{"id":2406,"date":"2018-08-12T12:44:29","date_gmt":"2018-08-12T12:44:29","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=2406"},"modified":"2018-08-12T13:51:00","modified_gmt":"2018-08-12T13:51:00","slug":"sudenhoitosuunnitelman-kolmas-tuleminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=2406","title":{"rendered":"Sudenhoitosuunnitelman kolmas tuleminen"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 antoi kes\u00e4n korvalla, 6.6.2018 tiedotteen<\/a>, jonka mukaan sudenhoitosuunnitelmaa p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n toimenpideosion osalta. T\u00e4m\u00e4 painotus mainitaan ministeri Lep\u00e4n antamassa vastauksessa (KKV 44\/2018)<\/a> kansanedustaja Olavi Ala-Nissil\u00e4n kirjalliseen kysymykseen<\/a>. Kannanhoitosuunnitelman ohjaus- ja valmisteluryhmiin kutsutaan laajasti mukaan eri sidosryhmien edustajia. Ty\u00f6n on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kannanhoitosuunnitelma valmistui 2005. Suunnitelmaty\u00f6n vaikuttimena toimi EU:n komission alkuunpanema rikkomusmenettely, jossa Suomen valtio joutui vastaamaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihins\u00e4 suden mets\u00e4styksest\u00e4. Tuomio tuli 14.6.2007. Tuomio annettiin lopulta vain siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4 k\u00e4ytettiin enaltaehk\u00e4isev\u00e4n\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4 petovahinkojen est\u00e4miseksi. Kirjelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n 2.11.2007 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 selitt\u00e4\u00e4 asiaa komissiolle seuraavasti: ”Rajatuilla laitumella el\u00e4vi\u00e4 kotiel\u00e4imi\u00e4 on periaatteessa mahdollista suojata esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6aidoin tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nk. laumanvartijakoiria. S\u00e4hk\u00f6aidoista on saatu hyvi\u00e4 kokemuksia sek\u00e4 Suomesta ett\u00e4 Ruotsista.<\/em>” Ministeri\u00f6n linjaus on t\u00e4ss\u00e4 se, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4nkuin n\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olisivat hyvinkin yleisi\u00e4.<\/p>\n

Tosiasiallisesti valtio ei saa aitaa rakennettua edes omien instanssiensa hallinoimille laitumille, sill\u00e4 n\u00e4in uutisoi sanomalehti Kaleva<\/a> verkkosivuillaan 27.7.2018: ”Pelson lampaille ei tule riista-aitaa<\/strong>”. Sen sijaan valtion suosiollisella avustuksella (Pelson vankilan tilanhoitajan vastaus Suomen riistakeskus Oululle 11.7.2018) alueella tapettiin 22.7.2018 susi Suomen riistakeskuksen vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Vastauksessaan tilanhoitaja perustelee petoaidan hankkimatta j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 sill\u00e4, ettei sit\u00e4 olisi kuitenkaan saatu vaikka olisi haettukin. ”N\u00e4kemykseni mukaan Pelson vankilan tilanne on my\u00f6s ollut vaikuttamassa siihen ett\u00e4 susiaidan tekoon aitainvestointi ei ole ollut realistinen vaihtoehto vankilan ep\u00e4varman tulevaisuuden johdosta, emmek\u00e4 olisi saaneet aidalle rahoitusta vaikka sit\u00e4 olisimme esitt\u00e4neet.<\/em>” Miksi kansalaisilla olisi tahtotila suojella biodiversiteetti\u00e4, kun sit\u00e4 ei ole edes valtiolla? <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Palataan sudenhoitosuunnitelmaan. Suomi tarvitsi suunnitelman<\/a> susille, joten sellainen tehtiin ja sellainen valmistui 2005. Suunnitelma sis\u00e4lsi my\u00f6s laajasti ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, kuten:  aitaaminen s\u00e4hk\u00f6istetyll\u00e4 petoaidalla, lippusiimojen k\u00e4ytt\u00f6, laumanvartijakoirien k\u00e4ytt\u00f6, koirien suojaaminen pihapiireiss\u00e4 asianmukaisin tarhoin, susipuhelin, uusien menetelmien kehitt\u00e4minen koirien suojaamiseen, julkisten varojen k\u00e4yt\u00f6n painopistett\u00e4 muutetaan susivahinkojen korvaamisesta susivahinkojen ennaltaehk\u00e4isyyn, vahinkojen korvaaminen, susikannan tutkimuksen ja seurannan kehitt\u00e4minen, koulutus, neuvonta ja tiedotus, sek\u00e4 poliisin, rajavartiolaitoksen, tulliviranomaisten,Mets\u00e4hallituksen er\u00e4valvojien ja riistaorganisaation v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen mets\u00e4styksen valvonnassa.<\/p>\n

Vanha kannanhoitosuunnitelma on luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Susikanta ei n\u00e4ist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 juuri kohentunut, liek\u00f6 suurempi syy siin\u00e4, ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isevien toimien systemaattinen ja laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ontui pahemman kerran? Talousarvioaloitteessaan<\/a> 36\/2006 esittiv\u00e4t Ulla Anttila, Jyrki Kasvi ja Oras Tynkkynen eduskunnalle seuraavaa: ”Nyt keskityt\u00e4\u00e4n liikaa vain tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen, mik\u00e4 on pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n ratkaisu. Mik\u00e4li petokannat kasvavat, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t my\u00f6s vahingot, jollei niit\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 ennalta. Korvaukset koetaan my\u00f6s usein riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. Lis\u00e4ksi vahingot her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pelkoa..<\/em>.”, sek\u00e4: ”Edell\u00e4 olevan perusteella ehdotamme, ett\u00e4 eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille 35.20.63 lis\u00e4yksen\u00e4 200 000 euroa toimenpideohjelmaan susien suojelemiseksi<\/em>.” Ei liene vaikea arvata miten aloitteen k\u00e4vi? <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Suunnitelma oli hyv\u00e4, rahaa sen toteutukseen ei l\u00f6ytynyt. Sen sijaan tulevina vuosina surkuteltiin petokorvausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Sudenhoitosuunnitelma p\u00e4ivitettiin<\/a> loppuvuodesta 2014 ja uusi suunnitelma julkaistiin heti tuoreeltaan 2015. Sen ohessa k\u00e4ytiin laaja-alainen kansalaiskeskustelu ja eri reviireill\u00e4 useat sidosryhm\u00e4t osallistuivat paikallisiin ty\u00f6pajoihin. Ilmassa oli selke\u00e4sti tekemisen meininki ja tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 nyt asiaan paneudutaan, nimenomaan ratkaisuhakuisesti. Uuteen kannanhoitosuunnitelmaan kirjattiin seuraavia ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 ja hankkeita: <\/p>\n