Torstaina 13.11.2014 RKTL:n tutkimusapulainen Antti Härkälä luennoi Harjavallassa Satakunnan susitilanteesta. Samalla Härkälä kertoi Turun yliopistossa vuonna 2013 tehdyistä lounaisen Suomen susien DNA-tutkimuksesta ja valotti ykeisölle miten pitkiä päivämatkoja susiyksilö saattaa tehdä. Tilaisuus herätti kiinnostusta ja Cedercreutzin museolle Harjavaltaan oli kokoontunut viitisenkymmentä henkilöä.
Vuoden 2013 keväällä Köyliön lauma lisääntyi 8 pennun verran. Talvella 2014 tehtiin erillislaskenta, jonka tuloksena Köyliöstä löydettiin 7-8 sutta. Samansuuntaisia lukemia saatiin Turun yliopistossa opinnäytetyöhön liittyvissä DNA-tutkimuksissa. Kesällä 2013 Köyliöstä peräisin olevista suden ulostenäytteistä eristettiin 10 yksilön DNA. Kun myöhemmin yksi yksilö laumasta kuoli kapiin ja toinen menehtyi auton alle, pystyttiin varmentamaan susien alkuperä vertaamalla niitä kesän 2013 näytteisiin. DNA-yksilöinti helpotti mm. laumojen lukumäärän hahmottamista, sillä alueella oli pitkään keskusteltu siitä liikkuuko Köyliö-Huittinen akselilla yksi vai kaksi laumaa. Varmistuneiden tulosten valossa voitiin puhua yhdestä laumasta.
Susi saattaa taittaa pitkiäkin matkoja. Yksinäinen susi voi vaeltaa satoja kilmetrejä, mutta myös lauman yksilöt voivat kulkea päivässä huomattavia matkoja. Pantaseurannan avulla saatiin tietoa Virtain lauman pannoitetun yksilön liikkeistä. Susi oli ensin paikannettu Kihniöön ja seuraava paikannus tuli Virroilta. Paikannukset tulivat 7 tunnin välein ja suden linnuntietä taittama matka oli noin 25km. Ilman paikannustietoa syntyykin varsin helposti mielikuva siitä, että kyseessä olisi kaksi eri yksilöä.
Miksi susi liikkuu joskus lähellä asutusta? Härkälän mukaan siihen on useitakin syitä. Asutuksen lähelle eksyvä susi saattaa olla sairas tai loukkaantunut. Näin menetteli talvella mm. kapiin kuollut Köyliön yksilö, joka oli hakeutunut latoon kuolemaan. Pihapiiri saattaa myös tarjota helppoa ravintoa ja toisaalta asutus on levittäytynyt laajalti, vaikka taloja olisikin harvakseltaan. Jälkihavainto pihan tuntumasta ei kerro juuri muuta suden liikkeistä. Viime talvena pihahavaintoja pyrittiin selvittämään seuraamalla jälkeä sekä tulo- että menosuuntaan. Huono lumitilanne hankaloitti tutkimusta. Toisinaan talo vain sattuu suden kulkureitille, eikä se varsinaisesti etsi sieltä mitään, vaan jatkaa matkaansa.
Myös tänä kesänä on Köyliöön syntynyt pentuja, mutta määrää ei Härkälä lähde vielä arvioimaan. Tarkempi tieto lauman koosta hahmottuu kun maahan sataa lumi. Satakunnassa susihavainnot painottuvat Kokemäenjoen eteläpuolelle.
