{"id":827,"date":"2016-01-31T16:15:26","date_gmt":"2016-01-31T16:15:26","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=827"},"modified":"2016-01-31T17:07:12","modified_gmt":"2016-01-31T17:07:12","slug":"suden-vuosi-luonnossa-ja-elamaa-laumassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=827","title":{"rendered":"Suden vuosi luonnossa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 laumassa"},"content":{"rendered":"

\"10800387_807610615967856_1455508214_o\"<\/a>
\nSudesta lajina on olemassa laajalti tutkittua tietoa. Viime vuosina pintaan noussut susikeskustelu on kuitenkin antanut voimakkaasti viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tutkittu tieto luontomme yhdest\u00e4 alkuper\u00e4islajista, sudesta, ei ole kuitenkaan tavoittanut kuin murto-osan ihmisist\u00e4. Kun tietoa on v\u00e4h\u00e4n, se antaa hyv\u00e4n pohjan uskomuksille ja fiktiolle. Ake Halttunen Luonnonsuojeluliitto Tapiolasta haluaa oikoa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa.
\n– Suden lis\u00e4\u00e4ntymisaika sijoittuu alkuvuoteen, jolloin naaraalla alkaa kiima. Vain lauman alfapari lis\u00e4\u00e4ntyy. Pennut syntyv\u00e4t yleens\u00e4 loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 tai alkukes\u00e4st\u00e4, Halttunen kertoo.<\/p>\n

Sudenpennut syntyv\u00e4t sokeina, kuten koiranpennutkin. Kantoaika naaraalla mukailee koiran kantoaikaa ollen 60-63 vuorokautta. Susiemo synnytt\u00e4\u00e4 poikaset pes\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Aluksi emo ruokkii pennut imett\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Kun pennut kasvavat, emo oksentaa niille osittain sulanutta riistaa. Syyskaudella pennut jo liikkuvat vanhempien mukana ja harjoittelevat mets\u00e4styst\u00e4.
\n– Syksyll\u00e4 tuntuu olevan kohonnut riski susien aiheuttamille kotiel\u00e4invahingoille. T\u00e4ll\u00e4 saattaa hyvinkin olla yhteys siihen, ett\u00e4 alfapari koittaa etsi\u00e4 pennuille mahdollisimman helppoa ja turvallista saalista, Halttunen puntaroi.
\n– Hirvi ja peurat ovat susilauman ensisijaista ravintoa, mutta etenkin hirven saalistaminen on aika paljon rajumpitempoista mets\u00e4styst\u00e4 viel\u00e4 keskenkasvuisille pennuille. T\u00e4ss\u00e4 voi olla melko todenn\u00e4k\u00f6inenkin syy siihen, miksi syksyll\u00e4 kotiel\u00e4invahinkoja saattaa tulla lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4 useampia.<\/p>\n

Susilauma k\u00e4sitteen\u00e4 on my\u00f6s usein monelle vieraampi. Se usein virheellisesti miellet\u00e4\u00e4n jatkuvassa kasvussa olevaksi susiryhm\u00e4ksi, joka liikkuu yhdess\u00e4. N\u00e4in asia ei kuitenkaan ole. P\u00e4invastoin.
\n– Lauma on harvemmin yhdess\u00e4 kaikkine j\u00e4senineen. Useimmiten lauman j\u00e4senet enimm\u00e4kseen kulkevat reviirill\u00e4\u00e4n yksin tai pareittain ja ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vain ajoittain yhteen. Ne ovat kaikki silti osa alueen laumaa, Halttunen oikoo k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n

