{"id":3547,"date":"2023-08-02T07:44:02","date_gmt":"2023-08-02T07:44:02","guid":{"rendered":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=3547"},"modified":"2023-08-02T08:14:22","modified_gmt":"2023-08-02T08:14:22","slug":"3547","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=3547","title":{"rendered":"Luontodirektiivin oikeusvoima ei tule tarpeesta vaan velvoitteesta"},"content":{"rendered":"

Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru, joka on viimeaikoina esiintynyt my\u00f6s Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton oikeusavustajana<\/a>,  esitti Maaseudun tulevaisuuden julkaisemassa yli\u00f6kirjoituksessa<\/a> 1.8.2023 hyvin mielenkiintoisen oikeusl\u00e4hdeopillisen tulkinnan Bernin sopimuksen ja Euroopan unionin luontodirektiivin v\u00e4lisest\u00e4 painoarvosta oikeusl\u00e4hteen\u00e4. Kiuru kirjoitti mm. seuraavasti: ”Suomen liittyess\u00e4 Euroopan unioniin vuonna 1995 Bernin sopimus oli meill\u00e4 edell\u00e4 kerrotusti jo saatettu voimaan. Suomi ei periaatteessa tarvitse Bernin sopimusta t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n panevaa luontodirektiivi\u00e4, Euroopan unionin komission direktiivi\u00e4 koskevia ohjeita eik\u00e4 Euroopan unionin tuomioistuimen kannanottoja. Se, mit\u00e4 Suomi tarvitsisi, on osaava Bernin sopimuksen soveltaminen ja tulkinta.”<\/p>\n

Asia ei ole ihan niin yksiselitteinen kuin Kiuru antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Liitymissopimuksessaan Suomi on hyv\u00e4ksynyt Euroopan unionin perussopimukset ja toisaalta saattanut Bernin sopimusta t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n panevan Neuvoston direktiivi 92\/43\/ETY ( my\u00f6h. luontodirektiivi) osaksi kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n osittain luonnonsuojelulaissa, osittain mets\u00e4styslaissa. Riippumatta siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4stylaista puuttuvat asianmukaiset viittaukset luontodirektiiviin, on t\u00e4m\u00e4n direktiivi\u00e4 t\u00e4yt\u00e4ntt\u00f6\u00f6npaneva luonne oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 todettu niin EU-tuomioistuimessa kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessakin. Unohtamatta mets\u00e4styslain esit\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 mets\u00e4stylaille n\u00e4ilt\u00e4 osin on annettava luontodirektiivi\u00e4 vastaava tulkintasis\u00e4lt\u00f6. Unionin virallisessa lehdess\u00e4 nro. 115 julkaistussa Lissabonin sopimuksen hyv\u00e4ksyneen hallitusten v\u00e4lisen konfferenssin 17. julistuksessa Euroopan oikeuden ensisjaisuudesta, sek\u00e4 t\u00e4t\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4sti vuonna 1964 yhteis\u00f6jen tuomioistuimen ennakkoratkaisussa Flaminio Costa v. ENEL.<\/p>\n

Julistus sellaisenaan kun se on julkaistu: ”17. Julistus Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuudesta<\/em><\/p>\n

Konferenssi muistuttaa, ett\u00e4 Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan perussopimukset ja unionin niiden nojalla antama lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ovat ensisijaisia j\u00e4senvaltioiden oikeuteen n\u00e4hden mainitussa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltyjen edellytysten mukaisesti.<\/em><\/p>\n

Lis\u00e4ksi konferenssi on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt liitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6sasiakirjaan neuvoston oikeudellisen yksik\u00f6n t\u00e4t\u00e4 ensisijaisuutta koskevan lausunnon sellaisena kuin se on asiakirjassa 11197\/07 (JUR 260):<\/em><\/p>\n

”Neuvoston oikeudellisen yksik\u00f6n lausunto,<\/em><\/p>\n

annettu 22 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kes\u00e4kuuta 2007,<\/em><\/p>\n

Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 EY-oikeuden ensisijaisuus on yhteis\u00f6n oikeuden keskeinen periaate. Tuomioistuimen mukaan t\u00e4m\u00e4 periaate kuuluu luonnostaan Euroopan yhteis\u00f6n erityisluonteeseen. T\u00e4m\u00e4n vakiintuneen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ensimm\u00e4ist\u00e4 tuomiota (Costa vastaan ENEL, 15.7.1964, asia 6\/64 [1] annettaessa perustamissopimuksessa ei ollut mainintaa ensisijaisuudesta. N\u00e4in on yh\u00e4 edelleen. Se seikka, ett\u00e4 ensisijaisuuden periaatetta ei sis\u00e4llytet\u00e4 tulevaan sopimukseen, ei mill\u00e4\u00e4n tavoin muuta sit\u00e4, ett\u00e4 periaate on olemassa, eik\u00e4 vaikuta Euroopan yhteis\u00f6jen tuomioistuimen olemassa olevaan oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.”<\/em><\/p>\n

[1] ”T\u00e4st\u00e4 (\u2026) seuraa, ett\u00e4 perustamissopimukseen, joka on itsen\u00e4inen oikeusl\u00e4hde, perustuvaa oikeutta vastaan ei voida sen erityisen ja alkuper\u00e4isen luonteen vuoksi vedota tuomioistuimessa mink\u00e4\u00e4n kansallisen oikeuden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen perusteella, koska muutoin perustamissopimuksen nojalla annettu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 menett\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 koskevan luonteensa ja itse yhteis\u00f6n oikeudellinen perusta saatetaan kyseenalaiseksi.””<\/em><\/p>\n

Sittemmin yhteis\u00f6t sulautettiin Euroopan Unionin osaksi Lissabonin sopimuksen my\u00f6t\u00e4 ja periaatteet ovat siirtyneet osaksi unionin oikeusj\u00e4rjestyst\u00e4. Ensisijainen oikeusl\u00e4hde mit\u00e4 unionin j\u00e4senvaltioissa sovelletaan on EU-oikeus silloin kun kyseess\u00e4 on asia miss\u00e4 toimivalta on joko jaettu tai yksinomaan unionilla. Unionin oikeus kattaa niin EU-tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, direktiivit, asetukset, suositukset ja muut v\u00e4lineet mill\u00e4 kansallista toimivaltaa on siirretty Euroopan Unionille, joko osittain tai kokonaan. T\u00e4ss\u00e4 paikassa lienee t\u00e4hdellist\u00e4 viel\u00e4 kerran korostaa, ett\u00e4 viitattu Bernin sopimus on suurpetopolitiikan suhteen merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin saatettu osaksi Unionin oikeutta nimenomaan luontodirektiivill\u00e4. My\u00f6s se lienee aiheellista mainita, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskeassa asiassa on Unionin perussopimusten nojalla jaettu toimivalta, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 voidaan antaa vain niilt\u00e4 osin kun Unioni ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt toimivaltaansa.<\/p>\n

Samoin kuin Bernin sopimuksessa my\u00f6s luontodirektiiviss\u00e4 on huomioitu Kiurun mainitsemat taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset intressit. Sutta ja muita IV liitteen lajeja koskien on luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa sallittu poikkeaminen tiukasta suojelusta seuraavasti: ”c) kansanterveytt\u00e4 ja yleist\u00e4 turvallisuutta koskevista tai muista eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n yleisen edun kannalta pakottavista syist\u00e4, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sek\u00e4 jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle”<\/em> . Voidaan siis katsoa, ett\u00e4 luontodirektiivi ei ole n\u00e4ilt\u00e4 osin mill\u00e4\u00e4n tavoin ristiriidassa Bernin sopimuksen kanssa. Mik\u00e4li edell\u00e4mainittuja syit\u00e4 halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poikkeuksen perusteeksi, on poikkeuksen perustuttava kyseiseen alakohtaan ja t\u00e4llaisen tilanteen olemassaolo on osoitettava. Suomalaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan t\u00e4m\u00e4 poikkeamisen alakohta on yksi ns. vahinkoperusteinen poikkeuslupa ja asiaa koskeva normi on MetsL 41a.1:3.<\/p>\n

