{"id":2506,"date":"2018-11-24T14:44:11","date_gmt":"2018-11-24T14:44:11","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=2506"},"modified":"2018-11-24T14:56:50","modified_gmt":"2018-11-24T14:56:50","slug":"luontodirektiivi-jokin-uusi-resepti-vai","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=2506","title":{"rendered":"Luontodirektiivi- jokin uusi resepti vai..?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kuluneen viikon aikana suurpetokeskustelua ovat v\u00e4ritt\u00e4neet sek\u00e4 mets\u00e4stysj\u00e4rjest\u00f6jen<\/a>, ministerin<\/a>, RKP:n,<\/a> ett\u00e4 europarlanmentaarikko Elsi Kataisen<\/a> huolestuneet kannanotot Euroopan komission suunnittelemista ”tiukennuksista” luontodirektiivin tulkintaan. Kyseess\u00e4 on siis luontodirektiivin ohjeasiakirjan<\/a> p\u00e4ivitys, johon komissio pyysi lausuntoja mm. j\u00e4senvaltioilta 20.11.2018 menness\u00e4. Ohjeasiakirja on vuodelta 2007, joten sit\u00e4 on syyt\u00e4kin p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n

 <\/p>\n

Nyt on h\u00e4t\u00e4?<\/h4>\n

Mik\u00e4 ensinn\u00e4kin on ohjeasiakirjan merkitys suhteessa direktiiviin? T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa ”h\u00e4nt\u00e4 ei heiluta koiraa”, eli ohjeasiakirja ei ohjeista direktiivi\u00e4, vaan p\u00e4in vastoin. Katainen vaatii Iisalmen sanomien (23.11.2018) kolumnissaan, ett\u00e4 ”EU:n luontodirektiivi\u00e4 on joustavoitettava.<\/em>” Nyt ei kuitenkaan olla avaamassa itse direktiivi\u00e4, sill\u00e4 se juna meni jo. Komissio saattoi vuonna 2014 alulle laajan kuulemismenettelyn<\/a>, jossa sek\u00e4 lintu- ett\u00e4 luontodirektiivien kunto tarkistettiin. Kuulemisessa k\u00e4vi ilmi<\/a>, ett\u00e4 molemmat direktiivit koettiin hyviksi ja tarkoitustaan vastaaviksi. Sen sijaan ongelmia ilmeni niiden toimeenpanossa ja rahoituksessa. My\u00f6s Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa 15.11.2017 toimintasuunnitelmasta<\/a> luontoa, ihmisi\u00e4 ja taloutta varten, kehottaen mm. kohdassa 36 seuraavaa: ”kehottaa komissiota tukemaan muun muassa sellaisten toimien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa, joilla viljelij\u00f6it\u00e4 opastetaan suojelemaan karjaa suurpedoilta ja vaihdetaan karjan suojelua koskevia parhaita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 j\u00e4senvaltioiden kesken<\/em>.” Kohdassa 35 parlamentti mainitsee toki luontodirektiivin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 joustosta, mutta keinovalikoima, jolla yhteiseloon pyrit\u00e4\u00e4n ja se voidaan saavuttaa, on j\u00e4senvaltion toteutettavissa. Kunhan se on direktiivin mukainen. T\u00e4t\u00e4 parlamenttikin t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 kehottaessaan: ”ottamaan t\u00e4ss\u00e4 huomioon luontotyyppidirektiivin tarjoaman joustomahdollisuuden.<\/em>” Se mahdollisuus on jo siis direktiiviss\u00e4, 16 artiklan mukaisesti. <\/p>\n

