Suden aiheuttamat erityisesti koiriin kohdistuvat vahingot nousevat otsikoihin\u00a0vuosittain mets\u00e4styskauden alkaessa. Tunteet nousevat pintaan, kyl\u00e4taloilla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n susi-iltoja. Koiran asema kotiel\u00e4imen\u00e4 on yleens\u00e4 hyvin l\u00e4heinen ja menetys koetaan voimakkaammin kuin puhtaasti tuotantoel\u00e4imen kohdalla. \u00a0Koiraan kohdistuvien vahinkojen torjunnassa on suurimpana problematiikkana ennustamattomuus. Susien tarkkaa sijantia ei tiedet\u00e4 ja huolellisestakin valmistautumisesta riippumatta mets\u00e4styskoira voi ajautua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n suden kanssa kontaktiin, joka voi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 koiran kannalta eritt\u00e4in ik\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vaatimuksia susikannan v\u00e4hent\u00e4miseen tai kiivaimmillaan jopa t\u00e4ydelliseen poistamiseen harrastusolosuhteiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi.<\/p>\n
Susien aiheuttamat koiravahingot ovat viimevuosina olleet suuruusluokassa noin viisikymment\u00e4 koiraa per vuosi. 2013 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ollut pantaseurantapalvelu v\u00e4hensi vahinkoja huomattavasti. Kuluvalla mets\u00e4styskaudella pantaseuranta ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Susia ei saatu huonon lumitilanteen vuoksi pannoitettua. Olemassa olevista pannoista loppuivat akut. Koiravahinkojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut kuluvana syksyn\u00e4 viimevuodesta, ollen kuitenkin edelleen reilusti alhaisempi kuin vuonna 2012.Valtion varoista korvattavat susien aiheuttamat kokonaisvahingot kaikki kotiel\u00e4imet mukaan lukien ovat poronhoitoalueen ulkopuolisen suomen osalta olleet vuonna 2013 n. 100 000\u20ac.<\/p>\n
Suomessa on viimeisen 2\/2014 julkaistun arvion mukaan noin 155 sutta. Kanta lienee k\u00e4\u00e4ntynyt pesint\u00e4kauden j\u00e4lkeen hienoiseen nousuun ollen kuitenkin edelleen reilusti alle suotuisan suojelun minimitason. Tuoreimpien tutkimusten mukaan geenivaihto ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 on hiipunut l\u00e4hes olemattomiin. Susi on vaarassa kadota suomen luonnosta.<\/p>\n
Susi on laumassa el\u00e4v\u00e4 petoel\u00e4in ja ainoastaan lauma, jossa on riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 aikuisia takaa sudelle edellytykset el\u00e4\u00e4 normaalissa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja saalistaa sudelle luontaista riistaa. Vahinkojen torjunta susia summittaisesti pelkk\u00e4\u00e4n yksil\u00f6- tai havaintom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n nojautuvasti mets\u00e4st\u00e4en on t\u00e4ysin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. V\u00e4\u00e4rien yksil\u00f6iden poistaminen laumasta voi kumuloida ongelmat hyvin nopealla aikatalaulla lauman muuttuessa kyvytt\u00f6m\u00e4ksi saalistamaan sudelle luontaista ravintoa, jolloin se turvautuu entist\u00e4 enemm\u00e4n koiriin ja muihin kotiel\u00e4imiin. Nykymuotoinen suden mets\u00e4stys, vaikkakin poikkeusluvin tapahtuva, ei huomioi suden laumadynamiikkaa.<\/p>\n
Katsomme, ett\u00e4 susivahinkojen torjunnassa painopisteen tulisi ehdottomasti olla kaikissa mahdolllisissa muissa vahinkojen ennaltaehk\u00e4isyn muodoissa kuin susien mets\u00e4styksess\u00e4, josta olisi syyt\u00e4 pit\u00e4yty\u00e4 kunnes kanta on edes suotuisan suojelun minimitasolla. Muita menetelmi\u00e4, kuten aitauksia kotiel\u00e4imille, suojavarusteita koirille ja karkotuksia asutusten l\u00e4heisyydest\u00e4 on syyt\u00e4 my\u00f6s innovatiivisesti kehitt\u00e4\u00e4 ja ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ajoittain kaatolupavaatimusten pontimena esiin nousevan korpilain k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulee niin ik\u00e4\u00e4n kontrolloida er\u00e4valvonnan keinoin, ei susia kaataen.<\/p>\n