![\"\"](\"https:\/\/tapiolary.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/20181010_124701.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/p>\n
<\/p>\n
Suden, sen on paikka er\u00e4maassa. Se on niin ruma ettei sit\u00e4 voi ees kattoo. V\u00e4h\u00e4 niin<\/em> Nyt on ollu susien joukossa paljon niit\u00e4 ihmisi\u00e4 pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, t\u00e4ysin<\/em> On kuitenkin onni ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4nen h\u00e4irikk\u00f6susi voidaan opettaa taas takaisin luonnon<\/em> Kyll\u00e4 se on koko ihmiskunnan velvollisuus opettaa n\u00e4it\u00e4 h\u00e4irikk\u00f6susia. Jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n<\/em> Pihalle tullessaan tappaa koirat ja muut el\u00e4imet. Ja oottaa ett\u00e4 lapsen saa napattua.<\/em> T\u00e4ss\u00e4 on kuitenkii koko ajan pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 se riski, ett\u00e4 asiat ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mene<\/em> Vaan kyll\u00e4 ne sudet minusta mahtuu Suomen luontoon, kunhan ovat normaaleja. Kun<\/em> On niit\u00e4 koiria menny, ihan hirveet m\u00e4\u00e4r\u00e4t, suden suuhun. Hyvi\u00e4 koiria, t\u00e4ll\u00e4<\/em> Mutta normaali susihan se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n el\u00e4imet [ihmisten omistamat koirat, lampaat,<\/em> Ja mit\u00e4p\u00e4 tuota pit\u00e4s aatella siit\u00e4, kun susi raatelee saaliinsa? Aivan kuvottavaa.<\/em> Vaan t\u00e4st\u00e4p\u00e4 tulikin viel\u00e4 mieleen se naurettava juttu siell\u00e4 Savossa. [Nauraa \u00e4\u00e4neen]<\/em> Noh, sudensuojelijat ne viel\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 susi on opportunisti. Mik\u00e4 opportunisti se<\/em> Me ollaan me ihmiset kuitenkin niit\u00e4, jotka ollaan ravintoketjun huipulla. Me sent\u00e4\u00e4n<\/em> Vai pit\u00e4s meid\u00e4n hyv\u00e4ksy\u00e4 suden l\u00e4sn\u00e4olo?<\/em><\/p>\n Ja t\u00e4ss\u00e4 on sit\u00e4 paitsi viel\u00e4 monta mutkaa matkassa. Viherpiiper\u00f6t, ne peijakkaan<\/em> Ja tutkijat, mik\u00e4 ihmisryhm\u00e4 se muka on?! Verorahojen haaskausta! Min\u00e4 pystyn<\/em> naapuriin. Susista ei tiedet\u00e4 eik\u00e4 opita mit\u00e4\u00e4n istumalla tietokoneen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ja<\/em> Muistan viel\u00e4 sen kerran kun pyysin \u201dasiantuntevaa\u201d tyyppi\u00e4 katsomaan selvi\u00e4 suden<\/em> Muuten toinen ep\u00e4ilyksi\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ihmisryhmittym\u00e4 onkin sitten n\u00e4m\u00e4<\/em> Nyt kun tuli puheeks, niin minen kyll\u00e4 luota my\u00f6sk\u00e4\u00e4n poliisiin, maa- ja<\/em> Sudensuojelijat \u2013 niin ja ihan yleistietoonhan kuuluu se, ett\u00e4 biologit on n\u00e4it\u00e4 \u2013 on<\/em> siit\u00e4, ettei muuten ollu susiakaan. Minunko t\u00e4ss\u00e4 nyt pit\u00e4s ruveta tekem\u00e4\u00e4n kalliita<\/em> Suojelijat v\u00e4itt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 susipelko on j\u00e4\u00e4nyt meille saduista, niin kun Punahilkka<\/em> Mutta sutta, sit\u00e4 on syyt\u00e4 ihan joka ikisen pel\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 sen k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ei oo mit\u00e4\u00e4n<\/em> Aiemmin sudet olivat normaaleja. Kyll\u00e4 siihen jokin syy t\u00e4ytyy olla, kun ovat nyt niin<\/em> Kyll\u00e4 on ihan turha el\u00e4in. Voiko olla typer\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 susi hoitaa<\/em> Kyll\u00e4 se on niin jotta, paras susi on kuollut susi. Ei sudelle pid\u00e4 antaa mahdollisuutta<\/em> Kyll\u00e4 on saatava jotain tolkkua t\u00e4h\u00e4n susipolitiikkaan! Susi on suojeltu ihan piloille!<\/em><\/p>\n Ja jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n, niin suden mukana kaikki sudensuojelijat voisivat samalla<\/em> <\/p>\n \u201dTarina sudesta\u201d ei ole keksim\u00e4ni vaikka fiktiivinen onkin, vaan olen poiminut sen ainekset aidoista suden ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rivist\u00e4 keskusteluista ja niiden takana piilevist\u00e4 merkityksist\u00e4 (esim. raateleva susi on kammottava tappaja ja ep\u00e4siisti sy\u00f6j\u00e4). En v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 kaikki suden ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu olisi t\u00e4llaista. Tarina sudesta tuo kuitenkin hyvin n\u00e4kyviin sen, millaisia piirteit\u00e4 suteen yleisesti yhdistet\u00e4\u00e4n. Yksitt\u00e4isist\u00e4 piirteist\u00e4 muodostuu kokonaisuus, joka on enemm\u00e4n kuin osiensa summa.<\/p>\n Tarinasta voi havaita ensinn\u00e4kin sen, ett\u00e4 vaikka keskustelun aiheena onkin susi, ihminen puhuu koko ajan siit\u00e4, miksi h\u00e4nell\u00e4 on oikeus halveksia sutta. Oikeus halveksuntaan syntyy siit\u00e4, kun susi ei istu ihmisen k\u00e4sityksiin oikeanlaisesta olemisesta tai kun muut ihmiset eiv\u00e4t toimi siten, kuin heid\u00e4n pit\u00e4isi h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n toimia. Halveksunta puolestaan johtaa siihen, ett\u00e4 halveksutun oikeus el\u00e4m\u00e4\u00e4n on kyseenalainen. Susikeskustelulle onkin ominaista, ett\u00e4 ihminen on sokeutunut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan \u2013 jos edes ollenkaan \u2013 puhunut itse sudesta, vaan puhe keskittyy ihmiseen ja ihmisiin sek\u00e4 ihmisen ja yhteiskunnan v\u00e4lisen suhteeseen.<\/p>\n Puhumme todellisen sijaan symbolisesta sudesta, myytist\u00e4, joka edustaa uskomuksiamme, halujamme ja tarpeitamme. Mech (2000b, c) on todennut \u201dmyyttisen suden\u201d olevan niin voimakas mielikuva, ett\u00e4 biologiset seikat j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein sen varjoon (Fritts, Stephenson, Hayes & Boitani, 2006, 290). Objektiivisen totuuden sijaan t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se, mink\u00e4 ihminen valitsee ja mihin h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 uskoa (Fritts ym., 2006, 290).