{"id":3674,"date":"2025-11-05T16:21:59","date_gmt":"2025-11-05T16:21:59","guid":{"rendered":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=3674"},"modified":"2025-11-05T18:33:28","modified_gmt":"2025-11-05T18:33:28","slug":"vahatellaan-vahan-koiravahinkojen-suhteellinen-paradoksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=3674","title":{"rendered":"V\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n- Koiravahinkojen suhteellinen paradoksi"},"content":{"rendered":"

Suomalaiset ovat tunnetusti turvallisuushakuista kansaa ja t\u00e4m\u00e4 tekee erilaisista uhkakuvista hyvin tehokkaita v\u00e4lineit\u00e4 silloin kun halutaan ohjata yleist\u00e4 mielipidett\u00e4 tiettyyn suuntaan. En sano, ett\u00e4 varautuminen olisi ollut liioiteltua tai tarpeetonta, mutta erityisen hyvin pelon ilmapiirin luonti onnistui koronaepidemian alun uutisoinnissa. Osa ihmisist\u00e4 pelk\u00e4si oikeasti toisiaan ja uskoi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuolevansa. Osan takaraivossa pelko ehk\u00e4 j\u00e4yt\u00e4\u00e4 viel\u00e4kin.  <\/p>\n

Seuraavaksi menestyksekk\u00e4int\u00e4 tai ainakin suosituinta v\u00e4lineen k\u00e4ytt\u00f6 on suurpetoasioissa. Romanian karhut l\u00f6ysiv\u00e4t nopeasti tiens\u00e4 suomalaiseen hallinnolliseen retoriikkaan. Muussa mielipidevaikuttamisessa ovat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rooliin p\u00e4\u00e4tyneet mets\u00e4styskoirat.<\/p>\n

Tehokkaimmillaan \u201dpelkopropaganda\u201d on silloin kun l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n seikasto, mill\u00e4 voidaan luoda mielikuva siit\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa tai ainakin mahdollisimman suuri joukko voi olla traagisen tapahtuman kohteena jokseenkin sattumanvaraisesti. Puoliksi sy\u00f6ty koira kuvana her\u00e4tt\u00e4\u00e4 varmasti tunteita jokaisella sohvalla mik\u00e4 koiran kanssa jaetaan, t\u00e4ysin riippumatta siit\u00e4 el\u00e4v\u00e4tk\u00f6 n\u00e4m\u00e4 koirat olosuhteissa miss\u00e4 milloinkaan voisi joutua suden kanssa vastakkain edes teoriassa. Siell\u00e4 miss\u00e4 ei ole koiraa, tilalle kuvitellaan jotain muuta t\u00e4rke\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Mets\u00e4styskoiran kohdalla riski on olemassa. Siin\u00e4 kun lemmikkikoira el\u00e4\u00e4 sohvalla ja ulkoilee katuvalojen loisteessa tai koirapuistossa, mets\u00e4styskoiran arkea on juosta saalisel\u00e4inten per\u00e4ss\u00e4 suden luontaisella elinalueella, jopa reviirien ytimess\u00e4. Kohtaamisen todenn\u00e4k\u00f6isyys nousee merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton ilmoittamien tietojen mukaan Suomessa vuosittain k\u00e4y mets\u00e4ll\u00e4 noin 80 000 koiraa. N\u00e4ist\u00e4 osa luonnollisesti lintukoiria, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hettyvill\u00e4 ja vain ilmaisevat tai noutavat saaliin. Eiv\u00e4t etsi sit\u00e4 itsen\u00e4isesti kilometrien s\u00e4teell\u00e4 nen\u00e4ns\u00e4 ohjaamana tai juokse per\u00e4ss\u00e4 yritt\u00e4en pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00f6\u00e4\u00e4n ammuttavaksi.<\/p>\n

Vuosittain mets\u00e4styskoirista muutama kymmenen kohtaa jonkun Suomen n. 400 sudesta kohtalokkain seurauksin. Vuotuinen vaihtelu ei ole kovin suurta. Koirien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettuna vahinkoja sattuu varsin v\u00e4h\u00e4n. Jokaisella on kuitenkin uutisarvo. Ei siksi, ett\u00e4 tapahtuma omaisi suurta yhteiskunnallista merkityst\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n. Uutisarvo muodostuu asian mieli\u00e4 kuohuttavasta luonteesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 toimii erinomaisena v\u00e4lineen\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pelkoa ja uhkakuvia my\u00f6s niill\u00e4 sohvilla mit\u00e4 kuluttavat omistajiensa ohella lukuisat lemmikkikoirat. N\u00e4ist\u00e4 tunnistetaan merkitt\u00e4v\u00e4 potentiaali tukemaan tavoitteita.<\/p>\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto on luonut toiminnan ymp\u00e4rille tehokkaan viestint\u00e4strategian. Jokainen tietoonsa tullut koiravahinko toimitetaan tiedotteena medialle traagisen tarinan ja kuvien kera. Viimeinen kappale toistaa liiton agendaa sudenmets\u00e4styksen tarpeesta. Mediat tarttuvat, koska kyseess\u00e4 on varmasti lukijoita aktivoiva uutinen, mik\u00e4 tukee ansaintalogiikkaa. Joidenkin kohdalla my\u00f6s tietoisesti valittua omaa agendaa. Strategian nerokkuus piilee siin\u00e4, ett\u00e4 median on vaikea vastustaa t\u00e4llaista toimintamallia miss\u00e4 eteen tyrk\u00e4t\u00e4\u00e4n valmis uutinen sitaatteineen varmuudella huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aiheesta. Aina uutisen l\u00e4ht\u00f6kohdat eiv\u00e4t ole kovinkaan varmoja, mutta rapatessa roiskuu sanotaan ja ep\u00e4varmankin uutisen ohessa teesit saavat toistoa.<\/p>\n

