{"id":2854,"date":"2019-07-28T11:55:26","date_gmt":"2019-07-28T11:55:26","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=2854"},"modified":"2019-07-28T11:55:26","modified_gmt":"2019-07-28T11:55:26","slug":"sakaalisoppa-kiehuu-yli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=2854","title":{"rendered":"Sakaalisoppa kiehuu yli"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Kultasakaali, Canis aureus (Israel). Kuva: Juha Sj\u00f6holm.<\/figcaption><\/figure>\n

Kun maa- ja mets\u00e4talousvaliokunta sekoilee urakalla<\/a> lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6n kanssa, her\u00e4\u00e4 huoli s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelun asianmukaisuudesta ja kyseisten poliitikkojen suhteesta omaan toimenkuvaansa. Viime hallituskaudelle oli tyypillist\u00e4 huolimaton s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelu ja sama suuntaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy nyt keskustavetoisessa maa- ja mets\u00e4talousvaliokunnassa. Kalmarin toinen unioni ei n\u00e4yt\u00e4 olevan selvill\u00e4 Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n rakenteesta saati kansainv\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista ja kuvittelee mietint\u00f6ns\u00e4<\/a> kaiken yl\u00e4puolella olevaksi pyh\u00e4ksi ohjeeksi, jolle sek\u00e4 EU:n direktiivit, ett\u00e4 kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ovat alisteisia. T\u00f6ker\u00f6 mietint\u00f6 on viel\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n kehnompaa ulosantia kuin moni Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoitus.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen varmistettu havainto kultasakaalista (Canis aureus) saatiin tiistaina 23.7.2019 ja sanomalehti Karjalainen uutisoi<\/a> asiasta torstaina verkkosivuillaan. Maa- ja mets\u00e4talousvaliokunnan keskustalaiset j\u00e4senet reagoivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ilmoittamalla<\/a>, ett\u00e4 sakaali on mietinn\u00f6n mukainen vieraslaji ja se tulisi poistaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Asiaan reagoivat luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6t<\/a>, Suomen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto<\/a>, sek\u00e4 oikeusoppineet<\/a>, ett\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6<\/a> ja tiedotuslinja oli yhten\u00e4inen: sakaali on tulokaslaji ja siten luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ulostulot ovat j\u00e4rjellisi\u00e4 ja t\u00e4ysin oikeita tulkintoja asiain tilasta.<\/p>\n

Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Kalmarin ensimm\u00e4inen unioni ajoi kultasakaalia vieraslajilain piiriin<\/a> l\u00e4hes ep\u00e4toivon vimmalla, siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. Sakaali lipsahtikin luonnonsuojelulain puolelle, sill\u00e4 eduskunta ei hyv\u00e4ksynyt esityst\u00e4 sen saattamisesta mets\u00e4styslain piiriin. Pelkona oli, ett\u00e4 Suomeen pit\u00e4isi saada elinvoimainen sakaalikanta. Toive vieraslajistatuksesta oli utopistinen, sill\u00e4 sakaali on EU:n luontodirektiivin V liitteen laji ja siten suojeltu. Liitteen V lajeja voidaan kuitenkin my\u00f6s mets\u00e4st\u00e4\u00e4 vaarantamatta sen suojelua. Valiokunta keitti sakaalisopan siis aivan itse, viis veisaten ministeri\u00f6n esityksest\u00e4 sen liitt\u00e4misest\u00e4 mets\u00e4styslakiin. Luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6n ominaisuudessa ei Tapiolalla kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 laji kuuluu nyt luonnonsuojelulailla rauhoitetuksi. Vallitsevaan tilaan voi silt\u00e4 osin olla jopa tyytyv\u00e4inen. <\/p>\n