<\/p>\n Suteen liitetyn symboliikan valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkineen silt\u00e4, ett\u00e4 \u201dsusi\u201d merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 sutta ei ole. Sen ei ole hyv\u00e4ksytty\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 el\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n. Ihminen n\u00e4kee suden ainoastaan itsens\u00e4 kautta. Kyse ei olekaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n symboliseen suteen liitetyist\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4, vaan suoranaisesta valheiden verkostosta. Mit\u00e4 enemm\u00e4n suteen liitet\u00e4\u00e4n k\u00e4sityksi\u00e4, joilla ei ole totuuspohjaa, sit\u00e4 syvemm\u00e4lle painutaan valheiden syviin vesiin. Jotta sudesta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin eroon, siit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4kisin tehd\u00e4 jotain, mit\u00e4 se ei ole ja millaiseksi sen ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mahdollista tai edes tarpeellista muuttua, ja n\u00e4in tulee \u201dperustelluksi\u201d se, ett\u00e4 kuollut susi on paras susi. Susi on saanut syntipukin roolin, vaikka sen ainoa synti on el\u00e4\u00e4 lajilleen tyypillisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n Valheiden verkostoa suden ymp\u00e4rill\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 \u201dpolitiikan silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempuksi\u201d nimitetyn puhetekniikan avulla. T\u00e4m\u00e4n puhetekniikan susikeskustelussa paljastivat Ratam\u00e4ki ja Peltola (2018), jotka konkretisoivat sit\u00e4 avaamalla \u201dh\u00e4irikk\u00f6suden\u201d ja \u201dsalamets\u00e4styksen\u201d taustoja. Silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempun avulla puhuja kiinnitt\u00e4\u00e4 kuulijan huomion poisp\u00e4in varsinaisista tarpeistaan ja intresseist\u00e4\u00e4n. Puhuttaessa h\u00e4irikk\u00f6sudesta tai ep\u00e4normaalista sudesta katse kiinnittyy suden ominaisuuksiin, kesyyntymiseen ja ep\u00e4normaaliin k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, vaikka oikeasti yritet\u00e4\u00e4n saada hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 pyyntilupiin pyrkiville vaatimuksille (ks. my\u00f6s L\u00e4hdesm\u00e4ki, 2020, 165\u2013167).<\/p>\n Puheen taustalla on pikemminkin huoli susivahingoista ja pelko suden l\u00e4sn\u00e4olosta kuin huoli susikannan tai -yksil\u00f6iden terveydest\u00e4. Puheenpartta ep\u00e4normaalisti k\u00e4ytt\u00e4ytyvist\u00e4 susista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n silloinkin, kun susi k\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4ysin normaalisti mutta ihmiselle mahdollisesti uhkaa aiheuttaen. My\u00f6s \u201dpihassa py\u00f6riviksi susiksi\u201d voidaan leimata susia, jotka vain pist\u00e4ytyv\u00e4t tai kulkevat ohi, ja usein viel\u00e4 y\u00f6aikaan. (Ratam\u00e4ki & Peltola, 2018.) H\u00e4irikk\u00f6susi-termi\u00e4 on alettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 1980- luvulla, kun 1970-luvulla alkaneen suojelun takia susia ei saanutkaan en\u00e4\u00e4 tappaa noin vain \u201dvapaasti\u201d (L\u00e4hdesm\u00e4ki, 2020, 165\u2013166).<\/p>\n Silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempun varsinaisista intresseist\u00e4 ja niiden taustalla vaikuttavista arvoista ja tarpeista puhuminen paljastaa puhujasta inhimillisi\u00e4 piirteit\u00e4 ja voi tehd\u00e4 t\u00e4st\u00e4 haavoittuvaisen. Arvojen ja tarpeiden piilottaminen voi olla my\u00f6s opittu kommunikaation tapa. Jos kuulija ei tied\u00e4 joutuneensa silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempun uhriksi, h\u00e4n alkaa vasta-argumentoida, ja ratkaisun sijaan p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n keh\u00e4\u00e4 varsinaisen ongelman ymp\u00e4rille. Puhuja voi olla aivan yht\u00e4 sokeutunut silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempulle kuin kuulijakin esimerkiksi silloin, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vakiintuneita sananparsia miettim\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4, millaista todellisuuskuvaa ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t (Ratam\u00e4ki & Peltola, 2018). \u2013 Otan silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempun vastal\u00e4\u00e4kkeen esille Lopuksi-luvussa.<\/p>\n Susikeskustelu muodostuu suurelta osin juuri vakiintuneiden sananparsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja niiden vasta- argumentoinnista. Itsekin vasta-argumentoin seuraavaksi muutamia n\u00e4ist\u00e4 opituista sananparsista, mutta pyrin samalla osoittamaan perustelujen avulla sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sananparret ovat tulleet tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Ne edustavat mennytt\u00e4 aikaa, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole oikeita puolustuspuheita suden tappamiselle.<\/p>\n Suden tilanne Suomessa ei ole mitenk\u00e4\u00e4n ainutlaatuinen (ks. Fritts ym., 2006). Susi ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ainut el\u00e4in maailmassa, joka tarvitsee suojelua mutta johon kohdistetaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa, vihaa, ep\u00e4luuloja sek\u00e4 pelkoja ja laillista sek\u00e4 laitonta pyynti\u00e4. Suomesta on pyritty aiemmin h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n samankaltaisesti my\u00f6s esimerkiksi saimaannorppa (ks. Jaakkola, Vuorisalo & Peltonen, 2018). Kuten aiemmin saimaannorpan, my\u00f6s suden kohdalla ongelmien n\u00e4enn\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suojelua ja kannan kasvamista.<\/p>\n <\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 luvussa pyrin avaamaan er\u00e4it\u00e4 usein toistuvia susikeskustelun sananparsia, joita esiintyy my\u00f6s fiktiivisess\u00e4 tarinassa sudesta. Tarkoituksenani ei ole syyllist\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n eik\u00e4 osoitella sormella, kuka on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja kuka oikeassa, vaan pyrin siihen, ett\u00e4 susikeskustelun taustalla oleva saataisiin n\u00e4kyv\u00e4ksi ja mukaan keskusteluun.