\"\"<\/a>RKP vie hyperventilaationsa viel\u00e4 astetta pidemm\u00e4lle: ”Esill\u00e4 on my\u00f6s uusi susia koskeva liite<\/em>” ja puolueen mukaan t\u00e4m\u00e4 liittyy EU-komission luontodirektiivin esitysluonnoksiin. Ei ole, eik\u00e4 liity. Direktiivin liitteit\u00e4 ei olla avaamassa eik\u00e4 sinne olla tekem\u00e4ss\u00e4 uusia liitteit\u00e4, jotka koskisivat vain ja ainoastaan sutta. Se on prosessina t\u00e4ysin erilainen, kuin ohjeasiakirjan p\u00e4ivitys. Kuten edell\u00e4 todettu, ohjeasiakirja ei ohjaa direktiivi\u00e4, vaan p\u00e4in vastoin. Ohjeasiakirja on tulkintaohje, jonka sis\u00e4lt\u00f6 muotoutuu eritoten EU-tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, nojaten tuomioihin ja niiden perusteluihin. Se sanotaan ohjeasiakirjan sivulla 4: ”The document is mainly based on relevant Court judgments<\/em><\/strong>”. Toisin sanoen, ohjeasiakirja nojaa siihen, miten tuomioistuin on direktiivi\u00e4 tulkinnut kulloinkin. Ohjeasiakirjan tarkoitus on siten toimia ty\u00f6kaluna etenkin kansallisella tasolla, kun lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4, hallinnollinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4 tai tuomioistuin tutkii, onko jokin lakiin liittyv\u00e4 asia direktiivin mukainen. Ohjeasiakirja ei voi siten toisaalta esitt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isi\u00e4 tulkintoja, ohi direktiivin. Direktiivin tulkintaohjetta voisi ensisijaisesti pit\u00e4\u00e4 ”takuutodistuksena” EU-oikeuteen liittyv\u00e4ss\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja sen tulkinnassa. ”N\u00e4in toimien ette varmasti tule joutumaan rikkomusmenettelyyn.” T\u00e4t\u00e4 ohjeistusta sek\u00e4 Suomen, ett\u00e4 Ruotsin mets\u00e4st\u00e4j\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t, maa- ja mets\u00e4talousministeri, Elsi Katainen ja Ruotsalainen kansanpuolue nyt kuorossa vastustavat ilmeisesti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollenkaan mit\u00e4 ovat vastustamassa ja miksi. <\/p>\n

Kun RKP mainitsee ett\u00e4 ”ehdotus on ristiriidassa todellisuuden kanssa<\/em>”, lienee paremminkin kyse siit\u00e4, ett\u00e4 todellisuus on ristiriidassa direktiivin velvoitteiden kanssa. Se kansallinen tahtotila, joka poliitikoilla on, heijastuu ik\u00e4v\u00e4sti suojelusta vetovastuussa olevaan ministeri\u00f6\u00f6n, joka ei valitettavasti viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 kansallisten velvoitteiden toteuttamisessa. Kerrottakoon nyt j\u00e4lleen kerran, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on lajien suojelu, ei se miten paljon, koska ja milloin nit\u00e4 voidaan kulloinkin h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 kun planeettojen asennot ovat suotuisia…<\/p>\n

Kysymys siit\u00e4, soveltuuko luontodirektiivin 16(1e) artiklan poikkeamaperuste ensink\u00e4\u00e4n mets\u00e4stykseen, on k\u00e4sill\u00e4 Korkeimman hallinto-oikeuden asettamissa ennakkoratkaisukysymyksiss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tulkinta saadaan tuomioistuimen kautta, ei nyt p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 ohjeasiakirjasta. <\/p>\n

 <\/p>\n

50 000 sutta odottamassa p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen?<\/h4>\n

Kataisen kolumni sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 mainitun lis\u00e4ksi my\u00f6s muita virheellisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. Maasuurpedot h\u00e4vitettiin L\u00e4nsi-Euroopasta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 1800-luvun lopulla. Sudet s\u00e4ilyiv\u00e4t mm. Espanjan ja Italian vuoristoseuduilla, joissa mm. laumanvartijakoirien<\/a> k\u00e4ytt\u00f6 on perinteisesti ollut laajaa. Ahman luontainen levinneisyysalue noudattelee huhtikuisen lumipeitteen rajaa ja EU:n alueella sit\u00e4 esiintyy<\/a> ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. V\u00e4hitellen suurpetojen kannat ovat elpyneet ja ne ovat saattaneet palata entisille asuinalueilleen<\/a> Euroopassa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Ahman levinneisyys. L\u00e4hde IUCN<\/figcaption><\/figure>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei ole odottamassa 50 000 sutta rajanylityst\u00e4 Suomeen. Moisen argumentin tueksi tarvittaisiin jokin l\u00e4hde tukemaan t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4. Ammatillisten aineiden opettajana Kataisella pit\u00e4isi olla jonkinlainen k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 keskusteluun tuodut v\u00e4itteet olisi syyt\u00e4 perustella. Edes auttavasti. Laikre, ym. ovat esitt\u00e4neet tutkimuksessaan<\/a> hyvinkin havainnollistavan aineiston Fennoskandian ja Ven\u00e4j\u00e4n euroopanpuoleisen alueen susipopulaatiosta. Karjalan, Kuolan, Suomen ja Skandinavian yhteenlaskettu populaatio on noin 1000 yksil\u00f6\u00e4 (artikkelissa k\u00e4ytetty vuoden 2015 kannanrviota Suomen osalta). L\u00e4ntisen Ven\u00e4j\u00e4nkin susikannan on arvioitu k\u00e4sit\u00e4v\u00e4n noin 3000 yksil\u00f6\u00e4. Arviointia vaikeuttaa se, ettei Ven\u00e4j\u00e4n tarkkaa susim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tiedet\u00e4. Siperian sudet eiv\u00e4t ole kuitenkaan tulossa Suomeen, sill\u00e4 maantieteellisesti sek\u00e4 faunan, ett\u00e4 flooran levinneisyytt\u00e4 ovat aina rajoittaneet esteet, kuten valtameret, vuoristot tai aavikot. T\u00e4llaisen esteen muodostaa noin 2500 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 Ural vuoristo. Se n\u00e4kyy my\u00f6s yll\u00e4 IUCN:n kartassa. <\/p>\n

