Seuraavassa, asetelmaltaan fiktiivisessä dialogissa, käyvät vuoropuhelua IT-asiantuntija Kaj Granlund Lestijärveltä ja Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas. Kuvitteellisen keskustelun ”dialogit” ovat peräisin Granlundin kirjasta: ”Suden Pohjola” ja Pellaksen haastatteluista sanomalehti Ilkassa 15.3.2018, sekä ruotsinkielisellä YLE:llä 28.2.2018.
Kursivoidut ovat suoria lainauksia. Lainauksen perään on merkitty tekstin lähde.
Stefan: Sudet haluavat vain syödä ja lisääntyä. (2.
Kaj: Sen lisäksi unohdetaan se yksinkertainen tosiasia, että susi ei ole suurpeto vaan haittaeläin. Petona sille riittäisi ravinnontarpeen tyydyttäminen, mutta haittaeläimenä se pyrkii tappamaan kaikki eteensä tulevat saaliseläimet. (1. s. 16-17.
Stefan: Täällä rannikon tuntumassa ne ovat alkaneet lisääntyä kovaa tahtia. (2.
Kaj: Kaikista suurpedoista susikannat kasvavat nopeimmin kaikkialla Euroopassa. (1. s.18.
Stefan: Susia on nyt tosi paljon ja melkein joka kylässä. Näin paljon havaintoja ei ole tullut koskaan. (2.
Kaj: Huomaamme, että jopa epätodennäköisen pienellä kasvukäyrällä (17%) susipopulaatio kasvaa 1500 suteen 19 vuodessa. (1. s. 19.
Stefan: Tämä on vasta alkua. (2.
Kaj: Vihreä kasvukäyrä (47%) nostaa susikannan 4200 yksilöön reilussa 10 vuodessa, jonka jälkeen susikantaa taantuu. (1. s. 19.
Stefan: Kartta on aivan mustana. > tutkii kartasta susien esiintymistiheyttä< (2.
Kaj: Jos oletamme, että nykyinen susipolitiikka jatkuu, on mahdollista, että Suomen susikannan kasvu pysyy viranomaistemme hallinnassa. (1. s.20.
Stefan: Meidän pitää kysyä, kuinka paljon susia meillä on 10 vuoden kuluttua ja miten lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa siihen, miten susikanta meillä kehittyy. (2.
Kaj: On selvää, että sudet eivät tee mitään eroa peurojen, hirvien tai ihmisen välillä. Jokainen näistä sopii syötäväksi ja ihminen on näistä kaikkein helpoin saalis, kunhan susi ensin hyväksyy ihmisen saaliseläimekseen. (1. s.142.
Stefan: Se (susi*) tutkii jatkuvasti ympäristöään. Jos se ei kohtaa vaikeuksia, eikä se pelkää ihmistä, tulevaisuudessa on suuria ongelmia. (Den utforskar hela tiden sin omgivning. Om den inte stöter på svårigheter och inte är rädd för människan så är det stora problem på kommande.) (3.
Kaj: Suden vaarallisuudesta on monenlaisia käsityksiä, mutta on vain yksi totuus. Kaikki suurpedot ovat ihmiselle vaarallisia, mutta vaaran todennäköisyys ei ole ennustettavissa. ( 1. s. 121.
Stefan: Siitä tulee rohkeampi ja rohkeampi, jos sille (sudelle*) ei tehdä mitään. (Den blir modigare och modigare om man inte kan göra någonting åt den.) (3.
Kaj: Susi oppii muun muassa avaamaan oven seuraamalla miten ihminen toimii, eikä se tarvitse harjoitusta sen oppimiseksi. 1) s. 105.
Stefan: Tilanne koko läntisessä Suomessa on se, että kriittinen raja alkaa olla saavutettu. ( Situationen i hela västra Finland är den att kritiska gränsen börjar vara nådd) (3.
Kaj: Korytin tutki 172 (susi*) hyökkäyksen etäisyyttä uhrin kotiin. 41,3% hyökkäyksistä tapahtui kaukana asutuksesta ja 58,7% kodin läheisyydessä. Jälkimmäisistä Korytin teki seuraavat havainnot:
1. Kolmessa tapauksessa susi vei nukkuvan lapsen talon sisältä. ( 1. s. 128.
* ) blogistin viittaus tekstiin.
Lähteet:
1) Granlund Kaj: Suden Pohjola. Bookwell Oy 2017.
2) Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellaksen haastattelu Ilkassa 15.3.2018
3) Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellaksen haastattelu ruotsinkielisellä YLE:llä 28.2.2018.
Suorat linkit tekstissä vihreällä korostuksella.
