{"id":3328,"date":"2021-11-13T15:40:37","date_gmt":"2021-11-13T15:40:37","guid":{"rendered":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=3328"},"modified":"2021-11-13T15:40:37","modified_gmt":"2021-11-13T15:40:37","slug":"yhden-miehen-susisota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=3328","title":{"rendered":"Yhden miehen susisota"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kun EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu asiassa C-674\/17<\/a> tuli 10.10.2019, oli Suomen maa-ja mets\u00e4talousmninisteri\u00f6 jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 suden niin sanottu kannanhoidollinen mets\u00e4stys tulee jatkumaan. Piti vain keksi\u00e4, miten se sovitetaan siihen kapeaan raamiin, jollaiseksi luontodirektiivin 16 (1e) poikkeamaperuste oli osoittautunut. Suomessa k\u00e4sitys 16 artiklan e-alakohdan poikkeamaperusteesta ”salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteess\u00e4 IV olevien lajien yksil\u00f6iden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten m\u00e4\u00e4rittelemiss\u00e4 rajoissa<\/em>”, oli muotoutunut (HE 237\/210 VP) seuraavanlaiseksi: ”Kiinti\u00f6mets\u00e4stys on hallinnolle lupaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kevyempi menettely<\/strong> rajoittaa mets\u00e4styst\u00e4.<\/em>” Vuoteen 2011 menness\u00e4 Suomessa ei ollut luontodirektiivin poikkeamaperusteista laintasoista s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4, vaan asia oli hoidettu mets\u00e4stysasetuksella. HE 237\/2010 mainitaan: ”T\u00e4ll\u00e4 viitataan ehdotetun 41 a \u00a7:n 3 momenttiin, joka koskee suden, karhun ja ilveksen ja saukon rauhoituksesta poikkeamista tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksil\u00f6iden pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi. Toisin sanoin se koskee muita kuin vahinkoperusteisia poikkeuslupia. T\u00e4llaisille niin sanotuille kannanhoidollisille poikkeusluville<\/strong> on Suomessa s\u00e4\u00e4detty vuotuiset ajat, jolloin niit\u00e4 voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/em>” Niin sanottu kannanhoidollinen poikkeuslupa on Suomen oma keksint\u00f6. Luontodirektiivin 12 artiklassa mets\u00e4stys on liitteen IV lajien osalta yksiselitteisesti kielletty.<\/p>\n

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisussa tulivat Suomelle yll\u00e4tyksen\u00e4 mm. direktiivin tiukat velvoitteet yksil\u00f6innist\u00e4, muun tyydytt\u00e4v\u00e4n ratkaisun tosiasiallinen puuttuminen ja se, ettei poikkeamaperusteiden eri kohdista voi tehd\u00e4 ”sillisalaattia” yhdistellen eri perusteita. Suomen tulkinta e-poikkeamaperusteen soveltamisesta oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (ja on edelleen huomattavilta osin) se, ett\u00e4 ”kannanhoidollisesti” voidaan sitten mets\u00e4stell\u00e4 aina kun silt\u00e4 tuntuu… koska se hallinnolle kevyempi prosessi.<\/p>\n

Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 antoi 23.1.2020 korjatun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen<\/a> suden kannanhoidollisen mets\u00e4tyksen ohjaus- ja valmisteluty\u00f6ryhmien perustamiseksi. N\u00e4iden ty\u00f6ryhmien tarkoitus oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne porsaanrei\u00e4t, joilla direktiivi\u00e4 voitaisiin j\u00e4lleen kiert\u00e4\u00e4. Molemmat ty\u00f6ryhm\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t siis aikansa suunnitellakseen miten susia voitaisiin tappaa ilman EU:n langettamia sanktioita. Normaalistihan t\u00e4llaiset ty\u00f6ryhm\u00e4t miettisiv\u00e4t miten direktiivin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano sujuisi parhaiten. Ongelmaksi muodostui se, ett\u00e4 sutta pit\u00e4isi suojella, eik\u00e4 suinkaan tappaa. Suojelusta poikkeaminen kulminoitui ”suotuisaan suojelun tasoon”, koska lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti runsaampia karhua ja ilvest\u00e4 oli tapettu varsin menestyksekk\u00e4\u00e4sti jo vuosikaudet.<\/p>\n

