{"id":466,"date":"2015-04-23T21:01:35","date_gmt":"2015-04-23T21:01:35","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=466"},"modified":"2015-04-23T21:43:47","modified_gmt":"2015-04-23T21:43:47","slug":"lajien-suojelu-on-elinymparistojen-suojelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=466","title":{"rendered":"Lajien suojelu on elinymp\u00e4rist\u00f6jen suojelua"},"content":{"rendered":"

El\u00e4in- tai kasvilajin (my\u00f6hemmin eli\u00f6lajin) suojelu ei perustu mielivaltaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tai eli\u00f6n ”s\u00f6p\u00f6ysindeksiin”. Suojelu-status voidaan yht\u00e4kaikki purkaa kun suojelu on tarpeetonta sukupuuton tai lajin elpymisen johdosta. Uhanalaisuus on hallinnollinen ominaisuus. Uhanalaisuusluokituksessa eli\u00f6lajit k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kohta kohdalta l\u00e4pi. Niiden elinvoimaisuuden arviointiin vaikuttavat eli\u00f6lajin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja levinneisyys sek\u00e4 ennuste pitk\u00e4n aikav\u00e4lin selviytymisest\u00e4 omassa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Hetkinen! Sana elinymp\u00e4rist\u00f6 mainittu. Mik\u00e4 on elinymp\u00e4rist\u00f6 ja miksi se on eli\u00f6lle niin arvokas?<\/p>\n

Elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavat ilmasto, maaper\u00e4, topografia, meren\/ virtaveden \/ vakaveden l\u00e4heisyys tai puuttuminen sek\u00e4 ravinteet tai niiden puuttuminen. Tietyt kasvit viihtyv\u00e4t tietyn tyyppisess\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja muodostavat mets\u00e4- , suo- , vesi- tai tunturikasvillisuuden. T\u00e4h\u00e4n perustuen my\u00f6s muut eli\u00f6lajit; hy\u00f6nteiset, linnut ja nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t hakeutuvat tyypillisille elinymp\u00e4rist\u00f6illeen. Kilpailu on yksi ekosysteemej\u00e4 muodostava tekij\u00e4: metsien lajisto on erilainen kuin avointen nevojen lajisto, jne. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkin\u00e4: mets\u00e4myyr\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nimens\u00e4 mukaisesti mets\u00e4st\u00e4, peltomyyr\u00e4n pellolta. Kun elinymp\u00e4rist\u00f6 tuhoutuu tai muuttuu, ei eli\u00f6 pysty en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4: uusi ymp\u00e4rist\u00f6 ei tarjoa en\u00e4\u00e4 ravintoa ja suojaa. Kun metsik\u00f6n tillle tulee ostoskeskus, sielt\u00e4 katoavat linnut, kasvit ja nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 lienee selv\u00e4\u00e4? Kun j\u00e4rvi kuivataan, tulee tilalle toisenlainen elinymp\u00e4rist\u00f6, esimerkiksi pelto. J\u00e4rven alkuper\u00e4inen eli\u00f6st\u00f6: kalat, vesikasvit ja pieneli\u00f6t eiv\u00e4t voi en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rve\u00e4. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu, tulee tilalle peltokanojen, t\u00f6yht\u00f6hyyp\u00e4n, kiurun, piennarkasvien ja viljelykasvien elinymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n

\"screenshot.23-04-2015<\/a><\/p>\n

Kun mets\u00e4luonto muuttuu tehomets\u00e4talouden my\u00f6t\u00e4, katoaa mets\u00e4st\u00e4 eri-ik\u00e4isten puiden mosaiikki, lahopuu (eri muodoissaan) ja lehtipuu. Tilalle tulee tasaik\u00e4inen, yht\u00e4 aikaa kasvava puusto: yleens\u00e4 joko kuusta tai m\u00e4nty\u00e4 muutamine kentt\u00e4kerroksen varpukasveineen ja pohjasammalineen. My\u00f6s maannos saattaa muuttua turpeesta karikkeeksi, muodostuu uusi elinymp\u00e4rist\u00f6: ihmisen aikaansaama turvekangas. Uudesta luontotyypist\u00e4 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t kaikki lehtipuusta ja lahoavasta (j\u00e4re\u00e4st\u00e4) puusta riippuvaiset k\u00e4\u00e4v\u00e4t, sienet ja hy\u00f6nteiset. Kolopuun puuttuessa h\u00e4ipyv\u00e4t kolopesij\u00e4t. Kun saalisel\u00e4imet v\u00e4henev\u00e4t, petojen vierailut harvenevat. Tukkipuui\u00e4n saavuttavassa m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4 eiv\u00e4t viivyttele hirvet: ei ole sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Eli\u00f6t ovat ensisijaisesti riippuvaisia elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4\u00e4n. Siksi lajien suojelun t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6t.<\/p>\n