 <\/p>\n

Petovahingot oikeaan mittakaavaan<\/h4>\n
\"\"<\/a>
L\u00e4hde: Laikre ym: Metapopulation effective size and conservation genetic goals for the Fennoscandian wolf (Canis lupus) population<\/figcaption><\/figure>\n

Kataisen kolumnissa j\u00e4\u00e4 ilmeisen tarkoituksellisesti ep\u00e4selv\u00e4ksi my\u00f6s mist\u00e4 vahingoista tarkalleen ottaen on kyse? Ilmaan on heitetty lukemat 6000 ja 4000. Ovatko n\u00e4m\u00e4 vahinkohakemusten kappalem\u00e4\u00e4ri\u00e4, vahinkotapahtumien yksil\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4 vai eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 hakemuksia? Vuonna 2017 eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti haettiin kaikkien suurpetojen aiheuttamista vahingoista (poro mukaan lukien) yhteens\u00e4 6989484.46\u20ac arvosta korvauksia. L\u00e4hes kaikki my\u00f6nnettiin (6945720,14\u20ac). Luvuista puuttuvat LEX Halla ja vasah\u00e4vikkikorvaus. Vuoden 2017 vahinkoyhdistelm\u00e4st\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Katainen on k\u00e4ytt\u00e4nyt korvattujen el\u00e4inten yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, porot mukaan lukien, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tilaston lukema on 6074 korvattua el\u00e4int\u00e4. Mik\u00e4li j\u00e4tet\u00e4\u00e4n poronhoitoalue pois, jossa susi kuuluu kyseisell\u00e4 alueella liitteeseen IV ja ahma koko maan osalta liitteeseen II, saadaan taulukon 1 mukaiset lukemat. Nyt haettu korvaussumma kaikkien suurpetojen osalta onkin 598424,58\u20ac.<\/b><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>
Taulukko 1. Vahinkoyhdistelm\u00e4 2017, muut kuin porovahinot. haetut korvaukset. L\u00e4hde: mmm<\/figcaption><\/figure>\n

Ahman osuudeksi haettujen korvausten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulee poronhoitoalueen ulkopuolella hieman alle 6000\u20ac, ilveksen noin 17 000\u20ac, suden osuus j\u00e4\u00e4 195 000\u20ac ja voiton vie karhu yli 300 000\u20ac korvaushakemuksilla.<\/p>\n

Suden osalta vahinkokertym\u00e4\u00e4 kasvattavat nimenomaan koiravahingot, sill\u00e4 tuotantoel\u00e4inten osalta korvauksia haettiin suden aiheuttamista vahingoista yhteens\u00e4 noin 43 000\u20ac arvosta. Suurpetojen aiheuttamia vahinkotilastoja aiemmilta vuosilta on saatavilla Tapiolan sivulla mm. t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>
Taulukko 2. Suden aiheuttamat lammas- ja vuohivahingot Euroopassa.<\/figcaption><\/figure>\n

Vertailun vuoksi on mielenkiintoista tarkastella vahinkokertymi\u00e4 koko EU:n alueen k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa. Miten k\u00e4rjess\u00e4 Suomi on mm. lammasvahinkojen osalta? T\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa voidaan nojautua vaikka EU:n AGRI-komitean tilaaman tutkimuksen<\/a> tuloksiin. Suomi asettuu Euroopan aluetta tarkasteltaessa aivan eri luokkaan kuin mm. Norja ja Ranska (taulukko 2).<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Vastuullisuus ja kest\u00e4v\u00e4 kannanhoito<\/h4>\n

