Susivahinkojen torjunnassa painotettava ennaltaehkäisyä
Suden aiheuttamat erityisesti koiriin kohdistuvat vahingot nousevat otsikoihin vuosittain metsästyskauden alkaessa. Tunteet nousevat pintaan, kylätaloilla järjestetään susi-iltoja. Koiran asema kotieläimenä on yleensä hyvin läheinen ja menetys koetaan voimakkaammin kuin puhtaasti tuotantoeläimen kohdalla. Koiraan kohdistuvien vahinkojen torjunnassa on suurimpana problematiikkana ennustamattomuus. Susien tarkkaa sijantia ei tiedetä ja huolellisestakin valmistautumisesta riippumatta metsästyskoira voi ajautua tehtävässään suden kanssa kontaktiin, joka voi päättyä koiran kannalta erittäin ikävästi. Tämä lisää vaatimuksia susikannan vähentämiseen tai kiivaimmillaan jopa täydelliseen poistamiseen harrastusolosuhteiden säilyttämiseksi.
Susien aiheuttamat koiravahingot ovat viimevuosina olleet suuruusluokassa noin viisikymmentä koiraa per vuosi. 2013 käytettävissä ollut pantaseurantapalvelu vähensi vahinkoja huomattavasti. Kuluvalla metsästyskaudella pantaseuranta ei ole käytettävissä. Susia ei saatu huonon lumitilanteen vuoksi pannoitettua. Olemassa olevista pannoista loppuivat akut. Koiravahinkojen lukumäärä on noussut kuluvana syksynä viimevuodesta, ollen kuitenkin edelleen reilusti alhaisempi kuin vuonna 2012.Valtion varoista korvattavat susien aiheuttamat kokonaisvahingot kaikki kotieläimet mukaan lukien ovat poronhoitoalueen ulkopuolisen suomen osalta olleet vuonna 2013 n. 100 000€.
Suomessa on viimeisen 2/2014 julkaistun arvion mukaan noin 155 sutta. Kanta lienee kääntynyt pesintäkauden jälkeen hienoiseen nousuun ollen kuitenkin edelleen reilusti alle suotuisan suojelun minimitason. Tuoreimpien tutkimusten mukaan geenivaihto venäjältä on hiipunut lähes olemattomiin. Susi on vaarassa kadota suomen luonnosta.
Susi on laumassa elävä petoeläin ja ainoastaan lauma, jossa on riittävä määrä aikuisia takaa sudelle edellytykset elää normaalissa elinympäristössään ja saalistaa sudelle luontaista riistaa. Vahinkojen torjunta susia summittaisesti pelkkään yksilö- tai havaintomäärään nojautuvasti metsästäen on täysin kestämätöntä. Väärien yksilöiden poistaminen laumasta voi kumuloida ongelmat hyvin nopealla aikatalaulla lauman muuttuessa kyvyttömäksi saalistamaan sudelle luontaista ravintoa, jolloin se turvautuu entistä enemmän koiriin ja muihin kotieläimiin. Nykymuotoinen suden metsästys, vaikkakin poikkeusluvin tapahtuva, ei huomioi suden laumadynamiikkaa.
Katsomme, että susivahinkojen torjunnassa painopisteen tulisi ehdottomasti olla kaikissa mahdolllisissa muissa vahinkojen ennaltaehkäisyn muodoissa kuin susien metsästyksessä, josta olisi syytä pitäytyä kunnes kanta on edes suotuisan suojelun minimitasolla. Muita menetelmiä, kuten aitauksia kotieläimille, suojavarusteita koirille ja karkotuksia asutusten läheisyydestä on syytä myös innovatiivisesti kehittää ja ottaa käyttöön. Ajoittain kaatolupavaatimusten pontimena esiin nousevan korpilain käyttöä tulee niin ikään kontrolloida erävalvonnan keinoin, ei susia kaataen.
Mikäli näet asian samoin, voit allekirjoittaa vetoomuksen tästä linkistä
