{"id":3050,"date":"2020-02-12T13:31:43","date_gmt":"2020-02-12T13:31:43","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=3050"},"modified":"2020-02-12T13:38:15","modified_gmt":"2020-02-12T13:38:15","slug":"metsapeura-toiveuni-ja-todellisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=3050","title":{"rendered":"Mets\u00e4peura -toiveuni ja todellisuus"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Kuva: Juha Sj\u00f6holm (\u00c4ht\u00e4rin el\u00e4inpuisto)<\/figcaption><\/figure>\n

Mets\u00e4peuraLife-hankkeen<\/a> osalta tiedotettiin 11.2.2020 ik\u00e4v\u00e4 uutinen kahden Karstulan totutustarhasta vapautetun hirvaan osalta. Ne olivat hakeutuneet huonokuntoisina ja n\u00e4lkiintynein\u00e4 pihoihin ja k\u00e4ytt\u00e4ytyneet jopa agressiivisesti asukkaita kohtaan. Aiemmin vapautetut yksil\u00f6t jouduttiin SRVA:n avustuksella lopettamaan. Tiedotteen mukaan n\u00e4lk\u00e4 on vaivannut peuroja jo pidemp\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 niiden kurjistuvasta tilasta on ollut havaintoja viime kes\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n

Mets\u00e4peura (Rangifer tarandus fennicus<\/em>) on karibun<\/a> alalaji, joka aikoinaan asutti koko Suomea, pohjoisia tuntureita lukuun ottamatta. Mets\u00e4peura mets\u00e4stettiin Suomesta, mutta silloisen Neuvostoliiton puolella kanta s\u00e4ilyi ja peura teki paluuta Kainuuseen 1950-luvulla. Suomensel\u00e4n kanta saatiin aikaan siirtoistutuksin 1970-80 lukujen vaihteessa ja se on vakiintunut. Mets\u00e4peuraLife-hankkeen<\/a> tarkoituksena on palauttaa peura sen entisille asuinalueille, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin, joissa ne oleskelevat alkuun totutustarhoissa. Hankkeeseen on varattu yli 5 miljoonaa euroa.<\/p>\n

Mets\u00e4peuran palautus on toiminut jo vuosien ajan intressin\u00e4 suurpetojen v\u00e4hent\u00e4miselle. Karhu ja susi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravintonaan hirviel\u00e4imi\u00e4, my\u00f6s peuraa, ja ilveskin saattaa saalistaa peuran vasan. Seitsemisen mets\u00e4peurojen tulevaisuutta pyrittiin turvaamaan erityisesti tammikuussa 2018, jolloin kokonaiselle susilaumalle haettiin tappolupaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n peurojen totutustarhan olojen turvaamiseksi. <\/p>\n

\"\"<\/a>
Ote Mets\u00e4peuraLife hankkeen projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n 9.1.2018 laatimasta liitteest\u00e4 poikkeuslupahakemukseen.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Mets\u00e4peuran palautusistutusten huolenaiheena ovat olleet ensisijaisesti suurpedot, etenkin susi. Mets\u00e4peura on viimeisimm\u00e4ss\u00e4 uhanalaisuusluokituksessa<\/a> 2019 silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 (NT) ja t\u00e4h\u00e4n johtaneet syyt ovat pyynti, metsien uudistamis- ja hoitotoimet, sek\u00e4 vanhojen metsien v\u00e4heneminen. Lajin kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ovat mets\u00e4t ja suot. <\/p>\n

\"\"<\/a>
https:\/\/punainenkirja.laji.fi<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>
Metsien ik\u00e4rakenteen kehitys. https:\/\/www.luonnontila.fi\/fi\/elinymparistot\/metsat\/me8-metsien-ikarakenne<\/figcaption><\/figure>\n

Syyt siihen, miksi mets\u00e4peura ei ole pystynyt levitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n luontaisesti Kainuusta ja Suomensel\u00e4lt\u00e4 entislle asuinalueilleen, ovat ensisijaisesti elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Metsien rakenne on muuttunut nuoremmaksi ja rehev\u00e4t suot on aikoja sitten ojitettu ja niiden ravinteet ovat vuosikymmenien ajan l\u00e4hinn\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4neet vesist\u00f6j\u00e4mme. Vanhat mets\u00e4t ovat pieni\u00e4 pirstaleisia laikkuja ja toisin kuin hirvi, peura ei ole mik\u00e4\u00e4n nuorten taimikoiden laji. Etel\u00e4-Suomesta ei juuri yli 140-vuotiasta mets\u00e4\u00e4<\/a> l\u00f6ydy, vaikka tilanne onkin marginaalisesti parantunut 1980-luvun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Suotyyppej\u00e4 vaivaa sama ongelma. Suoala on pienentynyt ja yksipuolistunut alkuper\u00e4isest\u00e4. Suoluontotyyppej\u00e4<\/a> on ollut Suomen maapinta-alasta alkujaan yli 10 miljoonaa hehtaaria ja ojittamatonta suota on j\u00e4ljell\u00e4 noin 4 miljoonaa hehtaaria. Kes\u00e4ll\u00e4 peuran t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ravintoa ovat sarat ja muut hein\u00e4kasvit sek\u00e4 raate ja n\u00e4m\u00e4 ravintotarpeet viittaavat ruohoisiin ja saraisiin suotyyppeihin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>
Prof. Rauno Ruuhij\u00e4rvi. https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Luonto\/Luontotyypit\/Luontotyyppien_uhanalaisuus\/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2018<\/figcaption><\/figure>\n