<\/p>\n Susi ja sen elinymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/p>\n Ihmisarka susi esiintyy l\u00e4hes kaikessa susikeskustelussa, ja siit\u00e4 on tullut niin tavanomainen puheenparsi, ett\u00e4 varsinaisen ihmisarkuuden olemassaolo on j\u00e4\u00e4nyt kyseenalaistamatta. Kaikkialla puhutaan ihmisarkuuden menett\u00e4neist\u00e4<\/em> susista kiinnitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan huomiota siihen, ett\u00e4 ennen kuin jotain voi menett\u00e4\u00e4, pit\u00e4\u00e4 sen ensin olla hallussa. Ihmisarkuuden menett\u00e4neen synonyymin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s r\u00f6yhke\u00e4\u00e4<\/em> sutta.<\/p>\n Ihmisarkuus on ilmi\u00f6, jota ei ole viel\u00e4 tutkittu tarpeeksi, jotta sellaisen voisi todella sanoa olevan olemassa kaikkien susien jakamana ominaisuutena. On totta, ett\u00e4 sit\u00e4 ja mets\u00e4styksen avulla tuotettavaa ihmisarkuutta puolustellaan ahkerasti. Erilaisten susipopulaatioiden v\u00e4lill\u00e4 ja yksil\u00f6itt\u00e4in niiden sis\u00e4ll\u00e4 esiintyy kuitenkin vaihtelua ihmiskokemusten ja ihmisiin liitetyn pelokkuuden suhteen (Fritts ym., 2006). Suden geenit eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 sellaista informaatiota, joka varoittaisi sutta \u201dluontaisesti\u201d ihmisest\u00e4. On my\u00f6s kyseenalainen ja ristiriitainen v\u00e4ite, ett\u00e4 ihmisarkuus olisi mets\u00e4styksell\u00e4 opetettavissa. Jos sit\u00e4 pystyisi mets\u00e4styksell\u00e4 opettamaan, pit\u00e4isi meill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olla ihmisarka susikanta. On kohtuutonta odottaa sudelta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sellaista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 se yhdist\u00e4isi \u201dluonnostaan\u201d mets\u00e4hakkuiden my\u00f6t\u00e4 metsiin ilmestyv\u00e4t mets\u00e4koneet<\/em>, niiden \u00e4\u00e4ni- ja hajumaailman sek\u00e4 tiet<\/em> v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ihmiseen ja v\u00e4ist\u00e4isi. Susi voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teit\u00e4 helpottaakseen liikkumistaan (Fritts ym., 2006, 301), ja mets\u00e4koneet \u00e4\u00e4nineen ja hajuineen sek\u00e4 hakkuut kiinnostavat varmasti sit\u00e4, koska sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on tapahtunut muutos. Suden valttikortteja luonnon selviytymistaistelussa ovat muun muassa sen uteliaisuus, sopeutumiskyky ja rohkeus, mutta ihmiselle ne ovat ongelmia, jotka pit\u00e4\u00e4 eliminoida.<\/p>\n N\u00e4kemys pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n er\u00e4maasta<\/em> suden paikkana on virheellinen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys perustunee sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n alun perin sutta ihailevaan myyttiseen n\u00e4kemykseen, jossa se yhdistet\u00e4\u00e4n villiin luontoon. N\u00e4kemys on kuitenkin k\u00e4\u00e4ntynyt todellisuutta vastaan, koska sen my\u00f6t\u00e4 on alettu ajatella, ett\u00e4 sudet kuuluisivat vain ja ainoastaan er\u00e4maihin. (Ks. Fritts ym., 2006, 300 viittaavat Theberge, 1975 ja Thiel ym., 1998). L\u00e4hdesm\u00e4en (2020, 148\u2013162) mukaan er\u00e4maa suomalaisen suden paikkana alkoi m\u00e4\u00e4ritty\u00e4 1900-luvun loppupuolella silloin, kun susien vierailut ihmisten asuinalueilla ep\u00e4normalisoitiin varsinkin lehtikirjoituksissa. Susi on hyvin sopeutuvainen, ja sen elinymp\u00e4rist\u00f6t voivat olla my\u00f6s peltomaisemassa ja jopa armeijan harjoitusalueen l\u00e4heisyydess\u00e4 (Fritts ym., 2006, 301 ja mainitut l\u00e4hteet).<\/p>\n Ihmisen sudelle suomaa marginaalista ja olematonta elintilaa kuvaa hyvin se, ett\u00e4 sanonnan mukaan suden paikka ei ole ihmisten pihoilla mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sudet tapetaan kuitenkin korvesta: esimerkiksi kannanhoidollisen mets\u00e4styksen aikana vuosina 2015 ja 2016 susien mets\u00e4stys kohdentui nimenomaan er\u00e4maihin (Iivonen, 2016; ks. my\u00f6s Iivonen 2019). Mik\u00e4li susi todella kuuluu<\/em> ihmisten mielest\u00e4 Suomen luontoon<\/em>, niin miksi se ei saa olla er\u00e4maassakaan rauhassa? Ja mik\u00e4li kannanhoidollisella mets\u00e4styksell\u00e4 pyrittiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisarkuutta, miksi sudet kaadettiin sielt\u00e4, miss\u00e4 ei ole ihmisi\u00e4?<\/p>\n \u201dIhmiselle vaaraa aiheuttava susi\u201d on k\u00e4site, joka vaatii pikaisesti m\u00e4\u00e4rittelyn. Sudella on esimerkiksi silm\u00e4t, joita se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 katsomiseen. Pellon laidalla tai tien poskessa tuijottava susi<\/em> voi olla vaarallinen, mutta pelk\u00e4ll\u00e4 katseen voimalla susi ei voi tappaa. Pihavierailuja<\/em> tekev\u00e4 susi sen sijaan voi etsi\u00e4 saalista tai muuta ruokaa tai vain kulkea pihan poikki siirtyess\u00e4\u00e4n reviirins\u00e4 osa- alueelta toiselle. Se voi olla my\u00f6s nuori tutkimusmatkailija, joka lapsuuden perheest\u00e4\u00e4n erottuaan etsii omaa reviiri\u00e4 ja kumppania tai on tutustumassa reviiriins\u00e4. Suden aikuistuttua ja hankittua kokemusta my\u00f6s sen tekem\u00e4t pihavierailut v\u00e4henev\u00e4t (Kojola, Hallikainen, Mikkola, Gurarie, Heikkinen, Kaartinen, Nikula & Nivala, 2016). Pihojen tuntumaan susia houkuttelevat lis\u00e4ksi Susikeskustelussa ja etenkin -uutisoinnissa annetaan kuitenkin usein ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 susi tulee pihoille ihmisen takia, saalistaakseen ihmisi\u00e4. Hysterian sijaan olisi syyt\u00e4 pohtia sit\u00e4, mik\u00e4 suden vierailussa oikein loukkaa niin paljon, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen pihak\u00e4ynnin j\u00e4lkeen ollaan valmiita lopettamaan susi, vaikkei se olisi tehnyt pihak\u00e4ynnill\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Tyypillisesti susi esitet\u00e4\u00e4n ihmisen