Valiokunnalla on jokin omituinen k\u00e4sitys oman mietint\u00f6ns\u00e4 kaikkivoipaisuudesta ja keskustan edustajat perustelevat asiaa j\u00e4lleen tiedotteessaan vedoten mietinn\u00f6n olevan ainoa oikeusl\u00e4hde joka k\u00e4sittelee sakaalia vieraslajina. Kyll\u00e4. N\u00e4in juuri on, mutta mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n oikeusl\u00e4hteen merkitys on hierarkisesti? ”Keskeisin oikeusl\u00e4hde Suomessa on laki.<\/em> ” T\u00e4m\u00e4 lakisidonnaisuus tulee Suomen perustuslaista<\/a>, jossa sanotaan (2-3 \u00a7), ett\u00e4 ”Julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6n tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia<\/em>.” T\u00e4m\u00e4 lakisidonnaisuus koskee kaikkia, my\u00f6s kansanedustajia<\/strong>, jotka eiv\u00e4t voi ohittaa valiokuntamietinn\u00f6iss\u00e4\u00e4n lakia. Tai voivat, mutta mietinn\u00f6ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 jos se on ristiriidassa lain kanssa. EU:n direktiivit, kuten luonto- ja lintudirektiivi, sek\u00e4 vieraslajiasetus on ratifioitu Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Ne l\u00f6ytyv\u00e4t luonnonsuojelulaista, mets\u00e4styslaista ja vieraslajis\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00f6st\u00e4. Eduskunnan sivuilta, eli siis kansanedustajien ty\u00f6paikan sivustolta, l\u00f6ytyy hy\u00f6dyllist\u00e4 asiaa s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelusta, johon soisi koko keskustan edsukuntaryhm\u00e4n ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Kalmarin unionin pikaisesti tutustuvan. Oikeusl\u00e4hdetietopaketti l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a> k\u00e4tev\u00e4sti, olkaa hyv\u00e4. <\/p>\n

Miksi kultasakaalista ei voida s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 vieraslajia, vaikka Kalmari kumppaneineen sit\u00e4 miten paljon tahansa haluaisi? T\u00e4m\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta N:o 1143\/2014<\/a>, joka on annettu 22 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lokakuuta 2014. Kyseess\u00e4 on siis asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja levi\u00e4misen ennalta ehk\u00e4isemisest\u00e4 ja hallinnasta. Asetuksen 2 artiklan 2(a) kohta kuuluu seuraavasti: ”T\u00e4t\u00e4 asetusta ei sovelleta<\/strong> a) lajeihin, joiden luontainen levinneisyysalue muuttuu muuten<\/strong> kuin ihmisen toiminnan seurauksena ekologisten olojen muuttumisen ja ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4<\/em>;” Toisin sanoen ilmaston l\u00e4mpeneminen ja siit\u00e4 koituvat eli\u00f6iden elinymp\u00e4rist\u00f6muutokset eiv\u00e4t ole syy luokitella eli\u00f6 haitalliseksi vieraslajiksi. Toisekseen kaikki vieraslajit eiv\u00e4t ole luokitukseltaan haitallisia. Vieraslaji luokitellaan haitalliseksi, mik\u00e4li siit\u00e4 koituu vahinkoa alkuper\u00e4iselle eli\u00f6st\u00f6lle. <\/p>\n

\"\"<\/a>Keskustan K\u00e4rn\u00e4lle<\/strong> tiedoksi, ett\u00e4 Suomen lajisto on luokiteltu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti<\/strong> kahden lain alaisuuteen: mets\u00e4styslain ja luonnonsuojelulain. Mets\u00e4styslain puolella on lueteltu mets\u00e4stett\u00e4v\u00e4t riistael\u00e4imet ja rauhoittamattomat el\u00e4imet. Jos n\u00e4iden hallinnassa on ep\u00e4varmuutta, lajit on lueteltu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 (5 \u00a7<\/a>). Kaikki muut lajit p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kuuluvat luonnonsuojelulain<\/a> (37 \u00a7) piiriin ja ovat siten rauhoitettuja. Ymp\u00e4ri vuoden.<\/p>\n

Luonnonsuojelulaissa ei erikseen mainita talitiaista, korvay\u00f6kk\u00f6\u00e4, siili\u00e4, kulorastasta, urpiaista tai peippoa. Sanamuodon voi tarkistaa oheisesta kuvasta. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vieraslajilaki ja -asetus muodostavat kokonaisuuden, jossa muodostuu velvoite vierasper\u00e4isen, haitalliseksi katsotun lajin h\u00e4vitt\u00e4miseen: ”Vieraslajin, haitallisen vieraslajin, luonnon monimuotoisuuden, h\u00e4vitt\u00e4misen ja levi\u00e4misen rajoittamisen m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n vieraslajiasetuksen 3 artiklassa<\/em>.(Vieraslajilaki 2 \u00a7<\/a>)”<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 3 artikla m\u00e4\u00e4rittelee haitallisen vieraslajin ekologisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, eik\u00e4 siten ett\u00e4 ”Suomen keskustapuolue ei pid\u00e4 siit\u00e4”: ”\u2019haitallisella vieraslajilla\u2019 vieraslajia, jonka tuonnin tai levi\u00e4misen on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyvi\u00e4 ekosysteemipalveluja tai vaikuttavan niihin haitallisesti<\/em>”<\/p>\n