Suo ei ole vain ”siell\u00e4 miss\u00e4 saappaat kastuvat”, vaan huomattava osa soista on jotain muuta kuin avointa nevaa. Ne ovat puustoisia suotyyppej\u00e4. Keskeisin tekij\u00e4 suon ja suotyypin tunnistamiseen on rahkasammal, jonka lajisto putkilokasvien ohella kertoo suon ravinteisuudesta. Eniten uhanalaisia suotyyppej\u00e4 on Etel\u00e4-Suomessa ja valtaosa niist\u00e4 suolaitumista, joita satap\u00e4iset mets\u00e4peuralaumat aikoinaan laidunsivat, on kuivattu joko pelloiksi tai mets\u00e4talouden tarpeisiin. Osa tietenkin on entisi\u00e4 tai nykyisi\u00e4 turvetuotantoalueita. <\/p>\n

Mets\u00e4peuran palautuminen sen entisille alueille ei onnistu, ellei sill\u00e4 ole olemassa lajin vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 elinalueita. Asiasta nimenomaisesti mainitaan mm. LSL Tapiolan lukuisissa lausunnoissa<\/a> maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6lle. Peuran tulevaisuus turvataan parhaiten takaamalla sille riitt\u00e4v\u00e4t mahdollisuudet selviyty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan ottamalla peuran tarpeet paremmin huomioon alueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa, ennallistamalla ne suot, jotka viel\u00e4 ovat ennallistettavissa, sek\u00e4 ottamalla mets\u00e4talouden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n menetelm\u00e4t, joilla saadaan aikaan muutakin kuin monokulttuuria ja hakkuuaukeita. <\/p>\n

Mets\u00e4peuraLife-hankkeen kannalta olisi tietenkin ollut ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimiin olisi ryhdytty jo ennakoivasti, sek\u00e4 tehty riitt\u00e4v\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6kartoitukset edell\u00e4 mainitut tarpeet ja toimenpiteet huomioiden. El\u00e4imet eiv\u00e4t ole elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4\u00e4n irrallisia. Ik\u00e4v\u00e4\u00e4 olla oikeassa -taas t\u00e4ss\u00e4kin asiassa, mutta kahden hirvaan surkea kohtalo ei varsinaisesti yll\u00e4t\u00e4. Ei yll\u00e4t\u00e4 sek\u00e4\u00e4n, ettei elinymp\u00e4rist\u00f6jen suojelusta saatavia nettohy\u00f6tyj\u00e4 monelle muullekin lajille oteta tosissaan, vaan osoitellaan sormella suurpetoja, jolloin peuran suojelulla ratsastetaan susi- karhu- tai ilvesjahtiin. Hankkeen tavoiteasettelun osalta on kuitenkin tullut selv\u00e4ksi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy l\u00e4hinn\u00e4 suojelutoimeksi naamioitu Mets\u00e4peuraTrofee-hanke, jonka toteuttamiseen sin\u00e4ns\u00e4 ei tarvita muita suojelu- ja ennallistamistoimia. Sen voi sitten toteuttaa kuten mink\u00e4 tahansa muunkin Canned Hunting projektin. Tarhassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4peuraLife-hankkeen osalta tiedotettiin 11.2.2020 ik\u00e4v\u00e4 uutinen kahden Karstulan totutustarhasta vapautetun hirvaan osalta. Ne olivat hakeutuneet huonokuntoisina ja n\u00e4lkiintynein\u00e4 pihoihin ja k\u00e4ytt\u00e4ytyneet jopa agressiivisesti asukkaita kohtaan. Aiemmin vapautetut yksil\u00f6t jouduttiin SRVA:n avustuksella lopettamaan. Tiedotteen mukaan n\u00e4lk\u00e4 on vaivannut peuroja jo pidemp\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 niiden kurjistuvasta tilasta on ollut havaintoja viime kes\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Mets\u00e4peura (Rangifer tarandus fennicus) on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3052,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,7,12],"tags":[263,262,264,266,265],"class_list":["post-3050","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-elinymparistot","category-sari","tag-elinymparisto","tag-metsapeuralife","tag-suot","tag-uhanalaisuus","tag-vanhat-metsat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3050","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3050"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3050\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3065,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3050\/revisions\/3065"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/3052"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3050"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3050"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3050"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}