vihollisena: susi odottaa koko ajan tilaisuutta hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 ihmisen kimppuun, se tappaa koiran tai lampaan vain loukatakseen ihmist\u00e4 ja k\u00e4y pihak\u00e4ynnill\u00e4kin ihan vain piruillessaan. Ihmiset ja sudet menev\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin sekaisin. Ehk\u00e4 kyseess\u00e4 on enemm\u00e4nkin omien mielenliikkeiden siirt\u00e4minen suteen, koska jos itse ei voi antaa anteeksi ja unohtaa, voi olla vaikeaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Toisin kuin susikeskustelussa annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, pihalla vieraileva susi ei ole mik\u00e4\u00e4n uusi<\/em> tai poikkeuksellinen<\/em> ilmi\u00f6. Esimerkiksi 1800-luvulla susien vierailuja pidettiin Suomessa normaaleina ja tavallisina, vaikkei niit\u00e4 arvostettukaan (L\u00e4hdesm\u00e4ki, 2020, 135\u2013140). My\u00f6s ymp\u00e4ri maailman on tehty havaintoja siit\u00e4, ett\u00e4 sudet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pihoja kulkuv\u00e4ylin\u00e4\u00e4n tai ruuan etsimiseen, mutta yleens\u00e4 ne tekev\u00e4t sen y\u00f6ll\u00e4, kun ihminen ei ole paikalla (ks. esim. Fritts ym., 2006, 300 ja siin\u00e4 mainitut l\u00e4hteet; Kojola ym., 2016).<\/p>\n Suden aiheuttamia mahdollisia haittoja on tapana suurennella vetoamalla siihen, ett\u00e4 poissa <\/em>ollessaan<\/em> sudet eiv\u00e4t aiheuttaneet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ongelmia. Poissaoloa korostamalla taktiikkana on j\u00e4lleen kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota suden ep\u00e4normaaliuteen. Susi mets\u00e4stettiin l\u00e4hes sukupuuton partaalle, mutta L\u00e4hdesm\u00e4ki (2020, 59\u2013114) kiist\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 susi olisi ollut mist\u00e4\u00e4n kokonaan poissa. My\u00f6s 1900-luvun alussa susista tai ainakin niiden n\u00e4k\u00f6isist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 tehtiin jatkuvasti havaintoja ymp\u00e4ri maata, ja lis\u00e4ksi poissaolon puuttumista todistavat my\u00f6s kaadetut sudet.<\/p>\n Susi ja ihminen<\/strong><\/p>\n Susi on hankala tapaus, sill\u00e4 se ei asetu mill\u00e4\u00e4n ihmisen sille luomiin raameihin. Ihmisen raivosta ja pelosta huolimatta susi kulkee edelleen miten haluaa sek\u00e4 tappaa koiria ja hirvi\u00e4. Susi on ihmiselle loukkaus, koska se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyseenalaistavan ihmisen itselleen hankkiman ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 pit\u00e4m\u00e4n aseman luomakunnan<\/em> hallitsijuudesta ja ylimmyydest\u00e4<\/em> suhteessa muihin, alempiin<\/em> lajeihin. Ihmisell\u00e4 on mielest\u00e4\u00e4n kyseenalaistamaton oikeus puuttua siihen, mik\u00e4 el\u00e4in saa el\u00e4\u00e4 ja miss\u00e4, jos ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saa. (Ks. esim. 1. Moos. 1: 26\u201328 [1992]; Aaltola, 2013.) Ihmist\u00e4 on pidetty toisinaan jopa ainoana ravintoketjun huipulla<\/em>, ja my\u00f6s susi on haluttu alistaa siin\u00e4 ihmisen alapuolelle. Mik\u00e4li ainut tapa n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4vien olentojen olemassaolo on n\u00e4hd\u00e4 se valtataisteluna ja kilpailuna, on syyt\u00e4 kuitenkin huomata sellainen n\u00e4k\u00f6kulma, ett\u00e4 ihminen ei ole \u201dvoitokkain\u201d laji maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4: monet bakteerit ovat viel\u00e4kin ihmist\u00e4 vaikutusvaltaisempia (ks. esim. Keto, 2017).<\/p>\n Susi on petoel\u00e4in, joka raatelee<\/em> saaliinsa. Monesti suden raatelun ilmaistaan olevan suorastaan \u201dbrutaalia\u201d. Siin\u00e4 ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n brutaalia, ett\u00e4 susi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 petoel\u00e4imen hampaitaan, jotka on tarkoitettu saalistamiseen ja ruuan paloitteluun. Sellainen ajatus, ett\u00e4 suden pit\u00e4isi sy\u00f6d\u00e4 siististi ja hienosti, on esimerkki siit\u00e4, kuinka ihminen ajattelee olevansa stereotyyppi, jota muiden lajien pit\u00e4isi j\u00e4ljitell\u00e4 toimiakseen oikein (ks. my\u00f6s Aaltola, 2013). Susi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tapa huvin ja urheilun vuoksi, vaan se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 saaliinsa tehokkaalla tavalla j\u00e4tt\u00e4en sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 vain sy\u00f6m\u00e4kelvottomat osat (ks. Laaksonen, 2013, 74\u201377).<\/p>\n Suojautuminen<\/em> ennakkoon suden tai muiden petojen mahdollisesti aiheuttamilta vahingoilta vaatii ihmiselt\u00e4 viitseli\u00e4isyytt\u00e4. Asia ei ole mitenk\u00e4\u00e4n uusi, sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4h\u00e4n ihminen on joutunut tekem\u00e4\u00e4n niin kauan kuin on pit\u00e4nyt el\u00e4imi\u00e4kin. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n susikannan hoitosuunnitelmassa (2019) esitetyt keinot eiv\u00e4t ole uusia, vaan samaiset keinot tuotiin esille jo vuoden 2005 versiossa. 14 vuoden aikana keinoja ei ole otettu laajasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaan ihmiselle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sutta el\u00e4inten menetyksest\u00e4 kuin n\u00e4hd\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 omalla toiminnalla menetyksen olisi saattanut voida est\u00e4\u00e4. Susi on opportunisti<\/em>, ja se ottaa helpon saaliin, jos sellainen on tarjolla (Pulliainen & Rautiainen, 2019).