Schoenus ferrugineus, ruosteheinä: EN
Sesleria caerulea, lupikka: NT
Viola uliginosa, luhtaorvokki: EN
Yhteensä: 51 lajia.
Sammalet: (ei maksasammalia)
Amblyodon dealbatus, kenosammal: VU
Amblystegium radicale, notkoritvasammal: NT
Aplodon wormskioldii, sopulinsammal: NT
Bryum longisetum, pitkäperähiirensam
Bryum pseudotriquetrum var. neodamense
silmuhiirensammal: VU
Campylium laxifolium, pohjanväkäsammal: EN
Dicranella humilis, rantanukkasammal: NT
Dicranum acutifolium, taigakynsisammal: NT
Drepanocladus sendtneri, kalkkisirppisammal: EN
Hamatocaulis lapponicus, lapinsirppisammal: EN
Hamatocaulis vernicosus, kiiltosirppisammal
Herzogiella turfacea, korpihohtosammal: VU
Hygroamblystegium humile, luhtasammakonsammal: NT
Meesia hexasticha, pohjannuijasammal: EN
Meesia longiseta, isonuijasammal: EN
Mnium spinosum, pohjanlehväsammal: NT
Palustriella commutata, kalkkihuurresammal: VU
Palustriella decipiens, pohjanhuurresammal: NT
Palustriella falcata, sirppihuurresammal: NT
Philonotis calcarea, kalkkilähdesammal: EN
Plagiothecium latebricola, lepikkolaakasamma
Pseudocalliergon angustifolium, pohjanjalosamma
Pseudocalliergon lycopodioides, kalkkijalosamma
Pseudoscleropodium purum, lammassammal: NT
Rhizomnium gracile, hentolehväsammal: CR
Sphagnum affine, rannikkorahkasammal: EN
Sphagnum contortum, käyrälehtirahkasamm
Sphagnum inundatum, luhtarahkasammal: NT
Sphagnum molle, nummirahkasammal: EN
Splachnum melanocaulon, pohjansompasamma
Tayloria tenuis, haisumarrassammal: NT
Yhteensä 31 lajia.
Linnut:
Helmipöllö: NT
Kiljuhanhi: CR
Metsähanhi: NT
Lapinkirvinen: VU
Niittykirvinen: NT
Maakotka: VU
Lapinsirri: VU
Sinisuohaukka: VU
Pohjansirkku: VU
Muuttohaukka: VU
Riekko: NT
Mustapyrstökuiri: EN
Sinirinta: NT
Keltavästäräkki: VU
Vesipääsky: VU
Suokukko: EN
Punajalkaviklo: NT
Yhteensä: 17.
Toisin kuin metsä, suo on vesitaloudeltaan yhtenäinen ekosysteemi. Turve varastoi valtavat määrät vettä. Mikäli osa suosta otetaan esimerkiksi turvetuotantoon, koko suon ekosysteemi kärsii. Kuivuminen ja ravinteiden karkaaminen tietävät myös sitä että lajisto köyhtyy.
Luonnontilainen vesitalous tarkoittaa sitä että suota ei ole ojitettu ja ojittamatonta suota on varsinkin Etelä-Suomessa tavattoman vähän. Ojitettua suota, turvekankaita ja ns muuttumia on yllin kyllin. Ne vähät suot, jotka nyt on soidensuojeluohjelmaan inventoitu tulisi viedä mukaan ohjelmaan suunnitellusti. Työ on jo tehty.
Sari Kantinkoski
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Ry, puheenjohtaja
