Metsässä on suoritettu juuri hakkuu. Linnut laulavat puissa, auringon valo siivilöityy oksiston läpi. Mikroilmasto on selvästi viileämpi kuin keväisen paahteisella metsäautotiellä.
Hetkinen? Hakkuu, linnut, oksisto?
-Kyse on erirakenteiskasvatuksesta, kertoo metsän omistaja, Ilona Hankonen.
-Metsäpalstalla tehtiin avohakkuun sijaan yläharvennus, jättöpuuna on lehtipuuta ja järeää tukkipuuta. Olen tyytyväinen toteutukseen, se tehtiin juuri kuten halusin, sanoo Hankonen.
Alaharvennuksen sijaan seuraava puusukupolvi on kasvamassa, korjuun jäljiltä metsään jää aukkoja, jolloin taimilla on valoa ja tilaa kasvaa. Metsänhoito noudattelee metsän luontaista uudistumista. Sekaan jäävä koivu ja haapa lisäävät monimuotoisuutta. Metsän peitteisyys säilyy jolloin myös maisema säilyy. Metsä näyttää edelleen metsältä.
Pikavoittoja erirakenteiskasvatuksella ei saavuta, mutta seuraavan tuoton voi korjata jo 15-20 vuoden kuluttua. Muokkauksesta ja istutuksesta ei tule kuluja, mikä kasvattaa metsän pääomaa. Metsä kasvaa kirjaimellisesti korkoa.
Entäpä korjuuvauriot, jotka yleisesti pelottavat kun metsässä suoritetaan avohakkuun sijaan koneellinen poimintahakkuu?
– Yllättävän pienet! Vain muutamaan runkoon tuli vaurioita, toteaa Hankonen ja kiittelee taitavaa koneenkuljettajaa huolellisuudesta.
Hakkuun suunnitteli etukäteen Arvometsä yhdessä metsänomistajan kanssa. Tukkipuut ja jättöpuut merkittiin. Vaurioiden välttämiseksi hakkuu suoritettiin lumipeitteisenä aikana, jolloin lintujen pesintääkään ei häiritty. Kun metsän pohjaa ei rikottu, myös sienet ja marjat jatkavat kasvuaan.
Metsätalous ei automaattisesti tarkoita avohakkuuta, istutusta, alaharvennusta ja yhden puulajin monokulttuuria. Metsästä on mahdollista saada tuottoa myös luontoarvot huomioiden.
