Sudesta lajina on olemassa laajalti tutkittua tietoa. Viime vuosina pintaan noussut susikeskustelu on kuitenkin antanut voimakkaasti viitteitä siitä, että tutkittu tieto luontomme yhdestä alkuperäislajista, sudesta, ei ole kuitenkaan tavoittanut kuin murto-osan ihmisistä. Kun tietoa on vähän, se antaa hyvän pohjan uskomuksille ja fiktiolle. Ake Halttunen Luonnonsuojeluliitto Tapiolasta haluaa oikoa väärää tietoa.
– Suden lisääntymisaika sijoittuu alkuvuoteen, jolloin naaraalla alkaa kiima. Vain lauman alfapari lisääntyy. Pennut syntyvät yleensä loppukeväästä tai alkukesästä, Halttunen kertoo.
Sudenpennut syntyvät sokeina, kuten koiranpennutkin. Kantoaika naaraalla mukailee koiran kantoaikaa ollen 60-63 vuorokautta. Susiemo synnyttää poikaset pesään.
Aluksi emo ruokkii pennut imettämällä. Kun pennut kasvavat, emo oksentaa niille osittain sulanutta riistaa. Syyskaudella pennut jo liikkuvat vanhempien mukana ja harjoittelevat metsästystä.
– Syksyllä tuntuu olevan kohonnut riski susien aiheuttamille kotieläinvahingoille. Tällä saattaa hyvinkin olla yhteys siihen, että alfapari koittaa etsiä pennuille mahdollisimman helppoa ja turvallista saalista, Halttunen puntaroi.
– Hirvi ja peurat ovat susilauman ensisijaista ravintoa, mutta etenkin hirven saalistaminen on aika paljon rajumpitempoista metsästystä vielä keskenkasvuisille pennuille. Tässä voi olla melko todennäköinenkin syy siihen, miksi syksyllä kotieläinvahinkoja saattaa tulla lyhyen ajan sisällä useampia.
Susilauma käsitteenä on myös usein monelle vieraampi. Se usein virheellisesti mielletään jatkuvassa kasvussa olevaksi susiryhmäksi, joka liikkuu yhdessä. Näin asia ei kuitenkaan ole. Päinvastoin.
– Lauma on harvemmin yhdessä kaikkine jäsenineen. Useimmiten lauman jäsenet enimmäkseen kulkevat reviirillään yksin tai pareittain ja kerääntyvät vain ajoittain yhteen. Ne ovat kaikki silti osa alueen laumaa, Halttunen oikoo käsityksiä.
Susilauman reviiri onkin tarkasti muilta susilta valvottu alue ollen kooltaan yleisimmin noin 1.000km2. Alueen kokoon ja muotoon vaikuttavat oletettavasti riistan määrä sekä maantieteelliset ominaisuudet. Omaa aluettaan lauma puolustaa tarkasti ulkopuolisilta susilta. Samalle alueelle tulevat sudet lauma eliminoi tarvittaessa tappamalla. Myös laumaan syntyvät pennut joutuvat lähtemään reviirin ulkopuolelle etsimään omia reviireitään aikuisiän kynnyksellä. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä dispersaali.
Halttunen kertookin nimenomaan dispersaalin olevan erityisessä asemassa estäen lauman loputtoman kasvun.
– Kun edellisvuotiset pennut alkavat olla vuoden ikäisiä ja uudet pennut ovat syntyneet, lähtevät edellisvuotiset pennut pikkuhiljaa laumasta etsimään itselleen omia reviirejä. Usein edellisvuotisista jää pari kappaletta lapsenvahdeiksi syntyneille pennuille. Ja näin pyörivät lauman vuodet toisensa jälkeen – iäkkäämmät pennut lähtevät pois laumasta uusien tullessa.
Halttunen pitääkin mahdottomana puheita, joissa väitetään yhdelle reviirialueelle syntyneen useita laumoja tai että laumakoko kasvaisi holtittoman suureksi. Usein näiden väärien uskomusten takana onkin tietämättömyys suden etologiasta ja suden tavasta kulkea hyvin pitkiä matkoja lyhyessäkin ajassa.
– Joskus tehdään havainto susista riistakameran kautta. Vuorokauden päästä tehdään toinen havainto riistakamerassa 30 kilometrin päässä. Nämä helposti mielletään eri laumoiksi, vaikka kyseessä onkin täysin sama porukka.
Ensimmäinen talvi nuorille omaa reviiriään etsiville vaeltajille onkin usein ihmetystä ja opettelua täynnä. Vaikka Suomi on Euroopan harvimpaan asuttuja maita, on asutusta silti monta muuta maata tasaisemmin. Täysin asumattomia alueita on vähän ja susi joutuu usein kulkemaan läheltä asutusta tai jopa asutuksen läpi omaa reviiriä etsiessään. Valtaosa susihavainnoista onkin yöllä ilmestyneitä jälkihavaintoja. Juurikin siitä syystä, että susi koittaa välttää kohtaamista ihmisen kanssa.
Ake Halttunen ei koe erilaisia näkemyksiä ongelmana, mutta peräänkuuluttaa tutkittua tietoa ja sen hyödyntämistä.
– Minun kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä, susista ei tarvitse tykätä eikä niitä ole pakko edes sietää, kunhan perustaa näkemyksensä faktoihin.
