{"id":2643,"date":"2019-01-18T14:13:03","date_gmt":"2019-01-18T14:13:03","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=2643"},"modified":"2019-01-18T14:13:03","modified_gmt":"2019-01-18T14:13:03","slug":"hallinnon-oma-kupla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=2643","title":{"rendered":"Hallinnon oma kupla"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa<\/a> (2015) todetaan sivulla 15: ”Vuosien 2006\u20132010 aikana Suomen susipopulaatio pieneni keskim\u00e4\u00e4rin 15 % vuodessa. Keskeisimm\u00e4ksi syyksi on esitetty susien laitonta tappamista. On arvioitu, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in susia tapettiin laittomasti noin 30 yksil\u00f6\u00e4 vuosittain<\/em>.” Sosiaalisessa mediassa aikoinaan paljon n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt luku 30 on per\u00e4isin Mari Pohja-Mykr\u00e4n ja Sami Kurjen raportista ”Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarviointi<\/a>”, sivulta 97. Ilmi\u00f6\u00f6n ollut eritt\u00e4in vaikea ja hallinnon mukaan l\u00e4hes mahdoton puuttua, joten toimenpiteen\u00e4 salamets\u00e4styksen ennaltaehk\u00e4isyyn lanseerattiin kannanhoidollinen mets\u00e4stys. Samalla tavoitteena oli nostaa suden arvoa riistael\u00e4imen\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 lajin sosiaalista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, joka Pohja-Mykr\u00e4n ja Kurjen mukaan oli eritt\u00e4in huono. ”Salakaadot ja yhteis\u00f6n tuki<\/a>”- raporttia varten haastateltiin kahta salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Vuoden 2015 hoitosuunnitelmassa todetaan kuitenkin my\u00f6s seuraavaa ”Poliisi on keskeisin yksityisill\u00e4 mailla tapahtuvan mets\u00e4styksen valvoja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poliisin toteuttama mets\u00e4styksen valvonta on kuitenkin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, ja puuttumisessa ep\u00e4ilyihin susien laittomasta tappamisesta on suuria poliisilaitoskohtaisia eroja. Syyt n\u00e4ihin eroihin l\u00f6ytyv\u00e4t totutuista k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 salamets\u00e4styksen tehokas tutkiminen ja valvonta vaativat varsin paljon voimavaroja<\/em>.” Olisiko ennen 60 suden kannanhoidollista tappamista pit\u00e4nyt tutkia my\u00f6s se vaihtoehto, ett\u00e4 ilmi\u00f6\u00f6n puututaan rikostorjunnan keinoin? <\/p>\n

Suomen riistakeskuksen tekem\u00e4n kyselyn mukaan asenteet salamets\u00e4styst\u00e4 kohtaan ovat muuttuneet. Uusin kysely ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, mutta viel\u00e4 vuonna 2016 muutos ei ole kovin merkitt\u00e4v\u00e4, vaan hukkuu tilastolliseen virhemarginaaliin. Lis\u00e4ksi tuloksista ei k\u00e4y ilmi mihin tulosta verrataan: kaikkiin vastaajiin, vai niihin jotka hyv\u00e4ksyv\u00e4t salamets\u00e4styksen? Lis\u00e4ksi tulosten perusteella vastaaja on voinut valita useamman vaihtoehdon, sill\u00e4 kokonaisosuus vuonna 2014 annetuista vastauksista on 128%, mik\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 paikkaansa. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Maaseudun Tulevaisuuden 17.1.2019 artikkelin<\/a> mukaan kupla salamets\u00e4styksen ymp\u00e4rill\u00e4 alkaa puhjeta. Poliisin tietoon tulee aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n mets\u00e4stysrikoksia, mik\u00e4 ei kuitenkaan sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n kerro salamets\u00e4styksen v\u00e4henemisest\u00e4. Tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4 notkahdus on tapahtunut 2016. Pit\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 kyseisen\u00e4 vuonna poistui hirven niin sanottu vasasuoja, jolloin hirviem\u00e4n apumista ei en\u00e4\u00e4 tuomita rangaistavana tekona. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4nee osaltaan nimenomaisesti mets\u00e4stysrikosten ja mets\u00e4stysrikkomusten m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemisen. <\/p>\n

Sen sijaan, kuten poliisin ymp\u00e4rist\u00f6rikoskatsauksesta<\/a> 2018 voidaan havaita, t\u00f6rkeiden mets\u00e4stysrikosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt jokseenkin samana. Sutta, ilvest\u00e4, karhua ja ahmaa koskeva mets\u00e4stysrikos on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti t\u00f6rke\u00e4 (rikoslaki 48a luku<\/a>).<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Suomen hallitus k\u00e4vi viime viikolla puolustamassa suden kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 EU-tuomioistuimessa ja yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 n\u00e4kemyksen\u00e4 oli salamets\u00e4stysilmi\u00f6\u00f6n puuttumisen mahdottomuus muilla keinoin, kuin my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lupia. Suutarisen ja Kojolan<\/a> mukaan mets\u00e4styksell\u00e4 saavutetut positiiviset vaikutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t parhaimmillaankin vain tilap\u00e4isiksi. Sosiaalisen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden kehityst\u00e4 kuvaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 parhaiten esimerkki Satakunnasta. Vuonna 2016 niin sanotusta K\u00f6yli\u00f6n laumasta tapettiin kannanhoidollisilla luvilla kaksi yksil\u00f6\u00e4. Seuraavana talvena 2017 koko laumaa vaadittiin h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4ksi sosiaalisin perustein, vaikka sudet eiv\u00e4t olleet aiheuttaneet ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n vahinkoa.<\/p>\n