Menetelm\u00e4ll\u00e4 miss\u00e4 jokainen kynnelle kykenev\u00e4 media Hangosta Utsjoelle tarttuu uutiseen, saadaan luotua mielikuva, ett\u00e4 vahinkoja sattuu valtavasti aina ja kaikkialla, eik\u00e4 ne oikeastaan ole mill\u00e4\u00e4n tavoin ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4. Se on toki totta, ett\u00e4 asetelma mets\u00e4styskoirien kohdalla on haastava etenkin syksyisin kun ei ole lumij\u00e4lki\u00e4 mist\u00e4 voisi varmistua siit\u00e4 onko susia l\u00e4sn\u00e4 alueella mihin koira on tarkoitus p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti. Aina toki t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei auta, koska koira voi et\u00e4\u00e4nty\u00e4 kauaksikin irtilaskupaikastaan – josko my\u00f6s susi jalkavana el\u00e4imen\u00e4 voi saapua alueelle miss\u00e4 ei ole hetke\u00e4 aiemmin liikuskellut.<\/p>\n

On  mahdollista, ett\u00e4 massiivinen uutisointi tahattomasti lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihan konkreettista varovaisuutta ja saa sen kautta vahinkoja v\u00e4hennetty\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4n ollessa vain harvoin suuren yleis\u00f6n ongelma, olisi helposti ajateltavissa, ett\u00e4 laajan mets\u00e4st\u00e4j\u00e4joukon edunvalvontaj\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 olisi muitakin kanavia tavoittaa sidosryhm\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Haasteista riippumatta t\u00e4m\u00e4 ongelma ei ratkea sill\u00e4, ett\u00e4 luodaan poliittisen lis\u00e4mekkalan toivossa uhkakuvia sinne miss\u00e4 riski\u00e4k\u00e4\u00e4n ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole. Suden suojelun tasoa ei ole mahdollista vaarantaa siksi, ett\u00e4 metsiss\u00e4 voisi t\u00e4ysin vailla riski\u00e4 juoksuttaa koiria, edes mets\u00e4stystarkoituksessa. Asia ratkeaa huolellisuudella, turvavarusteilla ja sill\u00e4, ett\u00e4 tunnistetaan riski, samoin kun tehd\u00e4\u00e4n kaikkien muidenkin riskien kohdalla mit\u00e4 vapaana juokseva mets\u00e4styskoira voi kohdata. Vaikka t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei takaa t\u00e4ytt\u00e4 turvallisuutta, se voi helpottaa kuitenkin sen hyv\u00e4ksymist\u00e4, ett\u00e4 luonto antaa, luonto ottaa.<\/p>\n

Tiesitk\u00f6 muuten, ett\u00e4 Suomessa on vuosien 2013-2024 v\u00e4lisen\u00e4 aikana koirat viett\u00e4neet hirvijahdissa yhteens\u00e4 1 784 862 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja n. 63 392 538 tuntia? Jos suhteutetaan kaikki tuona aikana tapahtuneet suden aiheuttamat koiravahingot, joita on yhteens\u00e4 565, yksinomaan hirvimets\u00e4ll\u00e4 vietettyyn aikaan, voidaan todeta, ett\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 on ollut suden puolesta varsin rauhallista koiraty\u00f6skentely\u00e4 yli 63 miljoonaa tuntia. Toki suhteet muuttuvat alueittain. Vaikka riski on l\u00e4sn\u00e4 se konkretisoituu melko harvoin. Toki harvoistakin tapauksista suruty\u00f6 on teht\u00e4v\u00e4, mutta yhteiskunnallisella tasolla soisi suhteellisuudelle hiukan enemm\u00e4n jalansijaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Koiravahingot 2013-2024 ja hirvenmets\u00e4styksen koiraty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t ja koiraty\u00f6tunnit 2013-2024 L\u00e4hteet: Luonnonvarakeskus, riistavahingot.fi<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaiset ovat tunnetusti turvallisuushakuista kansaa ja t\u00e4m\u00e4 tekee erilaisista uhkakuvista hyvin tehokkaita v\u00e4lineit\u00e4 silloin kun halutaan ohjata yleist\u00e4 mielipidett\u00e4 tiettyyn suuntaan. En sano, ett\u00e4 varautuminen olisi ollut liioiteltua tai tarpeetonta, mutta erityisen hyvin pelon ilmapiirin luonti onnistui koronaepidemian alun uutisoinnissa. Osa ihmisist\u00e4 pelk\u00e4si oikeasti toisiaan ja uskoi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuolevansa. Osan takaraivossa pelko ehk\u00e4 j\u00e4yt\u00e4\u00e4 viel\u00e4kin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3675,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-3674","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3674","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3674"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3674\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3681,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3674\/revisions\/3681"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/3675"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3674"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3674"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3674"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}