{"id":2592,"date":"2018-12-16T08:56:44","date_gmt":"2018-12-16T08:56:44","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=2592"},"modified":"2018-12-16T12:16:51","modified_gmt":"2018-12-16T12:16:51","slug":"kasvukipuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=2592","title":{"rendered":"Kasvukipuja"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Suomen riistakeskus ”ry”:n johtaja Jari Varjo tekee petopolitiikkaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Karjalaisessa<\/a>. Julkishallinnollisena toimijana politiikan tekeminen ei kuulu Suomen riistakeskuksen teht\u00e4viin, vaan se on kaiku menneilt\u00e4 ajoilta ennen riistahallintolain uudistusta, jolloin Suomen riistakeskus oli viel\u00e4 Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4in keskusj\u00e4rjest\u00f6. Siis rekister\u00f6ity yhdistys, joka toimi etuj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4. <\/p>\n

EU on paha, luonnosta vieraantunut, kasvoton toimielin, joka jostain ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 sanelee montako sutta, karhua ja ilvest\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Suomessa olla. Pieni paikallinen poljetaan suohon, tai nyky\u00e4\u00e4n siihen turveaumaan, itkem\u00e4\u00e4n kurjuuttaan. T\u00e4st\u00e4 Suomen riistakeskuksen keulakuvan, Jari Varjon maalailemasta asetelmasta k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, ettei rooli julkishallinnollisena toimijana ole viel\u00e4 omaksuttu. Ei sinne p\u00e4ink\u00e4\u00e4n. Varjon esiintyminen kiteytt\u00e4\u00e4 erinomaisen hyvin my\u00f6s sen, miss\u00e4 meill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maassa ovat ne suurimmat ongelmat suhteessa petopolitiikkaan. Ne ovat hallinnossa. Hallinto on keskeinen osa konfliktia yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 ja luovaa ilmi\u00f6t\u00e4, koska se ei ole onnistunut omaksumaan uutta rooliaan julkishallinnossa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tekev\u00e4n\u00e4 ja julkista valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimielimen\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n hallinnon perusteht\u00e4v\u00e4 on kriisiytynyt ja ep\u00e4selv\u00e4. Jos jollekulle on nyt ep\u00e4selv\u00e4 mik\u00e4 se teht\u00e4v\u00e4 on, niin kerrottakoon ett\u00e4 Suomen teht\u00e4v\u00e4 on suojella el\u00e4imist\u00f6\u00e4\u00e4n, kuten sovittu on. T\u00e4m\u00e4 sopimus tehtiin samalla kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. <\/p>\n

Unionin tarkoitus ei ole kiusata ihmisi\u00e4 ja luoda mielens\u00e4 mukaan ”petoreservaatteja” ja ”puistoja” kekkosslovakialaiseen tapaan sinne miss\u00e4 ne eiv\u00e4t itse\u00e4 h\u00e4iritse, mutta ”niit\u00e4 on kiva olla jossain, ja suojellaan nyt t\u00e4t\u00e4 luontoa kunnes keksit\u00e4\u00e4n sille parempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4”. <\/p>\n

Unioni on ensisijaisesti kauppaliitto. Siihen liittyv\u00e4t oleellisesti vapaa liikkuvuus ja yhtenev\u00e4 valuutta. Alkujaan Unionin perustarkoitus oli yhdent\u00e4\u00e4 Euroopan valtiot, jotta voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 uusi suursota, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 mantereella niit\u00e4 on viimeisen sadan vuoden aikana k\u00e4yty kaksi ja ne olivat eritt\u00e4in tuhoisia. Unionin katsotaan saaneen alkunsa 1951 Rooman sopimuksesta, jolloin perustettiin Euroopan hiili- ja ter\u00e4syhteis\u00f6. N\u00e4in pyrittiin poistamaan Saksan ja Ranskan v\u00e4list\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 asettamalla Saarin alueen hiilivarat kansainv\u00e4lisen, riippumattoman viranomaisen valvontaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen yhteisty\u00f6 laajeni vuosikymmenten aikana aina siihen mittakaavaan saakka mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tied\u00e4mme olevan Euroopan Unionin. <\/p>\n

Unionin sopimus on kuin mik\u00e4 tahansa sopimus, joka sitoo kaikkia osapuolia, oli sitten kyse ty\u00f6sopimuksesta, palvelusopimuksesta, ojankaivuu-urakasta, pellon vuokrauksesta tai asuntokaupasta. Siin\u00e4 on velvoitteita ja tiettyj\u00e4 etuja. <\/p>\n

Kuten useasti t\u00e4ss\u00e4kin blogissa on todettu, Unionin luontodirektiivi ei ole muuttunut vuodesta 1992. Se on edelleen sama direktiivi joka velvoittaa tiettyihin toimiin, siten kuin on yhteisesti sovittu. Direktiivin tulkintaa ohjaavat EU-tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Tuomioistuin nojaa aina tulkinnoissaan direktiiviin. Tulkintaa ei tule p\u00e4\u00e4h\u00e4npistoina ”jostain muualta”. <\/p>\n

Se miten Suomessa on direktiivi\u00e4 pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, on Suomen kansallinen n\u00e4kemys asiasta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tulkittu direktiivi\u00e4 siten, ett\u00e4 uhanalaisia ja luontodirektiivin suojaamia lajeja on hyv\u00e4 tappaa aina silloin t\u00e4ll\u00f6in, kuitenkin enimm\u00e4kseen. Onko vika siis direktiiviss\u00e4, vai sen toimeenpanossa? <\/p>\n

Miksi n\u00e4in on tehty? Onko n\u00e4in tehty siksi, ett\u00e4 Suomen riistahallinto ei ole kyennyt omaksumaan sille kuuluvaa roolia a) lajien suojelun toimeenpanossa ja b) julkista valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 viranomaisluonteisena toimijana? Kenen vika se silloin on? <\/p>\n

Kun pienelle pojalle sattuu vahinko, sit\u00e4 tullaan hieman h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ”en se min\u00e4 ollut”. Pienelle pojalle vahinko on aivan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on selviytymisen kokemus. Jossain vaiheessa pienen pojan pit\u00e4\u00e4 toki kasvaa isoksi. ”En se min\u00e4 ollut”, selitys ei en\u00e4\u00e4 kelpaa kun pit\u00e4isi py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kansallista instanssia kansainv\u00e4lisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen riistakeskus ”ry”:n johtaja Jari Varjo tekee petopolitiikkaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Karjalaisessa. Julkishallinnollisena toimijana politiikan tekeminen ei kuulu Suomen riistakeskuksen teht\u00e4viin, vaan se on kaiku menneilt\u00e4 ajoilta ennen riistahallintolain uudistusta, jolloin Suomen riistakeskus oli viel\u00e4 Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4in keskusj\u00e4rjest\u00f6. Siis rekister\u00f6ity yhdistys, joka toimi etuj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4.  EU on paha, luonnosta vieraantunut, kasvoton toimielin, joka jostain ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 sanelee montako sutta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2103,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,10,29,12],"tags":[144,159,108,204,177,115,140,26,194],"class_list":["post-2592","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-blogit","category-lehdistossa","category-sari","tag-direktiivi","tag-eu","tag-ilves","tag-jari-varjo","tag-karhu","tag-politiikka","tag-riistakeskus","tag-susi-2","tag-suurpedot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2592"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2592\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2595,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2592\/revisions\/2595"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2103"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}