Luonnonsuojeluliitto Tapiola järjesti Kiskossa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla lämminhenkisen susiaiheisen iltatilaisuuden paikallisille partiolaisille ja heidän vanhemmilleen.
Tilaisuus oli menestys.
Tapahtuman suunnittelu alkoi luontevasti, sillä jo aiemmin aikuisille järjestetyssä infotilaisuudessa kävi ilmi, että alueella asuvien susien vuoksi luonnossa liikkuminen oli aiheuttanut huolta. Kun lisäksi paikallisilta tuli erillinen pyyntö tulla pitämään tilaisuus myös lapsille, oli asia nopeasti lukkoon lyöty.
– Paikalliset asukkaat tunsivat tarvetta saada enemmän tietoa susista. Lasten takia tilaisuudesta haluttiin tehdä kokemuksellinen ja toiminnallinen, Sari Kantinkoski Tapiolasta kertoo.
– Ajatuksena oli, että lapset tuottavat sisältöä itse tekemillään kysymyksillä ja edetään sen mukaan mitä lapset haluavat tietää. Tarkoituksena oli antaa asiallista tietoa sudesta.
Kantinkoski oli paikalla myös yhtenä puhujana ja yllättyi positiivisesti.
– Paljon tuli kiitoksia tiedosta ja toteutuksesta. Lasten ehdoilla haluttiin lähteä tuota rakentamaan ja se toimi hyvin.
Tilaisuus oli tarkoituksella haluttu järjestää ilta-aikaan, jolloin pimenevä metsä voi tuntua monesta pelottavalta. Paikkana oli pieni kallio lähellä maatilan pihapiiriä. Kyseisen maatilan alueella oli nähty susia.
Ensimmäiseksi osallistujat johdatettiin ulkotulilla valaistulle polulle. Polulla kuunneltiin metsän ääniä. Matka jatkui kohti kalliota, josta kuului noitarummun kumahtelua ja jossa loimotti nuotiotuli.
Kalliolla Juha ”Korppi” Jaakkola toivotti vieraat tervetulleeksi ja johdatti tarinoilla lapset metsänelämään. Myös pelosta puhuttiin ja annettiin lupa pelätä, jos pelottaa.
– Ei sitä tarvitse hävetä, jos pelottaa. Minäkin pelkään viirupöllöjä! Korppi paljasti lapsille.
Tarinoinnin jälkeen nuotion ympärille kerääntynyt väkijoukko oli jo täynnä kysymyksiä Kantinkosken ja Jussi Jaakkolan astuessa opastajiksi. Susitietoa jaettiin ja kysymyksiä esitettiin. Parhaimmat kysymykset palkittiin karhukelloilla.
Kantinkoski kiittelee tilaisuuden avointa ja lämmintä ilmapiiriä, jonka mahdollisti paikkakuntalaisten suhtautuminen illan aiheeseen. Lapsia kiinnosti kuinka paljon susi painaa, missä sudenpennut asuvat, mitä susi syö ja kuinka kovaa susi juoksee. Aikuisia kiinnosti muunmuassa miksi susi ulvoo ja mitä ulvonta tarkoittaa. Voiko ulvontaa tulkita jotenkin. Kaikkiin kysymyksiin ei löytynyt vastauksia, mutta suurimpaan osaan kyllä.
– Lapsia ja nuoria ei pidä aliarvioida. Siellä on paljon fiksua väkeä, jotka työkalut saatuaan tekevät hienoja juttuja, Kantinkoski napauttaa.
Kaksituntinen iltatilaisuus oli niin positiivinen kokemus, että harkinnassa on tilaisuuksien järjestäminen mahdollisesti myös muualla.
– Mahdollisesti vastaavia tilaisuuksia voitaisiin järjestää muuallekin. Tarpeen mukaan ja etenkin, jos kutsu käy, Kantinkoski lupaa.