Suomen kansallisessa s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00f6ss\u00e4 kultasakaalilla olisi vieraslajistatus mik\u00e4li olisi n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 laji olisi tuotu Suomeen. T\u00e4llaisesta ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n viitteit\u00e4, vaan laji on ensi kertaa havaittu siell\u00e4 miss\u00e4 sen todenn\u00e4k\u00f6isemmin on odotettukin tulevan vastaan. Ministeri\u00f6n virkamies ohjeisti asiaa twitteriss\u00e4 seuraavasti: ”t\u00e4m\u00e4 (vieraslaji) olisi kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 Lapualla kuin Rautavaaralla ja Enossa… It\u00e4rajan tuntumassa<\/em>.”<\/p>\n

Keskustan m\u00e4rk\u00e4 uni on n\u00e4hd\u00e4 sakaali, kuten muutkin pedot haittael\u00e4imin\u00e4, joista valtio maksaisi tapporahaa<\/a>. Nyt on hyv\u00e4 palauttaa mieleen, ett\u00e4 EU:n ymp\u00e4rist\u00f6rikosdirektiivin 4 artikla kielt\u00e4\u00e4 yllytt\u00e4misen lainvastaiseen toimintaan: ”J\u00e4senvaltioiden on varmistettava, ett\u00e4 yllytt\u00e4minen ja avunanto 3 artiklassa tarkoitettuun tahalliseen toimintaan ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia tekoja<\/em>.” T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden kansanedustajien julkilausumat kommentit, jossa sakaali pit\u00e4isi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tappaa ja ”Nirri pois” voisivat olla tulkittavissa artikla 4 mukaiseksi yllytt\u00e4miseksi rikokseen. Se j\u00e4\u00e4nee n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, mik\u00e4li joku uskoo t\u00e4t\u00e4 pellekerhoa ja toteuttaa kehotukset. Toivottavasti ei, mutta mik\u00e4li n\u00e4in k\u00e4y, asia tarkistetaan tarvittaessa kansallisessa tuomioistuimessa ja aivan niin pitk\u00e4ll\u00e4 kuin asia vaatii. Helteist\u00e4 huolimatta nyt olisi se oikea hetki laittaa j\u00e4it\u00e4 hattuun ja sakaalisoppa j\u00e4\u00e4htym\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun maa- ja mets\u00e4talousvaliokunta sekoilee urakalla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6n kanssa, her\u00e4\u00e4 huoli s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelun asianmukaisuudesta ja kyseisten poliitikkojen suhteesta omaan toimenkuvaansa. Viime hallituskaudelle oli tyypillist\u00e4 huolimaton s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelu ja sama suuntaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy nyt keskustavetoisessa maa- ja mets\u00e4talousvaliokunnassa. Kalmarin toinen unioni ei n\u00e4yt\u00e4 olevan selvill\u00e4 Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n rakenteesta saati kansainv\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista ja kuvittelee mietint\u00f6ns\u00e4 kaiken yl\u00e4puolella olevaksi pyh\u00e4ksi ohjeeksi, jolle […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2855,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,10,8,29,12],"tags":[144,251,226,145,240,253,250,115,225,252,227,228],"class_list":["post-2854","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-blogit","category-juridiikka","category-lehdistossa","category-sari","tag-direktiivi","tag-keskusta","tag-kultasakaali","tag-lainsaadanto","tag-laki","tag-luononsuojelu","tag-maa-metsatalousvaliokunta","tag-politiikka","tag-sakaali","tag-tapporaha","tag-tulokaslaji","tag-vieraslaji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2854","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2854"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2854\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2861,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2854\/revisions\/2861"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2854"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2854"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2854"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}