Susi on ollut Suomessa viimeksi suotuisalla suojelun tasolla 1800-luvun lopulla. Vastuullisuus syntyy teoista, ei muuttamalla vastuuttomuutta puheissa vastuullisuudeksi. Kirjatut tavoitteet eiv\u00e4t muutu itsest\u00e4\u00e4n miksik\u00e4\u00e4n ellei niit\u00e4 vied\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n toteutettaviksi. <\/p>\n

Ilveksen<\/a> kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 on toteutettu l\u00e4hinn\u00e4 sen esiintymisen mukaan: ”Suomen Riistakeskus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 poikkeuslupia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suoraan kiinti\u00f6n mukaan ja jakaa niit\u00e4 kannan tiheyden perusteella maan eri osiin. Yksitt\u00e4isten hakemusten perusteluilla ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 merkityst\u00e4 lupien my\u00f6nt\u00e4miseen<\/em>.” K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kannanhoidollisen luvan saamiseksi riitt\u00e4isi siis blanco<\/em> paperi ilman mit\u00e4\u00e4n alakohtaisia hakemusperusteluja. Kahden edellisen vuoden mets\u00e4stystahti on ollut sellainen, ett\u00e4 ilveskanta k\u00e4\u00e4ntyi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n laskuun ja kuluvalle kaudelle my\u00f6nnettiin noin puolet aiemmasta lupam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 uhanalaisuusluokituksessa ilves on silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Karhun osalta tilanne on samankaltainen. Kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen riitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 on alueella. Ilveksen tavoin karhu on silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4. <\/p>\n

Yksik\u00e4\u00e4n Suomen suurpedoista ei t\u00e4yt\u00e4 kansallisessa mittakaavassa ”elinvoimaisen” m\u00e4\u00e4rett\u00e4. Ensisijaisesti Suomi on vastuussa juuri t\u00e4st\u00e4: oman kansallisen velvoitteensa hoitamisesta. T\u00e4ss\u00e4 velvoitteessa ex-situ, eli ”jossain muualla” suojelu ei ole se vaihtoehto. Nyt Katainen voisikin mietti\u00e4 miten vastuullisuus ja kest\u00e4vyys kohtaavat t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmassa? Vai onko se niin ett\u00e4 kepulasien l\u00e4pi katsottuna n\u00e4kyy vain ”vahinkoel\u00e4imi\u00e4” ja ”hy\u00f6dyllist\u00e4 riistaa”? <\/p>\n

Direktiivi on ollut voimassa samanlaisena ja samansis\u00e4lt\u00f6isen\u00e4 koko Suomen EU-j\u00e4senyyden ajan. Jos sit\u00e4 ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 osattu Suomessa soveltaa, on ohjeistusta syyt\u00e4kin p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuluneen viikon aikana suurpetokeskustelua ovat v\u00e4ritt\u00e4neet sek\u00e4 mets\u00e4stysj\u00e4rjest\u00f6jen, ministerin, RKP:n, ett\u00e4 europarlanmentaarikko Elsi Kataisen huolestuneet kannanotot Euroopan komission suunnittelemista ”tiukennuksista” luontodirektiivin tulkintaan. Kyseess\u00e4 on siis luontodirektiivin ohjeasiakirjan p\u00e4ivitys, johon komissio pyysi lausuntoja mm. j\u00e4senvaltioilta 20.11.2018 menness\u00e4. Ohjeasiakirja on vuodelta 2007, joten sit\u00e4 on syyt\u00e4kin p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4.    Nyt on h\u00e4t\u00e4? Mik\u00e4 ensinn\u00e4kin on ohjeasiakirjan merkitys suhteessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2225,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[5,16,6,4,12,3],"tags":[195,159,197,156,160,111,192,196,193,194],"class_list":["post-2506","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ahma","category-ajankohtaista","category-ilves","category-karhu","category-sari","category-susi","tag-elsi-katainen","tag-eu","tag-jari-leppa","tag-komissio","tag-luontodirektiivi","tag-metsastys","tag-ohjeasiakirja","tag-rkp","tag-suojelu","tag-suurpedot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2506"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2506\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2527,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2506\/revisions\/2527"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2225"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2506"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2506"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}