Mallia haettiin Ruotsista ja samalla tuumattiin, ett\u00e4 on parempi tappaa laumoja, kuin vain yksitt\u00e4isi\u00e4 susia, koska n\u00e4in v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n yksil\u00f6intivelvoitteilta. Suomen riistakeskus voisi edelleen jakaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n ”suosituksia”, eik\u00e4 velvoittavia lupaehtoja tarvitsisi asettaa sen osalta mit\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 voidaan tappaa. P\u00e4\u00e4nvaivaa aiheutti my\u00f6s kannanhoidollisen mets\u00e4styksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: mit\u00e4 sill\u00e4 tavoitellaan? Seuraavassa muutamia suoria lainauksia ty\u00f6ryhm\u00e4muistioista:<\/p>\n

”T\u00e4ytyy saada vahvaa aineistoa, ett\u00e4 osoitetaan, ett\u00e4 mets\u00e4styksell\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 kuten esimerkiksi kysely<\/em>” (valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 26.5.2020).<\/p>\n

”Ruusila totesi, ett\u00e4 otetaan sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoite jatkoty\u00f6st\u00f6\u00f6n<\/em>” (valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 26.5.2020).<\/p>\n

”Niemi totesi, ett\u00e4 nykyinen raportointity\u00f6kalu on siin\u00e4 mieless\u00e4 hankala, ett\u00e4 susikannassa voi tapahtua isojakin<\/em>
\nvaihteluja vuosien mittaan ja siin\u00e4 mieless\u00e4 se ei ole nykyisell\u00e4\u00e4n kovin joustava ty\u00f6kalu. Niemi totesi, ett\u00e4 kun on itse m\u00e4\u00e4ritelty suotuisa suojelutaso, voi olla mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4<\/strong><\/em>” (valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 26.5.2020).<\/p>\n

”Peruste mets\u00e4stykselle olisi, ett\u00e4 kyse on suotuisalla suojelun tasolla olevan kannan s\u00e4\u00e4telyst\u00e4 ja sen avulla konfliktin hallinasta. Suotuisan suojelutason saavuttamisen j\u00e4lkeen pyrit\u00e4\u00e4n kannan kasvun ja susista aiheutuvien haittojen hallintaan<\/em>” (valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 2.10.2020).<\/p>\n

”Niemi jatkoi esityst\u00e4\u00e4n mallista toteamalla, ett\u00e4 kokonaisvaltaisella harkinnalla valitaan lauma. Kriteereit\u00e4 t\u00e4ytyy viel\u00e4 pohtia. Niit\u00e4 voisivat olla esimerkiksi maakunnan susitiheys, asukastiheys, vahingot, monilajinen kannanhoito, susien laiton tappaminen ja sen v\u00e4hent\u00e4minen<\/em>” (valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 2.10.2020).<\/p>\n

”H\u00e4gglund (Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja) totesi, ett\u00e4 ty\u00f6n aikana on selvinnyt, ett\u00e4 suotuisa suojelutaso on saavutettava ja on aloitettava kiireellisesti ty\u00f6 sen selvitt\u00e4miseksi, mik\u00e4 raja-arvo on<\/em>” (valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 2.10.2020).<\/p>\n

”(Mari) Lyly (Suomen riistakeskus) lis\u00e4si, ett\u00e4 paikallisten n\u00e4k\u00f6kulmasta ei olisi reilua, ett\u00e4 samoille paikoille kohdennettaisiin luvat, vaan ett\u00e4 vuorovuosin jaettaisiin<\/em>” (valmisteluty\u00f6ryhm\u00e4 2.10.2020).<\/p>\n