\"\"<\/a>K\u00f6yli\u00f6n luvanhaun puuhamiehen\u00e4 toiminut paikallinen poliisi mobilisoi paikallislehden yleis\u00f6nosastossa v\u00e4ke\u00e4 h\u00e4vitystalkoisiin. Poliisi lienee muutenkin oma lukunsa, mik\u00e4li osa ilmoituksista ”tapetaan” p\u00f6yt\u00e4laatikoihin<\/a> poliisijohdon linjauksella. <\/p>\n

Kolmen mets\u00e4stysvuoden aikana Suomessa tapettiin luvin tai luvatta yhteens\u00e4 156 sutta. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa vuoden 2017 koko populaation yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kun kuolleisuus ylitt\u00e4\u00e4 syntyvyyden, kanta k\u00e4\u00e4ntyy laskuun. Ei sill\u00e4 ole merkityst\u00e4 biologisesti onko ampujalla lupapaperi taskussa vaiko ei.<\/p>\n

Jos kuollut susi on hyv\u00e4ksytympi kuin el\u00e4v\u00e4, on hallinnolla viel\u00e4 runsaasti teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Sen sijaan ett\u00e4 j\u00e4lleen mietitt\u00e4isiin mill\u00e4 lupaprosessilla harvennukseen ryhdyt\u00e4\u00e4n, kannattaisi vihdoin satsata ennaltaehk\u00e4iseviin toimiin. T\u00e4m\u00e4 kannattaa aloittaa perkaamalla koko riistakonserni asenteeltaan siit\u00e4 aineksesta joka itse osallistuu laittomaan toimintaan. Pohjois-Karjalan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden 18.1.2019 (R 18\/936) antaman tuomion mukaan yhdeks\u00e4n henkil\u00f6\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuomittu mets\u00e4stysrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja mets\u00e4styskieltoon. Tuomituista osa toimii riistahallintolain mukaisissa lakis\u00e4\u00e4teisiss\u00e4 luottamusteht\u00e4viss\u00e4 petoyhdyshenkil\u00f6in\u00e4 ja ampumakokeen vastaanottajina alueen riistanhoitoyhdistyksiss\u00e4. Henkil\u00f6t olivat mets\u00e4st\u00e4neet ilman asianmukaista lupaa, pyyntitarkoituksessa sutta, siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. Viitasaaren ilveksen polttaja<\/a> ja Perhon valtakunnallisen riistaneuvoston<\/a> j\u00e4sen eiv\u00e4t mit\u00e4 ilmeisimmin ole kuitenkaan vain yksitt\u00e4istapauksia. Niin ik\u00e4\u00e4n 2015 Nousiaisissa<\/a> laittomasti tapettu susi k\u00e4tekettiin is\u00e4n pakastimeen. Is\u00e4 oli mets\u00e4styksenvalvoja.<\/p>\n

Viimeksi kun maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ”tunnusti” salamets\u00e4styksen ilmi\u00f6n\u00e4, sen seuraukset olivat katastrofaaliset ja johtivat etenkin efektiivisen (lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n) susipopulaation laajaan h\u00e4vitykseen. Pit\u00e4\u00e4 varoa mit\u00e4 toivoo, sill\u00e4 se voi toteutua, mutta ei toivotulla tavalla.<\/p>\n

Vuoden 2015 kannanhoitosuunnitelmassa on listattu toimenpiteet susien laittoman tappamisen ehk\u00e4isemiseksi. Kannanhoidollinen tai mik\u00e4\u00e4n muukaan tappaminen ei sis\u00e4lly t\u00e4h\u00e4n listaan. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (2015) todetaan sivulla 15: ”Vuosien 2006\u20132010 aikana Suomen susipopulaatio pieneni keskim\u00e4\u00e4rin 15 % vuodessa. Keskeisimm\u00e4ksi syyksi on esitetty susien laitonta tappamista. On arvioitu, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in susia tapettiin laittomasti noin 30 yksil\u00f6\u00e4 vuosittain.” Sosiaalisessa mediassa aikoinaan paljon n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt luku 30 on per\u00e4isin Mari Pohja-Mykr\u00e4n ja Sami Kurjen raportista ”Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarviointi”, sivulta […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1673,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,3],"tags":[44,211,210,95,151,26],"class_list":["post-2643","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-susi","tag-kannanhoitosuunnitelma","tag-poliisi","tag-rikos","tag-salametsastys","tag-suomen-riistakeskus","tag-susi-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2643"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2649,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2643\/revisions\/2649"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}