Susilauman reviiri onkin tarkasti muilta susilta valvottu alue ollen kooltaan yleisimmin noin 1.000km2. Alueen kokoon ja muotoon vaikuttavat oletettavasti riistan m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 maantieteelliset ominaisuudet. Omaa aluettaan lauma puolustaa tarkasti ulkopuolisilta susilta. Samalle alueelle tulevat sudet lauma eliminoi tarvittaessa tappamalla. My\u00f6s laumaan syntyv\u00e4t pennut joutuvat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n reviirin ulkopuolelle etsim\u00e4\u00e4n omia reviireit\u00e4\u00e4n aikuisi\u00e4n kynnyksell\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 dispersaali.
\nHalttunen kertookin nimenomaan dispersaalin olevan erityisess\u00e4 asemassa est\u00e4en lauman loputtoman kasvun.
\n– Kun edellisvuotiset pennut alkavat olla vuoden ik\u00e4isi\u00e4 ja uudet pennut ovat syntyneet, l\u00e4htev\u00e4t edellisvuotiset pennut pikkuhiljaa laumasta etsim\u00e4\u00e4n itselleen omia reviirej\u00e4. Usein edellisvuotisista j\u00e4\u00e4 pari kappaletta lapsenvahdeiksi syntyneille pennuille. Ja n\u00e4in py\u00f6riv\u00e4t lauman vuodet toisensa j\u00e4lkeen – i\u00e4kk\u00e4\u00e4mm\u00e4t pennut l\u00e4htev\u00e4t pois laumasta uusien tullessa.<\/p>\n

Halttunen pit\u00e4\u00e4kin mahdottomana puheita, joissa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n yhdelle reviirialueelle syntyneen useita laumoja tai ett\u00e4 laumakoko kasvaisi holtittoman suureksi. Usein n\u00e4iden v\u00e4\u00e4rien uskomusten takana onkin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys suden etologiasta ja suden tavasta kulkea hyvin pitki\u00e4 matkoja lyhyess\u00e4kin ajassa.
\n– Joskus tehd\u00e4\u00e4n havainto susista riistakameran kautta. Vuorokauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 \u00a0tehd\u00e4\u00e4n toinen havainto riistakamerassa 30 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 helposti miellet\u00e4\u00e4n eri laumoiksi, vaikka kyseess\u00e4 onkin t\u00e4ysin sama porukka.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen talvi nuorille omaa reviiri\u00e4\u00e4n etsiville vaeltajille onkin usein ihmetyst\u00e4 ja opettelua t\u00e4ynn\u00e4. Vaikka Suomi on Euroopan harvimpaan asuttuja maita, on asutusta silti monta muuta maata tasaisemmin. T\u00e4ysin asumattomia alueita on v\u00e4h\u00e4n ja susi joutuu usein kulkemaan l\u00e4helt\u00e4 asutusta tai jopa asutuksen l\u00e4pi omaa reviiri\u00e4 etsiess\u00e4\u00e4n. Valtaosa susihavainnoista onkin y\u00f6ll\u00e4 ilmestyneit\u00e4 j\u00e4lkihavaintoja. Juurikin siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 susi koittaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kohtaamista ihmisen kanssa.<\/p>\n

Ake Halttunen ei koe erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ongelmana, mutta per\u00e4\u00e4nkuuluttaa tutkittua tietoa ja sen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.
\n– Minun kanssani ei tarvitse olla samaa mielt\u00e4, susista ei tarvitse tyk\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 niit\u00e4 ole pakko edes siet\u00e4\u00e4, kunhan perustaa n\u00e4kemyksens\u00e4 faktoihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sudesta lajina on olemassa laajalti tutkittua tietoa. Viime vuosina pintaan noussut susikeskustelu on kuitenkin antanut voimakkaasti viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tutkittu tieto luontomme yhdest\u00e4 alkuper\u00e4islajista, sudesta, ei ole kuitenkaan tavoittanut kuin murto-osan ihmisist\u00e4. Kun tietoa on v\u00e4h\u00e4n, se antaa hyv\u00e4n pohjan uskomuksille ja fiktiolle. Ake Halttunen Luonnonsuojeluliitto Tapiolasta haluaa oikoa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa. – Suden lis\u00e4\u00e4ntymisaika sijoittuu […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":53,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-827","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/827","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=827"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/827\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":841,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/827\/revisions\/841"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/53"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=827"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=827"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=827"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}