{"id":2012,"date":"2018-02-06T11:36:26","date_gmt":"2018-02-06T11:36:26","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=2012"},"modified":"2018-02-06T11:51:33","modified_gmt":"2018-02-06T11:51:33","slug":"sosiaalisen-konfliktin-anatomia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=2012","title":{"rendered":"Sosiaalisen konfliktin anatomia"},"content":{"rendered":"

\"screenshot.03-04-2017<\/a>Susikonflikti ei ole Suomessa uusi asia, vaan sit\u00e4 on k\u00e4sitelty laajalti, my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjoissa. Miksi tutkimuksellisen tiedon adaptiivisuus k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja politiikkaan on niin huono, ett\u00e4 sama malli toistuu yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen niill\u00e4 alueilla, joille susi on asettumassa ja ihmiset ovat ennest\u00e4\u00e4n tuntemattoman, suhteellisen uuden asian \u00e4\u00e4rell\u00e4?<\/p>\n

Jukka Bisi totesi v\u00e4it\u00f6skirjassaan ”Suomalaisen susikonfliktin anatomia”<\/a>, seuraavaa: ”Kun pohdimme jonkun el\u00e4imen ja ihmisen v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta ja siit\u00e4 syntynytt\u00e4 konfliktia, lajin biologia on aina ensisijainen selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Se ei laukaise konfliktia, vaan siihen tarvitaan ihmisen toimintamuoto, joka on altis lajin vaikutukselle<\/em>. ”<\/p>\n

Susi on el\u00e4imen\u00e4 viel\u00e4 2010-luvullakin ihmiselle lajina ilmeisen outo. Kysymykset: mik\u00e4 se on, miten se el\u00e4\u00e4, miten se k\u00e4ytt\u00e4ytyy, miten lauma muodostuu, mitk\u00e4 ovat reviirin mittakaavat, miksi reviiri syntyy tiettyyn paikkaan, onko susi vaarallinen ja miten kotiel\u00e4imet tulee suojata, askarruttavat monia ihmisi\u00e4. Ne ovat my\u00f6s pitk\u00e4lti biologisia kysymyksi\u00e4, eiv\u00e4t sosiaalisia, mutta vastaamattomina ne johtavat sosiaalisen konfliktin eskaloitumiseen.<\/p>\n

Suomen susikannan hoitosuunnitelma<\/a> p\u00e4ivitettiin vuonna 2015 vastaamaan nimenomaan paikallisten ihmisten tarpeeseen. Hoitosuunnitelmassa listataan ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 hallintaan, jotka ovat sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n viet\u00e4viss\u00e4 paikallistasolle: karjan suojaaminen s\u00e4hk\u00f6istetyll\u00e4 petoaidalla, tiedon tarpeen tunnistaminen ja siihen vastaaminen, tiedon avoimuus ja saatavuus, paikalliset reviiriyhteisty\u00f6ryhm\u00e4t joiden ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on yhteis\u00f6kohtaisesti pohtia niit\u00e4 keinoja, joilla rauhanomainen rinnakkaiselo sujuu. Hoitosuunnitelmassa esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s kannanhoidollinen mets\u00e4stys, joka lanseerattiin kokeiluhankkeena talvikausille 2015 ja 2016. Toimenpiteen tavoitteena oli: ”Tarkoituksena on kohdistaa kannanhoidollista pyynti\u00e4 haittaa tai vahinkoa tuottaviin yksil\u00f6ihin sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 susien laitonta tappamista. Kokeiluhankkeen tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 susien kannanhoidollisen mets\u00e4styksen vaikutusta lauman elinvoimaisuuden s\u00e4ilymiseen ja susien k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/em>” Kannanhoidollisen mets\u00e4styksen vaikutukset Suomen susikantaan ovat tiedossa. Jotain viitteit\u00e4 sen onnistumisesta sosiaalisen kest\u00e4vyyden saavuttamisen suhteen on saatavilla my\u00f6s niist\u00e4 lukuisista lupahakemuksista, joiden liitetietoihin on kirjattu useita kannanottoja paikallisyhteis\u00f6ilt\u00e4. Ne eiv\u00e4t suinkaan kuvasta sosiaalisen kest\u00e4vyyden kasvua, vaan pikemminkin p\u00e4in vastoin.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon paikallisuutta ja paikallista osallistuvuutta on korostettu my\u00f6s Sakari Mykr\u00e4n<\/a> varsin tuoreessa v\u00e4it\u00f6skirjassa, jonka mukaan ekologinen kest\u00e4vyys tulisi alistaa sosiaaliselle kest\u00e4vyydelle. V\u00e4it\u00f6skirja esitt\u00e4\u00e4 voimakkaasti kannanottoa siihen suuntaan, ett\u00e4 paikallisilla yhteis\u00f6ill\u00e4 tulee olla valta hallita lailla suojeltua el\u00e4int\u00e4.<\/p>\n