Edell\u00e4oleva huomioiden Kiurun ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 unionin j\u00e4senvaltioissa tulisi tai edes voitaisiin soveltaa asetuksen tasoisena ennen unioniin liittymist\u00e4 voimaansaatettua Bernin sopimusta suoraan sivuuttaen direktiivit ja direktiivin  soveltamista koskeva EU-tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 toissijaisena, on yksiselitteisen v\u00e4\u00e4r\u00e4. Toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Bernin sopimus itsess\u00e4\u00e4n ei ole esteen\u00e4 sille, ett\u00e4 jokin sopijaosapuolista, kuten esimerkiksi juuri Euroopan Unioni j\u00e4senvaltioitaan velvoittaen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanee sopimuksen siin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 tiukemmin. Bernin sopimuksen artikla 12 kuuluu seuraavasti: ”Sopimuspuolet voivat noudattaa tiukempia toimia luonnonvaraisen kasviston ja el\u00e4imist\u00f6n sek\u00e4 niiden elinymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi kuin mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yleissopimuksessa on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty<\/em>.”<\/p>\n

On totta, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset sopimukset ja niiden tulkinta tai soveltaminen osana kansallista oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei ole varmasti helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskien asian haasteellisuutta lis\u00e4\u00e4 monitieteisyys, mik\u00e4 tarkoittaa pelk\u00e4n lainopin ohella, my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6tieteiden huomioimista. Nyt k\u00e4sill\u00e4 olevassa asiassa kuitenkin Kiurun mainitsemia Wienin ja Bernin sopimuksia keskeisemp\u00e4\u00e4 on Unionin oikeuden soveltaminen ja n\u00e4ilt\u00e4 osin on kyll\u00e4 todettava, ett\u00e4 hallintotuomioistuimet Suomessa ovat onnistuneet viime vuosina t\u00e4ss\u00e4 varsin hyvin. Btw… my\u00f6s Euroopan unionin liittymissopimus ja perussopimukset ovat kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee kannanhoidollisen mets\u00e4styksen sallimiseen niin aivan oikein. Bernin sopimuksen nojalla sille ei olisi Suomen saamien varausten nojalla estett\u00e4. N\u00e4it\u00e4 varauksia Suomella ei kuitenkaan ole suhteessaan luontodirektiiviin, muutoin kuin suden osalta poronhoitoalueella. N\u00e4in ollen Bernin sopimuksen l\u00e4hempi tarkastelu kyll\u00e4 k\u00e4y oivallisesta katsauksesta suojelun historiaan, mutta sen sallimat mahdollisuudet poiketa suojelusta p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Suomen ja Ruotsinkin osalta kahden vuoden siirtym\u00e4ajalla Euroopan unioniin liittymisest\u00e4. Lehtori Kiurun kannattaisi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tietokantansa nykyaikaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru, joka on viimeaikoina esiintynyt my\u00f6s Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton oikeusavustajana,  esitti Maaseudun tulevaisuuden julkaisemassa yli\u00f6kirjoituksessa 1.8.2023 hyvin mielenkiintoisen oikeusl\u00e4hdeopillisen tulkinnan Bernin sopimuksen ja Euroopan unionin luontodirektiivin v\u00e4lisest\u00e4 painoarvosta oikeusl\u00e4hteen\u00e4. Kiuru kirjoitti mm. seuraavasti: ”Suomen liittyess\u00e4 Euroopan unioniin vuonna 1995 Bernin sopimus oli meill\u00e4 edell\u00e4 kerrotusti jo saatettu voimaan. Suomi ei periaatteessa tarvitse […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3162,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3547","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3547","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3547"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3547\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3553,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3547\/revisions\/3553"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/3162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3547"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3547"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3547"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}