Ministeri\u00f6 antoi tammikuussa 2021 Luonnonvarakeskukselle teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suden suotuisan suojelutason viitearvot. Ministeri\u00f6n toiveiden vastaisesti ty\u00f6n arvioitiin kest\u00e4v\u00e4n kaksi vuotta ja v\u00e4liraportti<\/a> valmistui 2.9. kuluvaa vuotta. Mallia haetaan Ruotsista,<\/a> mutta mallia ei toteuteta sellaisenaan: ”Skandinavian susipopulaatiolle on vuosien saatossa ehdotettu useita erilaisia suotuisan suojelutason viitearvoja, joista osa on perustunut tieteellisiin analyyseihin ja osa poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin<\/em>.” T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ruotsissa suotuisan suojelutason viitearvoksi on m\u00e4\u00e4riteltu 300 sutta (Skandinaviassa yhteens\u00e4 340). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pienen ja sis\u00e4siittoinen populaation arviointi suojelutasoltaan suotuisaksi on kuitenkin johtanut kirjeenvaihtoon komission kanssa.<\/p>\n

Vuoden 2005 kannanhoitosuunnitelmassa pienimm\u00e4ksi elinvoimaiseksi susikannaksi m\u00e4\u00e4riteltiin Suomessa 20 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 paria\/laumaa ja arviota muutettiin my\u00f6hemmin 25 pariin \/laumaan, koska muuttoliike Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 osoittautui arviotua pienemm\u00e4ksi. Niin sanottu minimikanta on se populaatiokoko, jolla susi selviytyy lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 minimikanta ei kuitenkaan ole sama asia kuin ”suotuisa suojelutaso”, jonka tarkastelu tehd\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Laikren ym. 2016 vertaisarvioidussa tutkimuksessa<\/a> Suomen osalta suotuisaksi suojelun tasoksi m\u00e4\u00e4riteltiin 800 sutta. T\u00e4t\u00e4 tutkimusta ei juurikaan n\u00e4y referensseiss\u00e4, sik\u00e4li kuin ministeri\u00f6n brosyyreiss\u00e4 tutkimustietoon viitataan, vaan se on t\u00e4ysin sivuutettu. Niin ik\u00e4\u00e4n uhanalaisuusluokitus tarkastelee toisaalta samaa ilmi\u00f6t\u00e4: lajien h\u00e4vi\u00e4misriski\u00e4 tietyll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Kylm\u00e4\u00e4 kyyti\u00e4 antoi raportti ”Evaluation of the conservation genetic basis of management of grey wolves in Sweden” (2011), jossa metapopulaation tasolla p\u00e4\u00e4dyttiin seuraaviin lukemiin: ”… a population of 3 000 wolves divided equally would give Sweden 700<\/strong>, Norway and Finland 500 each<\/strong> and Russia 1 300 animals.<\/em>” Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 minimikanta 25 laumaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 50 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4, voi arvioita 500-800 yksil\u00f6n suotuisasta suojelutasosta pit\u00e4\u00e4 suhteellisen oikeasuuntaisina.<\/p>\n

Luonnonvarakeskuksen v\u00e4liraportti suotuisan suojelutason viitearvoista syyskuussa 2021 ei anna viel\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 lukemia viitearvoille, koska laskentaty\u00f6 on pahasti kesken. Sen sijaan raportissa kyll\u00e4kin tuotiin esiin, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4isi olla noin 500 sutta, jotta susikannan geneettinen monimuotoisuus s\u00e4ilyisi, edes lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4: ”Geneettisen elinvoimaisuuden ja sopeutumiskyvyn turvaamiseksi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tulisi kannankoon olla huomattavasti t\u00e4t\u00e4 suurempi.<\/em>” Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6t\u00e4 ei kiinnostanut ty\u00f6n keskener\u00e4isyys ja v\u00e4liraportin varoitukset kaikuivat kuuroille korville. T\u00e4m\u00e4 on jokseenkin toisintoa vuosien 2015-2016 kannanhoidollisesta sekoilusta, joka tunnetusti p\u00e4\u00e4ttyi katastrofiin.<\/p>\n