Miksi t\u00e4m\u00e4 pitk\u00e4 palopuhe? Olen edell\u00e4 yritt\u00e4nyt korostaa elinymp\u00e4rist\u00f6jen merkityst\u00e4 eri lajeille. Yrit\u00e4n l\u00e4hesty\u00e4 kysymyst\u00e4 toista kautta: riekkoa ei voi suojella pellolla. Se tarvitsee suon. Palok\u00e4rki tarvitsee kolopuun, samoin k\u00e4pytikka, pohjantikka ja valkoselk\u00e4tikka sek\u00e4 monet muut. Liito-orava tarvitsee lehtipuuta ja vanhan tikankolon. Merihanhi tarvitsee meren ja mets\u00e4hanhi mets\u00e4n, tikankontti kalkkikiven ja raidankeuhkoj\u00e4k\u00e4l\u00e4 kostean mikroilmaston.<\/p>\n

Elinym\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja niiden merkityksest\u00e4 puhuminen tulee merkitykselliseksi aina kun esiin nousee lajien suojelu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jotain toista lajia. Kun kanalintuja halutaan suojella v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kanahaukkaa, mets\u00e4hanhea v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joutsenia ja mets\u00e4peuraa ampumalla susia, ollaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyvin lyhyell\u00e4 polulla joka on nopeasti k\u00e4velty loppuun.<\/p>\n

Kansalaisaloite kanahaukan mets\u00e4styksen sallimisesta perustelee haukan v\u00e4hent\u00e4misen tarvetta kanalintujen: peltopyy, fasaani, metso, pyy, teeri ja riekko suojelulla.\u00a0\"screenshot.23-04-2015<\/a><\/p>\n

Kanahaukkoja pesii Suomessa noin 4500-5500 paria ja yhdell\u00e4 kanahaukkaparilla on saalistusalueena noin 20-30 neli\u00f6km suuruinen alue. Pes\u00e4t voivat sijaita noin 4-5 km et\u00e4isyydell\u00e4 toisistaan. Kuten mitk\u00e4\u00e4n muutkaan petolinnut, kanahaukka ei ole lajispesialisti: se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravinnokseen mets\u00e4kanalintujen ohella my\u00f6s pikkunis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, varislintuja ja vesilintuja.<\/p>\n

Kanahaukka kuuluu Suomen alkuper\u00e4iseen lajistoon. Fasaani sen sijaan ei. Fasaani on alkujaan Kiinasta, istutettu Eurooppaan jo keskiajalla ja Suomeen 1900-luvun alussa. Se on kanahaukalle mainio ravintolis\u00e4 ja sellaisena sit\u00e4 tulee t\u00e4ss\u00e4 ”uhanalaistarkastelussa” juuri pit\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n

Riekko oli yleinen Etel\u00e4-Suomessa ja jopa Uudellamaallakin sit\u00e4 tavattiin viel\u00e4 70-luvulla. Riekko tarvitsee suon. Se on karujen, avonaisten soiden tyyppilaji ja k\u00e4rsinyt etenkin tehomets\u00e4talouden aikaansaamasta umpeenkasvusta. Nyt riekon etel\u00e4isin esiintymisalue noudattelee osapuilleen Pohjois-Satakunta- Pohjois-Karjala linjaa.\u00a0 Metso- ja teerikannat ovat taantumassa. \"screenshot.23-04-2015<\/a><\/p>\n

Mets\u00e4kanalinnuistamme riekko on silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (koko maassa 50 000- 20000 paria, alueellisesti uhanalainen), teeri:silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (v.2010 noin 170 000 yksil\u00f6\u00e4), metso: silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 ( noin 200 000 paria). Pyy on arvioitu elinvoimaiseksi, noin 400 000-500 000 paria, samoin peltopyy: 3000-5000 paria. N\u00e4it\u00e4 lukuja tarkasteltaessa on muistettava uhanalaisluokituksen kriteerit: on huomioitava eli\u00f6n luonnollisten elinymp\u00e4rist\u00f6jen s\u00e4ilyminen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\"screenshot.23-04-2015<\/a>Ohessa riistasaalis viime vuosilta. L\u00e4hde: LUKE (RKTL) saalistilasto.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Aito huoli mets\u00e4kanalintukantojen s\u00e4ilymisest\u00e4 kiinnitt\u00e4isi kenties huomiota mahdolliseen rauhoitustarpeeseen ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen s\u00e4ilytt\u00e4miseen\/ ennallistamiseen.<\/p>\n

Seuraava syntipukki on laulujoutsen, jonka v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 vaaditaan tiukoin puheenvuoroin mets\u00e4hanhen suojelemiseksi.\u00a0\"screenshot.23-04-2015<\/a><\/p>\n

Mets\u00e4hanhea on kahta alalajia: meill\u00e4 pesiv\u00e4 taigamets\u00e4hanhi ja pohjoisessa pesiv\u00e4 tundramets\u00e4hanhi. Nimens\u00e4 mukaisesti taigamets\u00e4hanhi kuuluu pohjoisen havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen, taigan lajistoon. Mets\u00e4hanhen levinneisyys Suomessa noudattelee ojittamattomien soiden levinneisyytt\u00e4. Pesim\u00e4kanta on 1500-2000 paria. Hanhikannan voisi kuvitella olleen voimissaan 1950-luvulla jolloin laulujoutsen oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 h\u00e4vit\u00e4 Suomesta. Pesivi\u00e4 joutsenia oli viitisentoista paria, mutta samaan aikaan mets\u00e4hanhien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 vajosi kuitenkin noin 1000 parin tienoille. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mets\u00e4hanhi on rauhoitettu. Laulujoutsenia on 5600-7000 pesiv\u00e4\u00e4 paria.<\/p>\n