<\/p>\n Jonkin el\u00e4imen m\u00e4\u00e4ritteleminen turhaksi<\/em> on todenn\u00e4k\u00f6isesti perua ainakin nykyisen mets\u00e4styslain pohjalla olevasta vuoden 1868 keisarillisesta mets\u00e4stysasetuksesta, jossa el\u00e4imet jaettiin \u201dhy\u00f6dyllisiin otuksiin\u201d, \u201dvahinkoel\u00e4imiin ja ry\u00f6st\u00f6lintuihin\u201d sek\u00e4 \u201dmuihin otuksiin\u201d. Hy\u00f6dyllisi\u00e4 olivat arvostetut riistalajit, kuten hirvi. (Jaakkola, Vuorisalo & Peltonen, 2018, 21.) Jonkin lajin hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 arvioidaankin yleisimmin ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Susi ei juuri hy\u00f6dyt\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ihmist\u00e4, mutta suden elinymp\u00e4rist\u00f6 sen sijaan hy\u00f6tyy sen l\u00e4sn\u00e4olosta. Suden kaatamilla haaskoilla ruokailevat monet muutkin mets\u00e4n asukkaat, kuten ahma, karhu ja korppi. Pohjoisessa naali on suorastaan riippuvainen suurpetojen haaskoista, ja petojen v\u00e4heneminen Lapista on edesauttanut naalin h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4. Laaksonen (2013, 92\u201393) huomauttaa, ett\u00e4 suden kaltaisella huippupedolla on vaikutusta my\u00f6s kasvillisuuden muutoksiin, sill\u00e4 sudet voivat muokata kasvinsy\u00f6jien runsaussuhteita sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 niin, ett\u00e4 tietynlainen kasvillisuus runsastuu. Ravintoverkon kytk\u00f6kset ovat monimutkaisia, ja susi voi vaikuttaa sellaisiinkin eli\u00f6ihin, joita mik\u00e4\u00e4n ei n\u00e4enn\u00e4isesti yhdist\u00e4 petoon.<\/p>\n Susikeskustelussa on tavallista viitata suden tekemiin lapsensurmiin 1800-luvun Varsinais- <\/em>Suomessa<\/em>. Tapauksia on tulkittu aiemmin kritiikitt\u00f6m\u00e4sti l\u00e4hinn\u00e4 kirkonkirjojen tietoihin nojaten. Papit kirjoittivat kirkonkirjoihin kuolinsyyksi sen, mit\u00e4 heille ilmoitettiin tai oman arvionsa mukaisesti, ilman l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 kuolinsyyn m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4. Aineistoa laajentamalla useisiin eri l\u00e4hteisiin ja n\u00e4iden tietoja vertailemalla Kantinkoski (2017) on kuitenkin havainnut, ett\u00e4 eri l\u00e4hdetietojen v\u00e4lill\u00e4 esiintyy hyvin usein ristiriitaisuuksia. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdeks\u00e4ss\u00e4 22 tapauksesta ei ole poissuljettua, ett\u00e4 lapsi saattoikin joutua suden suun sijaan henkirikoksen uhriksi. Tapahtumatietojen mukaan osa lapsista vain yksinkertaisesti katosi. Syy oli joka tapauksessa helppo siirt\u00e4\u00e4 ulkopuoliseen, suteen, jota vihattiin jo ennest\u00e4\u00e4n ja joka ei voinut puolustautua.<\/p>\n Susipelko<\/em> on yleens\u00e4 ennakoivaa, vain ajan kysymys<\/em>. Jos ihminen pelk\u00e4\u00e4 kovasti asioita etuk\u00e4teen ja paljon todenn\u00e4k\u00f6isemmin turhaan kuin aiheesta, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ei voi olla kovin hyv\u00e4\u00e4 ja laadukasta. Oman hyvinvoinnin kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 menn\u00e4 eteenp\u00e4in ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallia my\u00f6s muille. Monet suden ja ihmisen v\u00e4liset kohtaamiset ovat luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta normaaleja, mutta ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ne saattavat olla pelottavia ja ep\u00e4normaaleja. Tieto suden k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ei lis\u00e4\u00e4 tuskaa, vaan sen on mahdollista tuoda monipuolista ymm\u00e4rryst\u00e4 ja auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n liioitellun ja v\u00e4\u00e4ristyneen pelon yl\u00e4puolelle. Pelon kanssa on vaikea el\u00e4\u00e4, mutta itse pelko ei todenn\u00e4k\u00f6isesti poistu mihink\u00e4\u00e4n vain poistamalla n\u00e4enn\u00e4inen pelon kohde. Asioiden kielt\u00e4mist\u00e4 voi verrata puhumattomuuteen: esimerkiksi monet sodan kokeneet yrittiv\u00e4t suojella j\u00e4lkipolveaan olemalla puhumatta kipeist\u00e4 asioista, mutta itse asiassa he siirsiv\u00e4tkin traumansa n\u00e4ille. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tulla kuulluksi, mutta niin, ett\u00e4 huomioi my\u00f6s realiteetit.<\/p>\n Susi on oivallinen esimerkki siit\u00e4, kuinka asiat l\u00e4htev\u00e4t lapasesta ja kuinka kierrokset kiihtyv\u00e4t kiihtymist\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 viimeinenkin suhteellisuudentaju katoaa. Liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmisen omiin vastuukysymyksiin susi annetaan sudesta ulkopuolelle hyvin mustavalkoinen kuva, ja samalla h\u00e4ivytet\u00e4\u00e4n oma vastuu taustalle. Esimerkiksi suden poissaolo ei yksin\u00e4\u00e4n takaa sit\u00e4, ett\u00e4 lasta<\/em> on turvallista nukuttaa<\/em> ulkona vaunuissa ilman valvontaa. Esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asia n\u00e4in saadaan kuitenkin pontta omalle pelolle ja peloteltua toisetkin uskomaan kuvaa verenhimoisesta<\/em> sudesta, joka ei muuta teek\u00e4\u00e4n kuin vainoaa ihmist\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n LOPUKSI<\/p>\n \u201dSusi\u201d ei ole vain susi, vaikka sen pit\u00e4isi saada olla vain susi. Suden ominaisuuksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvasti sutta vastaan tavoilla, jotka v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n sen biologiasta ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 voi oivaltaa valheelliseksi tiedoksi. Ihmiselt\u00e4 vaaditaan kriittisyytt\u00e4 sen valtavan tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4n keskell\u00e4, joka meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i, ja h\u00e4nell\u00e4 on oltava my\u00f6s halua selvitt\u00e4\u00e4 asioiden oikea laita. Ennen kaikkea susikeskustelu tuo hyvin esiin ihmismielen toimintaa ja sen pimeit\u00e4kin puolia. Haluamme pit\u00e4\u00e4 kynsin hampain kiinni jostain, jonka uskomme tai haluamme uskoa olevan totta ja oikein. N\u00e4emme todisteiden puhuvan oman n\u00e4k\u00f6kulmamme puolesta, vaikka todellisuudessa ne saattavat olla t\u00e4ysin neutraaleja tai puhua jopa sit\u00e4 vastaan. Susikeskustelun silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6temppukin on itseasiassa monikerroksinen, koska esimerkiksi tappoihin pyrkiv\u00e4 puhe peitt\u00e4\u00e4 alleen viel\u00e4 suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n muutakin huolta, ep\u00e4luottamusta ja ep\u00e4varmuutta, mik\u00e4 ei tappamalla susi h\u00e4vi\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n. Mutta ennen kuin n\u00e4ihin asioihin voidaan vaikuttaa, ne tulee tuoda esiin ilman niiden verhoamista sudella.