{"id":861,"date":"2016-02-05T19:24:54","date_gmt":"2016-02-05T19:24:54","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=861"},"modified":"2016-02-05T20:02:00","modified_gmt":"2016-02-05T20:02:00","slug":"metsapeura-lupaperusteesta-luvan-kohteeksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=861","title":{"rendered":"Mets\u00e4peura – lupaperusteesta luvan kohteeksi"},"content":{"rendered":"
\"Poro<\/a>
Poro laiduntamassa Pohjois-Norjassa. Kuvan porot eiv\u00e4t liity tapaukseen.<\/figcaption><\/figure>\n

Mets\u00e4peura (Rangifer tarandus fennicus) on alkuper\u00e4iseen lajistoomme kuuluva peuran endeeminen alalaji. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se tunnetaankin my\u00f6s nimell\u00e4 suomenpeura. Mets\u00e4peura mets\u00e4stettiin Suomesta sukupuuttoon 1900-luvulle tultaessa. Peura ehti olla pois l\u00e4hes puoli vuosisataa, kunnes palasi 1950-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n puolelta rajan Suomen puolelle Kuhmoon. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen peurakantaa on vahvistettu mm. siirtoistuttamalla sit\u00e4 uusille asuinalueille.<\/p>\n

 
\nT\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mets\u00e4peuroja esiintyy Suomessa kolmessa eri populaatiossa: Kainuussa noin 700 yksil\u00f6\u00e4, Suomensel\u00e4ll\u00e4 noin 1200-1300 yksil\u00f6\u00e4 sek\u00e4 muutamia \u00c4ht\u00e4rin seudulla. Kainuun mets\u00e4peurat liikkuvat my\u00f6s rajan yli Pohjois-Karjalan ja Ven\u00e4j\u00e4n Karjalan alueilla. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4peuroja tiedet\u00e4\u00e4n esiintyv\u00e4n Karjalan lis\u00e4ksi Arkangelissa ja Komissa. Uhanalaisluokituksessa peura on luokiteltu silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi (NT) lajiksi ja kuuluu t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4n\u00e4 lajina EU:n luontodirektiivin liitteeseen II. Vuonna 2007 Suomen mets\u00e4peurakannalle laadittiin hoitosuunnitelma, miss\u00e4 linjattiin tavoitteiksi peurakannan kasvu ja levitt\u00e4ytyminen uusille elinalueille.<\/p>\n

 
\nKainuun peurakantaan kuului parhaimmillaan 1700 peuraa, mutta pitkin 2000-lukua kanta on ollut vahvasti taantuva. T\u00e4h\u00e4n on esitetty syiksi mm. ihmisen aiheuttamat elinymp\u00e4rist\u00f6jen muutokset, suurpedot, Ven\u00e4j\u00e4n puolella tapahtuvan salamets\u00e4styksen, liikenteen sek\u00e4 taudit ja loiset. Kainuussa mets\u00e4peuran mets\u00e4stys lopetettiin vuonna 2003, kun havaittiin kannan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n laskuun. Kannan taantumasta on perustellusti kannettu huolta ja mm. suurpetojen poistamista on vaadittu useaan otteeseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Riistakeskus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt 5.2.2016 kirjaamassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 pyyntiluvan 20:lle mets\u00e4peuralle 05.02.2016 – 31.12.2016 v\u00e4liselle ajalle Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien sek\u00e4 Puolangan kunnan poronhoitoalueen puoleiseen osaan. Pyyntiluvan perusteeksi on Mets\u00e4styslain 41 c \u00a7 luonnonvaraisen el\u00e4imist\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Luonnonvaraista el\u00e4imist\u00f6\u00e4 pyyntialueella ovat mets\u00e4peura ja sit\u00e4 saalistavat pedot. Kumpaa n\u00e4ist\u00e4 kahdenkymmenen peurayksil\u00f6n pyynti auttaa s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n?
\n 
\n Lataa p\u00e4\u00e4t\u00f6s t\u00e4st\u00e4 <\/a>
\n 
\nLis\u00e4\u00e4 mets\u00e4peurasta: www.suomenpeura.fi<\/a><\/p>\n

Luonnonsuojeluliitto Tapiola<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4peura (Rangifer tarandus fennicus) on alkuper\u00e4iseen lajistoomme kuuluva peuran endeeminen alalaji. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se tunnetaankin my\u00f6s nimell\u00e4 suomenpeura. Mets\u00e4peura mets\u00e4stettiin Suomesta sukupuuttoon 1900-luvulle tultaessa. Peura ehti olla pois l\u00e4hes puoli vuosisataa, kunnes palasi 1950-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n puolelta rajan Suomen puolelle Kuhmoon. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen peurakantaa on vahvistettu mm. siirtoistuttamalla sit\u00e4 uusille asuinalueille.   T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mets\u00e4peuroja esiintyy […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":417,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-861","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/861","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=861"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/861\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":869,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/861\/revisions\/869"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=861"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=861"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=861"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}