\"screenshot.23-04-2015<\/a>Viime vuosien saalistilasto mets\u00e4hanhen osalta. L\u00e4hde: LUKE (RKTL)<\/p>\n

 <\/p>\n

Met\u00e4hanhen osalta on esitetty, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallinen saalis koostuisi tundramets\u00e4hanhesta. Mets\u00e4hanhen hoitosuunnitelman mukaan siipitutkimuksista on voitu kuitenkin osoittaa p\u00e4\u00e4asiallisen saaliin koostuvan taigamets\u00e4hanhesta. Syy t\u00e4h\u00e4n on selv\u00e4: tundramets\u00e4hanhen p\u00e4\u00e4asiallinen muuttoreitti noudattelee syksyisin Suomen kaakkoisosia, kun taan taigamets\u00e4hanhi muuttaa kautta maan, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 reitti\u00e4 ole voitu osoittaa. (L\u00e4hde: BirdLife, Lintujen p\u00e4\u00e4muuttoreitit Suomessa)<\/p>\n

Kolmas syyllinen el\u00e4inlajin ahdinkoon l\u00f6ytyy parivaljakosta susi-mets\u00e4peura. Nyt onkin hyv\u00e4 muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4peura h\u00e4visi kertaalleen Suomesta 1800-luvun lopulla, mutta ei suinkaan suden ansiosta. Laji rauhoitettiin 1913. Kanta s\u00e4ilyi kuitenkin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, josta se 50-luvun puolella palasi Suomeen. Mets\u00e4peura on uhanalaisluokituksessa silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4, susi eritt\u00e4in uhanalainen. Edelleen muistutan siit\u00e4, ett\u00e4 kukin valtio luokittelee alueensa eli\u00f6st\u00f6n uhanalaisluokituksessa tietyn kriteerist\u00f6n mukaan. Susi ja mets\u00e4peura ovat el\u00e4neet saloilla kesken\u00e4\u00e4n kauan ennen ihmist\u00e4 ja viel\u00e4 silloinkin kun savuja oli v\u00e4h\u00e4n ja ne olivat harvassa. Susi ei onnistunut h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuolloin mets\u00e4peuraa.<\/p>\n

Yhden lajin suojelemiseksi (pois sulkien vieraslajit) tehty toisen lajin v\u00e4hent\u00e4minen ei ole kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla. Suojeluun ei ole oikotiet\u00e4. Kanahaukan tai laulujoutsenen ampuminen kanalintujen ja hanhien suojelemiseksi ei lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Samaan aikaan tapahtuva soiden katoaminen ei tuo lis\u00e4\u00e4 pesim\u00e4paikkoja sen enemp\u00e4\u00e4 hanhille kuin joutsenille. Ainoa ty\u00f6 joka voidaan tehd\u00e4, on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 nykyiset elinymp\u00e4rist\u00f6t ja kunnostaa niit\u00e4 joilla tehomets\u00e4talous ei onnistunutkaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n puun tuottoa.<\/p>\n

Miksi monimuotoinen eli\u00f6st\u00f6 ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen laaja kirjo sitten olisi toivottavaa? Siksi, ett\u00e4 monimuotoisuus suojaa paremmin h\u00e4iri\u00f6lt\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6 toipuu nopeammin. Se ainoa valkoselk\u00e4tikkapopulaatio ei h\u00e4vi\u00e4 alueelta mik\u00e4li koivikko kaatuu. Mik\u00e4li populaatiolla on jotain ymp\u00e4rill\u00e4 mihin menn\u00e4. Suojelu ei ole itseisarvo ja ajanviete ilman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Suojelun tarkoitus ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tehd\u00e4 itsens\u00e4 tarpeettomaksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4in- tai kasvilajin (my\u00f6hemmin eli\u00f6lajin) suojelu ei perustu mielivaltaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tai eli\u00f6n ”s\u00f6p\u00f6ysindeksiin”. Suojelu-status voidaan yht\u00e4kaikki purkaa kun suojelu on tarpeetonta sukupuuton tai lajin elpymisen johdosta. Uhanalaisuus on hallinnollinen ominaisuus. Uhanalaisuusluokituksessa eli\u00f6lajit k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kohta kohdalta l\u00e4pi. Niiden elinvoimaisuuden arviointiin vaikuttavat eli\u00f6lajin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja levinneisyys sek\u00e4 ennuste pitk\u00e4n aikav\u00e4lin selviytymisest\u00e4 omassa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Hetkinen! Sana elinymp\u00e4rist\u00f6 mainittu. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":470,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-466","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-sari"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/466","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=466"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/466\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":476,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/466\/revisions\/476"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/470"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=466"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=466"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=466"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}