Suomessa on 2000-luvulla laadittu suurpetojen \u2013 suden, karhun, ilveksen ja ahman \u2013 hoitosuunnitelmat. Niiden perustaksi maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 tilasi tutkimuksia, joissa oli tarkoitus kartoittaa kansalaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 ja luoda kuva suunnitelmien yhteiskunnallisesta hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n
Kun n\u00e4it\u00e4 raportteja lukee tarkemmin, huomaa nopeasti, ett\u00e4 aineistot rakentuvat hyvin saman kaavan mukaan. Kuulluksi tulevat ennen kaikkea hallinnon itsens\u00e4 tunnistamat sidosryhm\u00e4t: riistanhoitopiirit, mets\u00e4st\u00e4j\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t, maa- ja mets\u00e4talouselinkeinot ja viranomaiset. Luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6jen n\u00e4kemykset ovat mukana, mutta pienemm\u00e4ss\u00e4 roolissa, ja tavallisten kansalaisten, kaupunkiv\u00e4est\u00f6n tai matkailuelinkeinon \u00e4\u00e4ni kuuluu korkeintaan satunnaisesti.<\/p>\n
Yleis\u00f6tilaisuuksia j\u00e4rjestettiin, mutta ne pidettiin l\u00e4hes yksinomaan konfliktialueilla. T\u00e4m\u00e4 houkutteli paikalle etenkin niit\u00e4, joilla oli vahvoja kielteisi\u00e4 kokemuksia. Se osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4, jolle suurpeto ei ollut ongelma, j\u00e4i n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. N\u00e4in raportit vahvistivat kuvaa, ett\u00e4 konfliktialueiden \u00e4\u00e4ni on yksiselitteisesti petovastainen \u2013 vaikka todellisuudessa moni ajatteli siell\u00e4kin toisin.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 vinoumaa selitt\u00e4\u00e4 paljon se, ett\u00e4 tutkimukset tehtiin tutkijaryhmiss\u00e4, joilla oli vahvat juuret Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4in Keskusj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. N\u00e4iden taustojen vuoksi tutkimusote korosti \u201chiljaista tietoa\u201d kent\u00e4lt\u00e4 \u2013 eli juuri paikallisten mets\u00e4st\u00e4jien ja maa- ja mets\u00e4talouden toimijoiden kokemuksia. Jo l\u00e4ht\u00f6kohta oli siis sellainen, ett\u00e4 \u201ckansalaismielipide\u201d tarkoitti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samaa kuin n\u00e4iden piirien mielipide.<\/p>\n
Kun tutkimukset esitettiin hoitosuunnitelmien perustaksi, syntyi vaikutelma laajasta kuulemisesta ja kansalaisten n\u00e4kemysten huomioon ottamisesta. Todellisuudessa kyse oli vain osasta kansaa \u2013 juuri niist\u00e4 ryhmist\u00e4, joiden kanssa hallinto oli muutenkin tottunut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n. Sosiaalinen ”legitimiteetti” rakentui vinoutuneelle pohjalle.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 on ollut kauaskantoisia seurauksia. Tasapuolisuus vaarantui, koska mets\u00e4stys- ja maa- ja mets\u00e4talousintressit korostuivat muiden n\u00e4k\u00f6kulmien kustannuksella. Luottamus hallintoon rapautui, kun suuri osa kansalaisista ei koskaan p\u00e4\u00e4ssyt \u00e4\u00e4neen. Ja lain velvoitteet objektiivisuudesta ja tasapuolisuudesta j\u00e4iv\u00e4t puolitiehen ollen siell\u00e4 edelleen. Lopputuloksena on politiikka, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 nojaavansa kansalaismielipiteeseen, mutta on todellisuudessa vain valikoitujen eturyhmien hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ei ole sattumaa, ett\u00e4 t\u00e4llainen rakenne syntyi juuri silloin, kun Euroopan komission vanhassa tulkintaohjeessa nostettiin esiin Latvian ilves esimerkkin\u00e4 \u201chyv\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4\u201d: kun hoitosuunnitelma oli olemassa, voitiin lajin mets\u00e4styst\u00e4 harjoittaa kannanhoidollisena. Suomessa n\u00e4htiin, ett\u00e4 sama tie avautuu my\u00f6s muille suurpedoille. Siksi tarvittiin tutkimuksia, joista n\u00e4kyy kansalaisten tuki \u2013 vaikka se tuki oli lopulta enemm\u00e4n hallinnon ja mets\u00e4st\u00e4j\u00e4j\u00e4rjest\u00f6jen yhteisty\u00f6n tulos kuin koko yhteiskunnan \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n
Nyt, l\u00e4hes kaksikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin, asetelma on muuttunut. Polarisaatio on voimistunut, mutta samalla my\u00f6s haja-asutusalueilta on alkanut kuulua toisenlaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 \u2013 sellaisia, jotka puolustavat suurpetoja ja kyseenalaistavat perinteisen narratiivin. Se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uutisarvoisena ilmi\u00f6n\u00e4, paljastaa jotakin olennaista: suurpetojen puolustamisen ei olisi koskaan pit\u00e4nyt olla \u201cuskalluksesta\u201d kiinni. Jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikkien \u00e4\u00e4nien olisi pit\u00e4nyt saada tulla kuuluviin.<\/p>\n
Se, mit\u00e4 j\u00e4tettiin kuulematta silloin, on nyt noussut esiin \u2013 eik\u00e4 se en\u00e4\u00e4 ole pelkk\u00e4\u00e4 uskallusta, vaan oikeus osallistua.<\/p>\n
Artikkelikuva: Juha Sj\u00f6holm<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/p>\n
Bisi, J. & Kurki, S. (2005): Susipuhetta Suomessa. Julkaisuja 3. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.<\/p>\n
Mykr\u00e4, S., Bisi, J., Pohja-Mykr\u00e4, M. & Kurki, S. (2006): Kansalaisten karhukannat. Julkaisuja 6. Helsingin yliopisto.<\/p>\n
Liukkonen, T., Mykr\u00e4, S., Bisi, J. & Kurki, S. (2006): Ilveksi\u00e4 ja ihmisi\u00e4. Julkaisuja 7. Helsingin yliopisto.<\/p>\n
Mykr\u00e4, S., Pohja-Mykr\u00e4, M., Bisi, J. & Kurki, S. (2008): Asialistalla ahma. Julkaisuja 13. Helsingin yliopisto.<\/p>\n
Mykr\u00e4, S., Pohja-Mykr\u00e4, M. & Kurki, S. (2013): Suurpetopolitiikka kriisiss\u00e4 \u2013 salakaadot ja yhteis\u00f6n tuki. Raportteja 98. Helsingin yliopisto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomessa on 2000-luvulla laadittu suurpetojen \u2013 suden, karhun, ilveksen ja ahman \u2013 hoitosuunnitelmat. Niiden perustaksi maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 tilasi tutkimuksia, joissa oli tarkoitus kartoittaa kansalaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 ja luoda kuva suunnitelmien yhteiskunnallisesta hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4. Kun n\u00e4it\u00e4 raportteja lukee tarkemmin, huomaa nopeasti, ett\u00e4 aineistot rakentuvat hyvin saman kaavan mukaan. Kuulluksi tulevat ennen kaikkea hallinnon itsens\u00e4 tunnistamat sidosryhm\u00e4t: riistanhoitopiirit, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3633,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3632","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3632","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3632"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3632\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3635,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3632\/revisions\/3635"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/3633"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3632"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3632"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3632"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}