\"\"<\/a>Ministeri\u00f6 p\u00e4\u00e4tti antaa lausuntokierrokselle asetuksen 20 suden tappamiseksi nelj\u00e4st\u00e4 laumasta. Tarkkaavaisen luontokuvaajan ja -kirjailijan huomio kiinnittyi siihen, etteiv\u00e4t Luonnonvarakeskuksen v\u00e4liraportin 2.9.2021 ja ministeri\u00f6n asetusmuistion 1.11.2021 luvut t\u00e4sm\u00e4nneet. Syyskuussa Luonnonvarakeskus oli m\u00e4\u00e4ritellyt 10% todenn\u00e4k\u00f6isyyden sille, ett\u00e4 susikanta voi h\u00e4vit\u00e4 seuraavan 100 vuoden aikana, jos laumoja on 27.<\/strong> Ministeri\u00f6n muistiossa t\u00e4m\u00e4 luku oli kutistunut 14 laumaan<\/strong>. Luonnonvarakeskus reagoi havaintoon kiitett\u00e4v\u00e4n nopeasti ja k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 virheellinen lukema oli per\u00e4isin ohjelmointivirheest\u00e4 <\/a>: ” Ohjelmointivirheen seurauksena ty\u00f6kalu tuotti liian pienet viitearvot perhelaumojen m\u00e4\u00e4r\u00e4lle. Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut reviirien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 koskevien viitearvojen laskentaan eik\u00e4 pienimm\u00e4n elinvoimaisen populaation (PEP) m\u00e4\u00e4rittelyyn<\/strong>.<\/em>” N\u00e4iden osalta virhe on siis tapahtunut 2.9. annetuissa arvoissa, jotka on esitetty liian suurina v\u00e4liraportissa? Mutta miten ty\u00f6kalu tuottaa liian pienet viitearvot perhelaumojen m\u00e4\u00e4r\u00e4lle jos PEP kuitenkin koostuu perhelaumoista? Ministeri\u00f6n muistiossa tai Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa ei kerrota miten PEP (minimikanta) on muodostettu, muuta kuin ett\u00e4 se pohjautuu demografiseen malliin. Demografia on tuttu v\u00e4est\u00f6tieteest\u00e4: siin\u00e4 huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja edestakainen muuttoliike ja pyrit\u00e4\u00e4n luomaan tilastollinen malli mihin suuntaan v\u00e4est\u00f6rakenne tai yksinkertaisimmillaan sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kehittym\u00e4ss\u00e4. N\u00e4it\u00e4kin malleja on erilaisia, riippuen siit\u00e4, millaisia n\u00e4kymi\u00e4 v\u00e4est\u00f6nkehityksest\u00e4 halutaan tiet\u00e4\u00e4. Pohjaako malli optimisyntyvyyteen optimioloissa? Millainen tilastollinen todenn\u00e4k\u00f6isyys on odotettavissa t\u00e4llaisen mallin toteutumiselle joka vuosi seuraavan sadan vuoden ajan? Malli on syyt\u00e4 avata tarkemmin ja eritell\u00e4 millaisia syntyvyys- ja kuolleisuuslukuja on k\u00e4ytetty.<\/p>\n

Ilmi tulleen ohjelmointivirheen pohjalta ministeri\u00f6 korjasi asetusmuistiotaan ja muistion p\u00e4ivitetty versio annettiin lausuttavaksi perjantaina 12.11.2021. Nyt lausunnolla olevassa muistiossa PEP on j\u00e4lleen muuttunut, sill\u00e4 Luonnonvarakeskuksen laskennan edetess\u00e4 14 lauman viitearvo ylitti 10% todenn\u00e4k\u00f6isyyden. PEP on nyt ilmoitettu viikon aikana laskennassa tapahtuneen edistymisen johdosta 15 laumaan<\/strong>. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulee mieleen kysymys, mik\u00e4 PEP mahtaa olla kahden viikon tai kahden kuukauden kuluttua? Tai viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa kun laskenta on valmis? Voidaanko j\u00e4lleen todeta, ett\u00e4 pieleen meni? Keskener\u00e4isen ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00e4minen viitearvojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 on verrattavissa l\u00e4hinn\u00e4 lottoarvontaan: virtuaaliset laumat tuottavat virtuaalisia arvoja. Susien kannalta se on ongelmallista, koska ne el\u00e4v\u00e4t kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Todenn\u00e4k\u00f6isyyslaskennassa on olemassa my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 pieleen menee.<\/p>\n