On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 vallan mukana siirtyy aina vastuu. Koska susi on tiukasti suojeltu ja sit\u00e4 ksokevat my\u00f6s kansainv\u00e4lsiet sopimukset, eiv\u00e4t paikallisyhteis\u00f6t voi kantaa t\u00e4llaista vastuuta EU-tasolle, vaan se on aina valtion teht\u00e4v\u00e4. Miten valtio kantaa vastuun, ellei sill\u00e4 ole valtaa? Ongelmaa ei voida sys\u00e4t\u00e4 paikallisille niine hyvineen vain koska se hallinnosta tuntuu ilmeisen hankalalta hoitaa. Koko tarkastelun ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys tulee julki siin\u00e4, ettei paikallisille oikeastaan tarjoilla mit\u00e4\u00e4 keinoa hallita arkista tilaansa, johon suden ovat muuttaneet. Keinovalikoima on ollut perinteisesti mets\u00e4stys, mutta miten hyvin se on tehonnut itse ongelmaan, mik\u00e4li susikonflikti toistuu samaa kaavaa noudattaen uusilla alueilla? Itse asiassa mets\u00e4stys tuo vain hyvin tilap\u00e4isen avun. Sopiva reviiri, josta l\u00f6ytyv\u00e4t sek\u00e4 ruoka, ett\u00e4 suoja, eiv\u00e4t pysy kauan tyhjin\u00e4. Kannan levitt\u00e4ytyess\u00e4 ihmiset jotka eiv\u00e4t ole aikaisemmin tutustuneet susiin, ovat uuden asian \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n

Kurikassa on susia.<\/a> Siell\u00e4 on niit\u00e4 laumallinen ja tilanne on ihmisille suhteellisen uusi. Nettikeskusteluissa, kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 susi-illassa ja lehdist\u00f6ss\u00e4 on noussut esiin tiedon tarve. Edell\u00e4 esitetyt kysymykset mik\u00e4, miten, miksi, paljonko, ym. kertaantuvat ihmisten puheenvuoroissa. Itse n\u00e4en t\u00e4ss\u00e4 toisintona sen, mit\u00e4 tapahtui Nousiaisissa noin vuosien 2007-2008 v\u00e4lill\u00e4. Asia oli uusi, tietoa etsittiin ja kysymyksiin olivat vastaamassa kansanedustajat, yksitt\u00e4iset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ja muut intressiryhm\u00e4t, joilla ei juuri itse el\u00e4imeen ollut mit\u00e4\u00e4n kosketus\/kokemuspintaa. Kurikan susi-illassa paikalla ei ollut p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksiin vedoten yht\u00e4\u00e4n Suomen riistakeskuksen tai Luonnonvarakeskuksen edustajaa. Nyt se on my\u00f6h\u00e4ist\u00e4, koska paikalliset ovat saaneet tietonsa petovihassa vellovalta kansanedustajalta ja paikallisen riistanhoitoyhdistyksen edustajilta, joiden jakama tieto ei itse asiassa vastaa yhteenk\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4n kysymykseen: miten suden kanssa elet\u00e4\u00e4n arjessa? Haloo, riistahallinto! Se juna meni ja te j\u00e4itte asemalle -taas, sill\u00e4 pahinta mit\u00e4 voi tehd\u00e4, on my\u00f6h\u00e4sty\u00e4 siit\u00e4 vaunusta, jossa susitieto kulkee eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Nyt on se paikka kun paikallisia tulisi kuunnella. Nyt on se paikka vastata tiedon tarpeeseen, kertoa, neuvoa, ohjata, l\u00e4hte\u00e4 sielt\u00e4 biologiasta liikkeelle, koska kysymykset muotoutuvat sielt\u00e4. Siell\u00e4 ovat ne ongelmat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4: sutta ei ymm\u00e4rret\u00e4, siit\u00e4 ei tiedet\u00e4. T\u00e4st\u00e4 ongelmasta kehittyy aikaa my\u00f6ten se sosiaalinen ongelma ja hallinto on j\u00e4lleen kerran my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 miettien ainoastaan montako lupaa voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ja mihin.<\/p>\n