<\/p>\n \u201dSusi\u201d on todella uhka hyvinvoinnillemme. Mutta itse susi ei tee sit\u00e4, niin kuin p\u00e4\u00e4llep\u00e4in halutaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vaan ihmist\u00e4 nakertaa sis\u00e4lt\u00e4 ihmisyys ja ihminen itse. Ihmisen\u00e4 olo ei ole helppoa, kun pit\u00e4\u00e4 sopeutua \u201dsosiaalisena el\u00e4imen\u00e4\u201d moniin eri asioihin, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma paikkansa maailmasta ja ottaa viel\u00e4 muitakin huomioon. On vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 kaikki ei olekaan hallinnassa ja ett\u00e4 luontokin voi laittaa kampoihin. Kaiken ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden ja hyvinvoinnin keskell\u00e4 ihmisen pit\u00e4isi voida kaiken j\u00e4rjen mukaan hyvin, mutta h\u00e4n ei voi. Vaikka on kaikkea ja koko ajan saa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4, mik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan riit\u00e4. Ihminen tarvitsee jonkun, jota syytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n voi vieritt\u00e4\u00e4 vastuun ulkopuoliselle ja jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 entiseen malliin. Suden h\u00e4vitt\u00e4minen ei ole kuitenkaan tie onneen, eik\u00e4 se t\u00e4yt\u00e4 tyhji\u00f6t\u00e4 ihmisen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Vaikka Punahilkka<\/em> ja susi -satu ei pelottaisikaan, susikeskustelun ep\u00e4johdonmukainen ja ennustamaton susi kyll\u00e4 sen tekee. Valheiden verkko on kuitenkin avattavissa ja purettavissa. Ensimm\u00e4inen seikka, joka tulee ihmisen ja suden hyv\u00e4ksi tehd\u00e4, on susitarinoiden tekeminen n\u00e4kyviksi ja niiden erottaminen todellisuudesta. Uhkaako susi meit\u00e4, ja miten se sen ihan konkreettisesti tekee? Mik\u00e4 terveydess\u00e4mme, hyvinvoinnissamme, taloudessamme ja lapsissamme meit\u00e4 oikeasti huolestuttaa? Mit\u00e4 voimme tehd\u00e4 sen asian hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 voimme kokea olevamme turvassa?<\/p>\n Ratam\u00e4en ja Peltola (2018) mukaan aidompi ja rehellisempi susipoliittinen puhe syntyy sen pohtimisesta, millaista susien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 voimme siet\u00e4\u00e4 ja millaiseen k\u00e4yt\u00f6kseen t\u00e4ytyy puuttua, miksi ja miten. He jatkavat, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen ehto ristiriitojen ratkaisemiseksi on luottamuksellinen ja tasavertainen dialogi turvallisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Toiseksi on tarpeen opetella uusia puhumisen kulttuureja ja tekniikoita. Kohteliasta, rehellist\u00e4 ja laadukasta intressipuhetta voi ja tulee harjoitella, sill\u00e4 vain n\u00e4in voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 jumiutuneessa keskustelussa eteenp\u00e4in ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n ne asiat, joista tulee sopia. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s tunteet voivat rauhoittua ja kuilu konfliktin eri osapuolten v\u00e4lill\u00e4 kaventua.<\/p>\n Onnistunut intressipuhe edellytt\u00e4\u00e4 kaikilta osapuolilta joustavaa ajattelutapaa ja avointa mielt\u00e4 erilaisille n\u00e4k\u00f6kulmille. Erilaisia vaihtoehtoja on pystytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s puntaroimaan kesken\u00e4\u00e4n. Muutos ei varmasti ole nopea, mutta mahdollinen se on. Susikeskustelu voitaisiinkin n\u00e4hd\u00e4 kehityksen mahdollistava areenana tai kontekstina, jossa ihminen voi opetella joustavuutta, tiedon luotettavuuden arviointia, erilaisten mielipiteiden ja ajatusten hyv\u00e4ksymist\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s kohteliasta k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja tunteiden hallintaa.<\/p>\n <\/p>\n Maaret R\u00e4s\u00e4nen. L\u00c4HTEET:<\/p>\n Aaltola, E. (2013). Johdanto: ihminen, el\u00e4in vai molemmat? Teoksessa Aaltola, E. (Toim.) Johdatus Fritts, S. H., Stephenson, R. O., Hayes, R. D., & Boitani, L. (2006). Wolves and Humans. Iivonen, L. (2016). Mist\u00e4 Suomi tappoi sutensa \u2013 Er\u00e4maista. Blogi. Noudettu 16.1.2020 osoitteesta<\/p>\n Mist\u00e4 Suomi tappoi sutensa – Er\u00e4maista<\/a><\/p><\/blockquote>\n
\nkun koiran n\u00e4k\u00f6nen mutta ei sinne p\u00e4ink\u00e4\u00e4n. Normaalisti se on ihmisarka ja v\u00e4lttelee<\/em>
\nmeit\u00e4 [= ihmisi\u00e4]. Vaan kyll\u00e4 ne liikkuu tuossa meik\u00e4l\u00e4isenkin mailla, jatkuvaan.<\/em><\/p>\n
\nep\u00e4normaaleja yksil\u00f6it\u00e4. Kyll\u00e4 se r\u00f6yhkeys ja piittamattomuus paljastuu! Tullaan<\/em>
\npihalle tai sitten tuijotellaan pellon laidalta tai tien poskesta. H\u00e4irikk\u00f6sudet.<\/em><\/p>\n
\ntavoille. Siihen on niit\u00e4 keinoja, ihmisell\u00e4. Mets\u00e4styksell\u00e4 se tehd\u00e4\u00e4n. Ja<\/em>
\nehdottomasti, minun mielipide on, ja ilmasen t\u00e4ss\u00e4 samalla suuren yleis\u00f6n yhteisen<\/em>
\nmielipiteen, ett\u00e4 paras tapa onkin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 se ep\u00e4normaali yksil\u00f6 suoraan luojansa<\/em>
\nluo. Vaarana on nyt se, ett\u00e4 kehittyy kokonaan uus laji, ihmisten pihoilla viihtyv\u00e4<\/em>
\npihasusi. Pihasusi on niin kun h\u00e4irikk\u00f6susi, mutta kumminkin viel\u00e4 paljon pahempi ja<\/em>
\nr\u00f6yhkeempi.<\/em><\/p>\n
\npelotuskeinoja suden karkotuksessa, niin seh\u00e4n toimii niin, ett\u00e4 kun se h\u00e4irikk\u00f6 on<\/em>
\npeloteltu pois, niin se opettaa muille susille mit\u00e4 ihminen teki. Ett\u00e4 ei kannata menn\u00e4<\/em>
\nsinne, siell\u00e4 on piru merrassa jos menee. Mutta paremmin menee oppi perille, kun<\/em>
\nh\u00e4irikk\u00f6 saa suoraan kuulan kalloonsa. Sillon h\u00e4irikk\u00f6 ei tietysti en\u00e4\u00e4 itse ole<\/em>
\nviem\u00e4ss\u00e4 viesti\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n, mutta jotenkii kummasti ne paskaturkit sen vaan<\/em>