Laskennan edistyminen ei ole kuitenkaan h\u00e4irinnyt ministeri\u00f6t\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavoin; ”Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 katsoo, ett\u00e4 koska 10 % riski\u00e4 vastaava l\u00e4hin laumam\u00e4\u00e4r\u00e4 on 14 laumaa<\/strong>, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ministeri\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa 14 laumaa pienimp\u00e4n\u00e4 elinvoimaisena kantana. Kun pienin elinvoimainen susikanta 14 perhelaumaa kerrotaan kahdella, saadaan viitearvoksi 28 perhelaumaa. T\u00e4m\u00e4 vastaa susikantaa maaliskuussa<\/em>.” Miksi t\u00e4m\u00e4 28 on niin kauhean kiva luku? Siksi, ett\u00e4 Suomen susikanta oli maaliskuussa 2021 arvioitu olevan 28 perhelaumaa Suomen rajojen sis\u00e4ll\u00e4 (rajalaumoja ei lasketa). Se sattuu olemaan k\u00e4tev\u00e4sti se sama luku kuin nyt ministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4 suotuisa suojelun taso. Jos minimikanta nyt nostettaisiin 15 laumaan, se merkitsisi suotuisan suojelutason nousemista 30 laumaan, eik\u00e4 sit\u00e4 ole viel\u00e4 kannanarvioissa saavutettu.<\/p>\n

\"\"<\/a>Ohjelmointivirheest\u00e4 seurannut julkinen keskustelu taivutti ministeri\u00f6n korjaamaan muistiotaan ja antamaan lis\u00e4aikaa lausunnoille, mutta asetuksen l\u00e4piviemist\u00e4 se ei keskeytt\u00e4nyt<\/a>. Syykin on selv\u00e4, sill\u00e4 istuva maa- ja mets\u00e4talousministeri Jari Lepp\u00e4 ilmoitti Twitteriss\u00e4 heti asetusmuistion antamisen j\u00e4lkeen asettuvansa ehdolle aluevaaleissa Etel\u00e4-Savossa. Edellisen kannanhoitofiaskon yhteydess\u00e4 puhuttiin virtuaalivalituksista<\/a>. Nyt ministeri Lep\u00e4ll\u00e4 on virtuaalisudet oman vaalikampanjansa vetureina. Kannanhoidosta tuli yhden miehen susisota. Parasta t\u00e4ss\u00e4 Lep\u00e4n kannalta on se, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kampanjaa h\u00e4n ei maksa itse, vaan kannanhoidollisen sooloilun menness\u00e4 p\u00e4in persett\u00e4, vaalibudjetista vastaa EU-oikeudessa Suomen valtio. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu asiassa C-674\/17 tuli 10.10.2019, oli Suomen maa-ja mets\u00e4talousmninisteri\u00f6 jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 suden niin sanottu kannanhoidollinen mets\u00e4stys tulee jatkumaan. Piti vain keksi\u00e4, miten se sovitetaan siihen kapeaan raamiin, jollaiseksi luontodirektiivin 16 (1e) poikkeamaperuste oli osoittautunut. Suomessa k\u00e4sitys 16 artiklan e-alakohdan poikkeamaperusteesta ”salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteess\u00e4 IV olevien lajien […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2103,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,10,3],"tags":[242,197,27,203,115,302],"class_list":["post-3328","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-blogit","category-susi","tag-asetus","tag-jari-leppa","tag-kannanhoidollinen-metsastys","tag-maa-ja-metsatalousministerio","tag-politiikka","tag-populismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3328","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3328"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3328\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3333,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3328\/revisions\/3333"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2103"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3328"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3328"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3328"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}