Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ilmoitti 10.10 2025, ett\u00e4 Suomen susikanta on saavuttanut suotuisan suojelutason. P\u00e4\u00e4t\u00f6s perustui Luonnonvarakeskuksen laskurin tuottamaan elinkykyanalyysiin, jonka mukaan pienin elinvoimainen susikanta Suomessa olisi 248 yksil\u00f6\u00e4. Komission ohjeiden mukainen kymmenen prosentin \u201cturvamarginaali\u201d nosti luvun 273:een, ja siit\u00e4 tuli ministeri\u00f6n julkilausuma viitearvo. Numerot vaikuttavat tarkasti harkituilta, mutta kun niiden taustalla olevat oletukset ja riskirajat puretaan auki, koko j\u00e4rjestelm\u00e4 alkaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, milt\u00e4 se onkin \u2013 korttitalolta, jonka tieteellinen ja oikeudellinen vakaus pett\u00e4\u00e4 heti, kun siihen puhaltaa.<\/p>\n
Ministeri\u00f6 ilmoitti soveltaneensa niin sanottua varovaisuusperiaatetta siten, ett\u00e4 suden elinkykyanalyysissa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n lyhyen aikav\u00e4lin 26 prosentin sukusiitosasteen kasvu ja 50 prosentin aliarviointiriski. Se on paradoksaalinen v\u00e4ite, sill\u00e4 varovaisuusperiaate, joka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklaan ja vahvistettu useissa unionin tuomioistuimen ratkaisuissa, tarkoittaa ep\u00e4varmuuden tilanteessa riskien minimoimista \u2013 ei niiden hyv\u00e4ksymist\u00e4. Kun viranomainen etuk\u00e4teen hyv\u00e4ksyy korkean sis\u00e4siitosasteen ja suuren todenn\u00e4k\u00f6isyyden aliarvioida todellinen riski, se ei toimi varovaisesti vaan p\u00e4invastoin. Se ottaa tietoisen riskin lajin pitk\u00e4n aikav\u00e4lin s\u00e4ilymisest\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ministeri\u00f6 perusteli viitearvoa oletuksella, ett\u00e4 Suomen susikanta on yhteydess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Skandinavian susiin. V\u00e4ite on kaunis paperilla, mutta biologisesti perusteeton. Luonnonvarakeskuksen oma raportti (Luobio 80\/2022) toteaa, ett\u00e4 Fennoskandian nykyiset susikannat ja niiden v\u00e4linen muuttoliike eiv\u00e4t riit\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n sukusiitoskertoimen nousua. Ven\u00e4j\u00e4n suunnasta ei ole viime vuosina tullut lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, ja Skandinavian ja jopa lounaisen Suomen susikanta on sekin eristyneen\u00e4 omassa geneettisess\u00e4 umpikujassaan. Poronhoitoalueet molemmin puolin rajaa muodostavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esteen kaikelle mahdolliselle vaihtoyhteydelle Skandinaviaan, sill\u00e4 sudet ammutaan l\u00e4hes poikkeuksetta heti tavattaessa. N\u00e4in ollen viitearvon laskenta perustuu kuvitteelliseen geenivirtaan, ei todelliseen. Unionin tuomioistuin on todennut, ett\u00e4 j\u00e4senvaltion on osoitettava geneettinen yhteys todennettuna, ei oletettuna. Silloin, kun yhteys on katkennut, arvio on teht\u00e4v\u00e4 sen mukaan \u2013 ei sen varaan, mit\u00e4 joskus voisi olla. My\u00f6s tulevaisuus on kyett\u00e4v\u00e4 osoittamaan.<\/p>\n
Yht\u00e4 ongelmallista on se, ett\u00e4 viimeisin kanta-arvio on j\u00e4lleen painottunut havaintotietoon DNA-aineiston sijaan. Havaintotieto perustuu ihmisten ilmoituksiin ja mallintamiseen, jotka heijastavat l\u00e4hinn\u00e4 havaintotiheytt\u00e4 ja ilmoitusherkkyytt\u00e4, eiv\u00e4t todellista yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. DNA-n\u00e4ytteet sen sijaan tuottavat toistettavan, yksil\u00f6tasoisen ja geneettisesti varmennetun tiedon. Kun havaintopohjainen arvio ohittaa tieteellisesti validin DNA-aineiston, arvio ei en\u00e4\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 unionin oikeuden edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 \u201cparhaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tieteellisen tiedon\u201d vaatimusta. Ongelma on erityisen vakava, koska ep\u00e4varmuus on suurinta juuri niill\u00e4 alueilla, miss\u00e4 susikanta on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti vahvi<\/a>n ja lajin s\u00e4ilymisen kannalta ratkaisevin.