\nvaistoo. Saa tietoonsa. Ei oo oikein minulle olennaista tiet\u00e4\u00e4 miten se tapahtuu.<\/em>
\nHoitakoot vaan paskaturkit omat asiansa miten lyst\u00e4\u00e4!<\/em><\/p>\n
\nVaikka kyll\u00e4 sille aikuinenkin kelpaa. Ei voi nyky\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 edes lapsia nukuttaa<\/em>
\nvaunuissa eik\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 leikkim\u00e4\u00e4n kesken\u00e4\u00e4n pihalle. Niin r\u00f6yhkeiksi ovat muuttuneet.<\/em>
\nEi oo hetken rauhaa eik\u00e4 lepoa, kun pit\u00e4\u00e4 y\u00f6ll\u00e4kin kyt\u00e4t\u00e4, millon ne r\u00f6yhkimykset<\/em>
\nastuu pihaan pahojaan tekem\u00e4\u00e4n. Ennemmin tai my\u00f6hemmin susi sy\u00f6 taas ihmisen,<\/em>
\nkoska n\u00e4in on tapahtunut todistetusti ennenkin. Puhukoot vaan tietyst\u00e4 susiparista tai<\/em>
\nvesikauhusta meik\u00e4l\u00e4isten murhien yhteydess\u00e4. Kyll\u00e4 susi on susi eik\u00e4 karvoistaan<\/em>
\np\u00e4\u00e4se! Heti kun on tilaisuus, se tappaa.<\/em><\/p>\n
\nkerrasta perille. Sill\u00e4 min\u00e4 sit\u00e4 ett\u00e4 paras on tappaa heti eik\u00e4 muuta virityst\u00e4<\/em>
\nyritt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Susi on niin tyhm\u00e4, karkee ja verenhimonen elukka, ett\u00e4 oikeestaanhan se<\/em>
\nei ees opi mit\u00e4\u00e4n. Sen ulkon\u00e4k\u00f6h\u00e4n jo kertoo kaiken. Ei ne nimitykset paskaturkki ja<\/em>
\npaskasilm\u00e4 oo ihan tuulesta temmattuja! Monta sellaista tapausta on tullut tietoon,<\/em>
\nett\u00e4 ovat naureskelleetkin, mokomat, yrityksille opettaa kunnioitusta. Kyll\u00e4 se on<\/em>
\nj\u00e4mpti ett\u00e4 ihminen se on ylin kaikista lajeista! Ihan ala-arvosta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, moinen.<\/em><\/p>\n
\nihminen valtaa uusia alueita luonnosta, kun tarttee mihink\u00e4, niin sillon normaali susi<\/em>
\nhakeutuu v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin kauemmas er\u00e4maahan. Kun er\u00e4maa viimen loppuu niin<\/em>
\nh\u00e4vitk\u00f6\u00f6t kun pieru Saharaan! Ei oo normaalia ett\u00e4 ne rontit tulee sinne miss\u00e4<\/em>
\nihminen on mets\u00e4koneen kanssa. Tai k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t teit\u00e4. Pit\u00e4s h\u00e4ipy\u00e4 heti. Pit\u00e4s v\u00e4ist\u00e4\u00e4<\/em>
\nihmist\u00e4.<\/em><\/p>\n
\nmets\u00e4styskaudella. Kyll\u00e4 suden pit\u00e4s osata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se koira rauhaan, ja tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4<\/em>
\nihmisen asialla se on siell\u00e4. Ihan sairasta. Mutta nyth\u00e4n tilanne tosiaan on \u00e4itynyt jo<\/em>
\nniin pahaksi, ett\u00e4 eip\u00e4 tuonne mets\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 edes tartte ihmisen menn\u00e4. Kun<\/em>
\nn\u00e4m\u00e4 pirskatin elukat on vallanneet joka paikan.<\/em><\/p>\n
\nhevoset, naudat ym.] rauhaan, ja samoin mets\u00e4n hirvet, peurat ja porot. Pienriista,<\/em>
\nsekin kuuluu meille, ja toki niille, joille me annetaan.<\/em><\/p>\n
\nSilkkaa verenhimoa ja raakuutta se on. Vatsa ensin auki ja sitten sis\u00e4elimet pihalle!<\/em><\/p>\n
\nOmenia sy\u00f6vi\u00e4 susia! Onko moista n\u00e4hty? Kyll\u00e4 tuommosille saa ja pit\u00e4\u00e4kin antaa<\/em>
\nkyyti\u00e4 ja nauraa paskasia, mokomat sudenr\u00f6t\u00e4leet! Jos ei saa riistaa niin kuolkoot<\/em>
\npois, perskuti! Ep\u00e4normaalit el\u00e4j\u00e4t.<\/em><\/p>\n
\non? Hankkikoon ruokansa, hittolainen, mahollisimman vaikeella tavalla. Energiaahan<\/em>
\nsill\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kun joutaa tuossa pihalla jatkuvasti r\u00f6t\u00e4leht\u00e4m\u00e4\u00e4n!<\/em><\/p>\n
\nosataan ajatella ja puhua ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaluja. Me sit\u00e4 keksittiin tuli ja aseet ja kaikki<\/em>
\nteknologia ja alettiin my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4.<\/em><\/p>\n
\nlukelaiset, meid\u00e4n verorahoillamme kuskaavat susia alueelta toiselle. Ilmiselv\u00e4n\u00e4<\/em>
\ntodisteena on se, ettei mik\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4 siirry omine jalkoineen useita kymmeni\u00e4 tai<\/em>
\nsatoja kilometrej\u00e4. Min\u00e4 en ainakaan k\u00e4vele yht\u00e4\u00e4n minnek\u00e4\u00e4n, kun autokin on<\/em>
\nkeksitty! Ja ihan oikeesti, tutun tutun tuttu on n\u00e4hnyt aivan varmasti Luken auton<\/em>
\nmets\u00e4ss\u00e4 ja kun siit\u00e4 niiden k\u00e4rryst\u00e4 p\u00e4\u00e4stettiin susi. Niih\u00e4n ne viranomaiset sanoo,<\/em>
\nettei suden siirtoja tehd\u00e4, mutta ne nyt sanoo mit\u00e4 lyst\u00e4\u00e4 ja uskoo kuka haluaa.<\/em>
\nMinulla on aivan varma tieto siit\u00e4, ett\u00e4 parhaillaankin tehd\u00e4\u00e4n siirtoistutuksia<\/em>
\nl\u00e4nteen, ja on niit\u00e4 tehty id\u00e4ss\u00e4kin. Muita todisteita ei tarvita. Ihminen tappo l\u00e4nnest\u00e4<\/em>
\nkaikki sudet jo aikoja sitten, ei niit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n sinne en\u00e4\u00e4 tule.<\/em><\/p>\n
\ntekem\u00e4\u00e4n vaikka heti t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tutkimuksen niist\u00e4 ry\u00f6k\u00e4leist\u00e4, siis susista. Hmm,<\/em>
\nmutta t\u00e4st\u00e4p\u00e4 tulikin mieleeni, ett\u00e4 ehk\u00e4 pit\u00e4s tutkia v\u00e4h\u00e4n niiden lukelaistenkin<\/em>
\ntoimia\u2026 Min\u00e4 sent\u00e4\u00e4n tied\u00e4n oikeasti jotain asioista, kun asun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 susien keskell\u00e4<\/em>
\nja n\u00e4en niit\u00e4 harva se p\u00e4iv\u00e4! Nytkin on kolme laumaa muodostumassa heti tuohon<\/em><\/p>\n
\nsusilaskelmat, ne on ihan hatusta tempastuja. Kyll\u00e4 paskasta ker\u00e4tyn DNA:n voittaa<\/em>
\naina aidot j\u00e4ljet maastossa.<\/em><\/p>\n
\nj\u00e4lki\u00e4 omalla pihallani. Se v\u00e4itti niit\u00e4 j\u00e4niksen j\u00e4ljiksi! Kyll\u00e4 niit\u00e4 pirulaisia on minun<\/em>
\nlaskelmien mukaan jo 30 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 minun tontilla. Suojelijat ne keksii niit\u00e4<\/em>