Olen toisinaan miettinyt, ett\u00e4 mit\u00e4 tapahtuisi jos t\u00e4m\u00e4 ongelma annettaisiin ratkaistavaksi muutamalle insin\u00f6\u00f6rille, Aalto-yliopistolle, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6lle ja jollekin innovatiiviselle yritt\u00e4j\u00e4lle? Samaan tiimiin voisivat kuulua my\u00f6s tilastoasiantuntija ja viestinn\u00e4n ammattilainen. L\u00e4hestymistapa saattaisi hyvinkin olla ratkaisukeskeinen, eik\u00e4 aika kuluisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6sten laatimiseen. Hallinnon tulee muuttaa n\u00e4k\u00f6kulmaansa ja huomata, ett\u00e4 ihmisten ongelmat susialueilla eiv\u00e4t liity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suden mets\u00e4st\u00e4miseen, vaan alueella asuu moninainen joukko v\u00e4est\u00f6\u00e4, joka ei suinkaan ole rakenteeltaan homogeeninen.<\/p>\n

Miten he, jotka p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t susien kanssa, ovat j\u00e4rjest\u00e4neet arkensa ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4? Miten ja miksi se on onnistunut? T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdassa olisi seuraava, merkitt\u00e4v\u00e4 etappi ja osaltaan my\u00f6s ratkaisun avaimet: tutkia sit\u00e4 miten on onnistuttu. T\u00e4m\u00e4n tuo esiin Outi Ratam\u00e4ki v\u00e4it\u00f6skirjassaan<\/a>: ”Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni havaitsin, ett\u00e4 on olemassa hiljainen paikallinen tarina, joka ei korosta susiongelmaa yht\u00e4 paljon kuin vahva paikallinen tarina. T\u00e4m\u00e4 tarina ei ole n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4, mutta se voisi kuitenkin toimia \u201dsiltana\u201d eri tarinoiden v\u00e4lill\u00e4<\/em>.” N\u00e4it\u00e4 tarinoita min\u00e4 l\u00e4htisin nyt kuulemaan ja tutkimaan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Susikonflikti ei ole Suomessa uusi asia, vaan sit\u00e4 on k\u00e4sitelty laajalti, my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjoissa. Miksi tutkimuksellisen tiedon adaptiivisuus k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja politiikkaan on niin huono, ett\u00e4 sama malli toistuu yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen niill\u00e4 alueilla, joille susi on asettumassa ja ihmiset ovat ennest\u00e4\u00e4n tuntemattoman, suhteellisen uuden asian \u00e4\u00e4rell\u00e4? Jukka Bisi totesi v\u00e4it\u00f6skirjassaan ”Suomalaisen susikonfliktin anatomia”, seuraavaa: ”Kun […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1673,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,12,3],"tags":[139,142,136,138,141,140,125,137,26,124],"class_list":["post-2012","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-sari","category-susi","tag-hallinto","tag-jukka-bisi","tag-konflikti","tag-kurikka","tag-outi-ratamaki","tag-riistakeskus","tag-sakari-mykra","tag-sosiaalinen-kestavyys","tag-susi-2","tag-vaitoskirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2012"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2015,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012\/revisions\/2015"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}