”2016 tammi-helmikuun kannanhoidollinen suden metsästys ei sijoitu suden lisääntymiskauteen.” Näin kertoi Jussi Laanikari esityksessään 12.11.2015 MMM:n järjestämässä mediatilaisuudessa. Kymmenen minuuttia myöhemmin hän kertoi, että ”ei kai kukaan oikein tiedä milloin suden lisääntymiskausi on.”
Tapiola Ry valitti vuoden 2015 kannanhoidollisesta suden metsästyksestä hallinto-oikeuksiin. Eräänä painavana syynä oli nimenomaisesti jahdin ajankohdan sijoittuminen suden lisääntymisaikaan. Valituksissa perusteltiin, miksi yhdistys katsoi kyseisen jahdin osuvan suden lisääntymisaikaan. Laanikari olisi voinut lukea asian esimerkiksi sieltä.Luonnonsuojeluliitto Tapiola pitää peräti merkillisenä, että Suomessa susipolitiikasta päättää taho, joka ei otuksesta tunne edes perus asioita. Luonnonsuojeluliitto Tapiola on kuitenkin valmis tarjoamaan asiassa apua ja lupautuu konsultoimaan asiassa Maa ja metsätalousministeriötä talkoohengessä täysin veloituksetta.
Valitettavasti asiaan joudutaan palaamaan ensi vuonnakin, sillä suden kannanhoidollinen metsästys on ajoitettu jälleen suden lisääntymiskauteen. Ajankohtaa kuitenkin muutetaan viime vuodesta. Vuonna 2016 jahti on siirretty tammi-helmikuulle tämän vuoden helmi-maaliskuusta. Näin ministeriö tulee välillisesti myöntäneeksi vuoden 2015 ksuden kannanhoidollisen metsästyksen sijoittuneen EU:n luontodirektiivin vastaisesti suden lisääntymiskauteen.
Kyseisessä mediatilaisuudessa oli muitakin huomion arvoisia asioita.
Riistakeskuksen Mikael Luoma kertoi omassa esityksessään, että hoitosuunnitelman päätavoite on rakentaa luottamusta eri toimijoiden välille. Kysyttäessä hän tarkensi, että tämän tavoitteen tavoite on saada susikanta vähintään suotuisan suojelun tasolle.
Luken Vesa Ruosila puolestaan kertoi, että susikanta, on edellisen kanta-arvion tasolla, eli kannan kasvu on pysähtynyt.
Maa ja metsätalousministeriön Ylitarkastaja Jussi Laanikari puolestaan kertoi,että suden kannanhoidolliseen metsästykseen turvauduttiin, koska tiukalla suojelulla ei saavutettu kannan kasvua.
Tässä on nyt jotain peräti merkillistä. Sitä pitänee ruveta perkaamaan Laanikarin väitteestä, ettei tiukalla suojelulla saavutettu kannan kasvua. Palataanpa hetkeksi viimeisimpiin kanta-arvioihin:
2013 kanta 120-135 yksilöä
2014 kanta 140-155 yksilöä
2015 kanta 220-245 yksilöä
Väite saattaa vaikuttaa maa ja metsätalousministeriöstä käsin mielipuoliselta, mutta kyllä noissa luvuissa jonkinlaisia viitteitä susikannan kasvusta. Totuus nimittäin on, että suojelun tiukentamisella nimenomaisesti saatiin susikanta kasvuun. Törkeä metsästysrikos saatiin rikoslakiin vuonna 2011. Varoittava esimerkki, eli Perhon tapaus, saatiin 2013. Siis samana vuonna, jolloin erävalvonnan heikko taso myönnettiin, ja siihen ruvettiin panostamaan.
No muistellaanpa hetki mitä Ruusila ja Luoma sanoivatkaan. Kannan kasvu on tänä vuonna pysähtynyt. Tavoite on saada susikanta kasvamaan suotuisan suojelun tasolle.
Miten edellä mainittuihin puheenvuoroihin reagoi maa ja metsästalousministeriö. Se laatii asetuksen 39 suden tappamiseksi kannanhoidollisessa metsästyksessä vuonna 2016. Tämä on siis 10 enemmän kuin tälle vuodelle. Mikähän mahtoi olla viimeinen terve ajatus.
Kannanhoidollisen metsästyksen päätavoite on saada susikanta kasvamaan. Vuoden 2015 kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen pysäytti hyvin alkaneen susikannan kasvun. Potilas reagoi lääkkeeseen siis negatiivisesti. Näinpä ministeriö päätyy antamaan lisää samaa lääkettä, mutta vain suuremman annoksen. On perin vaikea tajuta tämän tyyppistä ajattelua, mutta sitä on helpompi ymmärtää, kun tietää ´näiden ajattelijoiden olevan täysin tietämättömiä muun muassa suden lisääntymisajan ajankohdasta.
Se mikä ainakin on varmaa on, että asetuksellaan ministeriö laittoi Riistakeskuksen äärimmäisen hankalaan asemaan. Riistakeskukselta oikea ratkaisu tällä hetkellä olisi olla myöntämättä sudelle ainuttakaan kannanhoidollista kaatolupaa. Valitettavasti ministeriö kasvatti asetuksellaan kiiluvasilmäisimpien metsästäjien odotuksia niin paljon, että on varsin todennäköistä, että vuonna 2016 näemme susikannan jälleen kääntyvän laskuun.
Toinen asia mikä on täysin varma on, että tähän asiaan tullaan saamaan laillisuusarvio tuomioistuimesta. Jollei suomalaisissa tuomioistuimissa riitä selkärankaa asiaa arvioida, tullaan se saattamaan EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi. Silloin suden viidessä vuodessa aiheuttama 6 miljoonan porovahinko tulee tuntumaan juomarahalta.