\nlukuja, ettei sais tappaa yht\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 niiden mielest\u00e4 sulosia karvaturreja. On kuule<\/em>
\nsiit\u00e4 sulosuus kaukana kun t\u00f6rm\u00e4\u00e4 oikeeseen elukkaan!<\/em><\/p>\n
\nkaupunkilaiset. Tuodaan sudet sinne Keh\u00e4 III:n sis\u00e4lle niin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, miten se suu<\/em>
\nsitten pannaan. Viel\u00e4k\u00f6 uskallatte sitten laittaa lapsenne koulutielle aivan yksin?<\/em>
\nTaitas menn\u00e4 pupu p\u00f6ksyyn. Ei ne kaupunkilaiset maalla p\u00e4rj\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n,<\/em>
\nhienohelmat. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sent\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n oikeita t\u00f6it\u00e4 el\u00e4misen eteen!<\/em><\/p>\n
\nmets\u00e4talousministeri\u00f6\u00f6n, riistakeskukseen enk\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n viranomaistahoon, joka on<\/em>
\ntekemisiss\u00e4 susien kanssa. Yksykskakkoseen saa soitella eik\u00e4 kukaan tule poistamaan<\/em>
\nsutta, joka y\u00f6ll\u00e4 k\u00e4vi pihalla. Susi ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa tehnyt mit\u00e4\u00e4n, mutta pit\u00e4\u00e4k\u00f6 oikeesti<\/em>
\nodottaa, ett\u00e4 se ensin tekee jotain? Ja EU:ssa ne eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 meid\u00e4n asioita<\/em>
\nyht\u00e4\u00e4n. Suojellaan sutta! Siihen kyll\u00e4 l\u00f6ytyy rahaa. Ihminenh\u00e4n se ei suojelua<\/em>
\nkaipaakaan, niiden mielest\u00e4 susi on t\u00e4rkeempi! Kyll\u00e4 pienen maalla asuvan<\/em>
\nsuomalaisen turvallisuus, terveys ja tulevaisuus hukkuu Brysseliss\u00e4 ihan muiden<\/em>
\nasioiden alle. Meill\u00e4 paikallisilla se valta pit\u00e4is olla.<\/em><\/p>\n
\nvaarallista sakkia. Eiv\u00e4t lep\u00e4\u00e4 pyhin\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ne sanovat, ett\u00e4 pit\u00e4s suojata el\u00e4imet<\/em>
\nsusien varalta. Rakentaa susiaitoja, hankkia laumanvartijakoiria ja koirille liivej\u00e4 ja<\/em>
\nmuuta sellasta. Min\u00e4 sanon ett\u00e4 kun niit\u00e4 ei oo aiemminkaan tarvittu niin ei kyll\u00e4<\/em>
\ntarvita nytk\u00e4\u00e4n! Rekku saa olla pihassa niin kun aina ollukkii, en min\u00e4 sit\u00e4 sis\u00e4lle ota<\/em>
\nyhen suden takia. Liivi\u00e4 en sille laita mets\u00e4\u00e4n, se on periaatekysymys. Aitaa ei oo<\/em>
\naikaa pystytt\u00e4\u00e4, enk\u00e4 min\u00e4 tuommosista retkuttimista v\u00e4lit\u00e4. Ihan h\u00f6p\u00f6nl\u00f6p\u00f6n<\/em>
\nhommaa! Susivahinkoja ei ollu vanhoina hyvin\u00e4 aikoina, ja se johtuu ihan puhtaasti<\/em><\/p>\n
\nhankintoja, kun ne eiv\u00e4t oo edes toimintavarmoja? Kyll\u00e4 se on susi joka v\u00e4ist\u00e4\u00e4!<\/em><\/p>\n
\nja susi ja Kolme pient\u00e4 porsasta. Ja ei muuten varmasti oo n\u00e4in. Oon asunut koko<\/em>
\nik\u00e4ni maalla, kaikkien vaarojen keskell\u00e4, enk\u00e4 oo ikin\u00e4 pel\u00e4nny mit\u00e4\u00e4n!<\/em><\/p>\n
\nennustettavuutta tai j\u00e4rke\u00e4! T\u00e4m\u00e4 susipelko, se on paha se. Niin paha, ett\u00e4 sille ei voi<\/em>
\ntehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n! Suden normaalius, se on nimitt\u00e4in suhteellista ja petollista. On ihan<\/em>
\nvaan ajan kysymys, kun se taas nappaa lapsen [tai aikuisen] pihasta tai tielt\u00e4 ja sy\u00f6<\/em>
\nsen parempiin suihinsa.<\/em><\/p>\n
\nr\u00f6yhkeiksi muuttuneet. Nykysusihan on risteytynyt koiran kanssa. Puhtaita susia<\/em>
\nmeill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ookaan, kun on vaan vain n\u00e4it\u00e4 ep\u00e4siki\u00f6it\u00e4, koirasusia. Ne pit\u00e4\u00e4<\/em>
\npoistaa turvallisuuden vuoksi, kaikki, joka ikinen. Hyi hitto mink\u00e4laista lajien v\u00e4list\u00e4<\/em>
\nsekottumista! Viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n soppaan kun saadaan sakaali mukaan! Mutta onneks jokin<\/em>
\nj\u00e4rki l\u00f6ytyy maailmasta, kun tuli laki, ett\u00e4 koirasuden saa poistaa luonnosta. Se on<\/em>
\nhaitallinen vieraslaji. Ja jos ampuu vahingossa \u201dpuhtaan\u201d suden, niin eip\u00e4 tule<\/em>
\nsiit\u00e4k\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sanomista!<\/em><\/p>\n
\nriistael\u00e4inten kannanhoitoa? Mets\u00e4st\u00e4jien teht\u00e4v\u00e4h\u00e4n se on. Eih\u00e4n susi saa edes<\/em>
\nhirvikantoja pienennetty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Ja sutta pit\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4\u00e4, ettei niiden kanta<\/em>
\nr\u00e4j\u00e4hd\u00e4 k\u00e4siin. Ja mit\u00e4 v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4 on, pannaton vai pannallinen, alfa vai ei, naaras<\/em>
\nvai koiras, kun kaikkihan ne on samanlaisia susia. Ei sit\u00e4 kuule jouda katsomaan, kun<\/em>
\nsiin\u00e4 on tilanne p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/em><\/p>\n
\ntehd\u00e4 pahojaan ja vastustaa meit\u00e4. On parasta varautua ennalta, kaiken varalta, kun<\/em>
\neih\u00e4n sit\u00e4 koskaan tii\u00e4. [Korjaa] Tai tiet\u00e4\u00e4h\u00e4n sen, kun on susi kumminkin kyseess\u00e4!<\/em><\/p>\n
\nmenn\u00e4 hirthen, koska ei niit\u00e4k\u00e4\u00e4n kaivata! Suojelijoille vois laittaa maksun, jota<\/em>
\nsaavat maksaa siit\u00e4, jos haluavat suden el\u00e4v\u00e4n tietyll\u00e4 alueella, ja voisivat samalla<\/em>
\nmaksaa my\u00f6s omasta hengest\u00e4\u00e4n, jos pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 kalliina ja haluavat sen pit\u00e4\u00e4!<\/em><\/p>\n<\/a>MIT\u00c4 \u201dTARINA SUDESTA\u201d MEILLE KERTOO?<\/p>\n<\/a>SILM\u00c4NK\u00c4\u00c4NT\u00d6TEMPPUJEN TAKAA<\/p>\n
\nvalkoh\u00e4nt\u00e4peurat ja pihaan johtavat soratiet (Kojola ym., 2016).<\/p>\n
\nsusikaan tekisi niin.<\/p>\n
\nKirjoittaja on suden ja oikeudenmukaisuuden puolesta puhuja.<\/p>\n
\nel\u00e4infilosofiaan (s. 9\u201327). Helsinki: Gaudeamus Oy.<\/p>\n
\nTeoksessa Mech, L. D., & Boitani, L. (Toim.) Wolves: behavior, ecology, and conservation (s.
\n289\u2013316). Chicago: University of Chicago Press.<\/p>\n