<\/p>\n Tieteellinen ep\u00e4varmuus ei kuitenkaan ole t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden ainoa heikkous. Uusin unionin tuomioistuimen ratkaisu, C-629\/23 (Eesti Suurkiskjad), asetti suotuisalle suojelutasolle uuden ja tarkemman kriteerin: lajin on kyett\u00e4v\u00e4 toimimaan luonnollisessa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja hoitamaan oma ekologinen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, esimerkiksi vaikuttamaan saalisel\u00e4intens\u00e4 kantoihin. T\u00e4ll\u00e4 kriteerill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 pelk\u00e4n yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa. Se kysyy, pystyyk\u00f6 laji t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen ekologisen roolin, joka sill\u00e4 on osana ekosysteemi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma puuttuu t\u00e4ysin sek\u00e4 Luken laskurista ett\u00e4 ministeri\u00f6n riskimallista. Niiss\u00e4 ei tarkastella ekosysteemin toimivuutta, vaan populaation tilastollista elossa pysymist\u00e4. Tosiasiassa lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4(100v), koska malli ei mahdollista esimerkiksi sen skenaarion arviointia, ett\u00e4 geenivirtaa ei ole ja asiaa tarkastellaan 200 vuoden periodissa. Suotuisan suojelutason arviointi muuttuu n\u00e4in biologisen ja oikeudellisen k\u00e4sitteen sijaan tilastolliseksi laskuharjoitukseksi.<\/p>\n Kun n\u00e4m\u00e4 elementit \u2013 riskien hyv\u00e4ksynt\u00e4, oletettu geenivirta, havaintotietoon perustuva arvio ja ekologisen teht\u00e4v\u00e4n sivuuttaminen \u2013 yhdistet\u00e4\u00e4n, syntyy kokonaisuus, joka ei kest\u00e4 kriittist\u00e4 tarkastelua. Se on poliittinen hupelointi, ei tieteellinen arvio. Unionin oikeuden n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4llainen menettely ei ole varovainen vaan riskiperusteinen, eik\u00e4 se t\u00e4yt\u00e4 niit\u00e4 edellytyksi\u00e4, joita luontodirektiivin ensisijainen tavoite yhdess\u00e4 varovaisuusperiaatteen kanssa j\u00e4senvaltioille asettavat.<\/p>\n Kokonaisuus on erityisen ognelmallinen siksi, ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n oikeuttamaan mets\u00e4styspolitiikkaa ja hallitusohjelman tavoitteita. Jos perustana on laskennallinen ja ep\u00e4varma tarkastelu, jossa riskit hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n ja geneettinen yhteys oletetaan, ei voida en\u00e4\u00e4 puhua tieteellisest\u00e4 pohjasta tai oikeudellisesta varmuudesta. On puhuttava politiikasta. Ja politiikka ei voi korvata unionin oikeutta. Politiikka ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnetusti kanna vastuuta.<\/p>\n Kyse ei ole vain sudesta, vaan laajemmin siit\u00e4, miten Suomi noudattaa unionin ymp\u00e4rist\u00f6oikeutta ja toteuttaa yhteist\u00e4 vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Kun varovaisuusperiaate muuttuu riskin maksimoinniksi ja t\u00e4m\u00e4n normalisoinniksi ja tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 korvataan tilastollisella tulkinnalla, luontodirektiivin perimm\u00e4inen tarkoitus \u2013 lajien s\u00e4ilytt\u00e4minen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 \u2013 on sivuutettu. Siksi on rehellisemp\u00e4\u00e4 sanoa suoraan: Suomen suden suojelutason arviointi suotuisaksi ei perustu varmuuteen, vaan se on rakennettu poliittisen populismin varaan. Kest\u00e4vyytt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 ei saavuteta.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Luonnonvarakeskus (2022): Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen (Luobio 80\/2022)<\/p>\n Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, tiedote 10.10.2025<\/p>\n Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut C-674\/17 (Tapiola), C-629\/23 (Eesti Suurkiskjad), C-441\/17 (Bia\u0142owie\u017ca), C-127\/02 (Waddenzee)<\/p>\n Linnell J. & Boitani L. (2025): Developing methodology for setting Favourable Reference Values for large carnivores in Europe<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ilmoitti 10.10 2025, ett\u00e4 Suomen susikanta on saavuttanut suotuisan suojelutason. P\u00e4\u00e4t\u00f6s perustui Luonnonvarakeskuksen laskurin tuottamaan elinkykyanalyysiin, jonka mukaan pienin elinvoimainen susikanta Suomessa olisi 248 yksil\u00f6\u00e4. Komission ohjeiden mukainen kymmenen prosentin \u201cturvamarginaali\u201d nosti luvun 273:een, ja siit\u00e4 tuli ministeri\u00f6n julkilausuma viitearvo. Numerot vaikuttavat tarkasti harkituilta, mutta kun niiden taustalla olevat oletukset ja riskirajat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3658,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,8,287,3],"tags":[],"class_list":["post-3657","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-juridiikka","category-politiikka","category-susi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3657","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3657"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3657\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3662,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3657\/revisions\/3662"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/3658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3657"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3657"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3657"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}