{"id":1926,"date":"2017-12-08T20:12:30","date_gmt":"2017-12-08T20:12:30","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1926"},"modified":"2017-12-08T20:28:19","modified_gmt":"2017-12-08T20:28:19","slug":"historia-selittaa-nykyisyytta-ei-maaraa-tulevaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1926","title":{"rendered":"Historia selitt\u00e4\u00e4 nykyisyytt\u00e4, ei m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulevaa"},"content":{"rendered":"

Sakari Mykr\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirja<\/a>:\u00a0EL\u00c4INLUOKITTELUJEN, LAJISUOJELUN JA SIDOSRYHMIEN HISTORIA M\u00c4\u00c4R\u00c4\u00c4 HAITALLISTEN EL\u00c4INTEN NYKYIST\u00c4 JA TULEVAA KANNANHOITOA JA SUOJELUA, hyv\u00e4ksyttiin 8.12.2017 Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa, Porin yliopistokeskuksessa.<\/p>\n

Paljon onnea.<\/p>\n

\"screenshot.27-05-2016<\/a>Asetelmaltaan hyvin deterministinen v\u00e4it\u00f6skirja palaa takaisin mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4 kulttuuriin,\u00a0liitt\u00e4en tuon kulttuurikontekstin l\u00e4hes sellaisenaan nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. V\u00e4it\u00f6skirjassa on varsin mielenkiintoinen historiakatsaus Suomen luonnonsuojelu- ja mets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehittymiseen vuosisatojen kuluessa, mik\u00e4 on itse asiassa kirjan parasta antia. Muuten v\u00e4it\u00f6skirja koostuu nelj\u00e4st\u00e4 osatutkimuksesta ja itse v\u00e4it\u00f6sosuus pyrkii sitomaan osatutkimukset toisiinsa. Paikoitellen pyrkimys j\u00e4\u00e4 l\u00f6yh\u00e4ksi ja jopa teenn\u00e4iseksi.<\/p>\n

Saatetekstiss\u00e4 Mykr\u00e4 kuvaa v\u00e4it\u00f6skirjaa kansantajuiseksi tieteelliseksi tekstiksi: ”se onkin kirjoitettu selv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4 kenen tahansa luettavaksi \u2013 tavallaan jo valmiiksi yleistajuistettua tiedett\u00e4 siis.<\/em>” Kansantajuisuus ei silti tarkoita lukuisten kirjoitus- ja kielioppivirheiden hyv\u00e4ksymist\u00e4, sill\u00e4 ainakin Aalto- yliopiston<\/a> v\u00e4it\u00f6skirjaohjeistuksessa sanotaan seuraavaa: ”Esitarkastukseen j\u00e4tetyn v\u00e4it\u00f6skirjak\u00e4sikirjoituksen tulee olla viimeistelty ja kieliasultaan moitteeton.<\/em>”\u00a0 Kirjakielen normeissa pysyttely ei heikent\u00e4isi yleistajuisuutta, mutta toisi uskottavuutta. Kielellisesti ja hyvin pitk\u00e4lti my\u00f6s sis\u00e4ll\u00f6llisesti liikutaan Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoitusten ilmaisussa. Mykr\u00e4n toteamukseen ”Tieteen huippua ty\u00f6ni ei ole” (s.4) onkin helppo yhty\u00e4. Mik\u00e4li kunnianhimo j\u00e4\u00e4 tieteellisen ty\u00f6n toteutuksessa n\u00e4in l\u00f6yh\u00e4ksi, voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kysy\u00e4: mik\u00e4 on motiivi?<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjan tulkinta siit\u00e4, ett\u00e4 historia m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulevaa, on virheellinen. Historia ei ennusta tulevaa. Historia esitt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 kehityskulkuja, mutta tulevaisuuden ennustemallien luominen on liian monen ennakoimattoman satunnaismuuttujan varassa. Niin ik\u00e4\u00e4n kulttuuri ei ole staattinen, vaan muuttuva, ajan ja paikan konteksteihin sidottu.<\/p>\n

 <\/p>\n

Paluu menneisyyteen<\/h4>\n

Johdanto-osiossa Mykr\u00e4 esitt\u00e4\u00e4: ”Ihmiselle hy\u00f6dyllisten ja haitallisten el\u00e4inlajien jaon synty on ajoitettu eri yhteyksiss\u00e4 eri perustein joihinkin kohtiin ihmisen historiaa \u2013 milloin antiikkiin, milloin keskiajalle. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa esit\u00e4n, ett\u00e4 tuon kahtiajaon syntyhetki on varsin paljon kauempana.<\/em> ” N\u00e4in loogisesti ajatellen varmasti on, mutta mit\u00e4\u00e4n dokumentoitua tietoa tuolta ajalta ei ole, vaan olettamus on l\u00e4hinn\u00e4 sosioantropologinen. Mik\u00e4 tosiasiallinen merkitys sill\u00e4 on nykyisyyden kannalta?<\/p>\n

Mykr\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjan ajatuskulku on seuraava: ihminen luokitteli suden haittael\u00e4imeksi jo ennen kirjoitettua tietoa -> haittael\u00e4instatus on pysyv\u00e4 huolimatta kulttuurin ja aikakauden, sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutoksesta -> kokemuksellinen tieto haittael\u00e4imest\u00e4 on arvokkaampi kuin luonnontieteellinen tieto -> ellei sutta saada mets\u00e4st\u00e4\u00e4 laillisesti, se tehd\u00e4\u00e4n laittomasti -> t\u00e4h\u00e4n on oikeutus. Haittael\u00e4instatus poistui lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 mets\u00e4styslain uudistuessa 1993.\u00a0Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4llaista luokitusta ei en\u00e4\u00e4 tunneta, kuin haitallisiksi luokiteltujen vieraslajien osalta, joiden peruste luokitteluun syyt\u00e4\u00e4 vastuun tapahtuneesta kuitenkin ihmiselle (ihmisen siirt\u00e4mi\u00e4 omien luonnollisten elinalueidensa ulkopuolelle). El\u00e4in sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei siis ole haitallinen, kuin ollessaan sille vieraassa ekosysteemiss\u00e4, mihin se on joutunut ihmisen toimesta, ihmisen motiivien ohjaamana tahallisesti tai tahattomasti. V\u00e4it\u00f6skirjan teksti kuitenkin viljelee haitta\/hy\u00f6tyel\u00e4inasetelmaa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 terminologia olisi kaivannut tarkempaa m\u00e4\u00e4rittely\u00e4: ”haitallisiksi koettujen”, mik\u00e4 olisi selke\u00e4sti osoittanut, ettei kyseess\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 voimassa oleva hallinnollinen ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen luokittelu, vaan koettu ja mielikuviin perustuva.<\/p>\n

Hy\u00f6ty\/haittael\u00e4inasetelma tekee vahvan ”come backin” Mykr\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjassa n\u00e4enn\u00e4isesti tieteelliseen ulkoasuun verhoiltuna, ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi hallinnollisesti olemassa. N\u00e4k\u00f6kulma tarkasteluun on antroposentrinen, mik\u00e4 tosin on sosiologisessa tutkimuksessa ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta kun tarkastellaan luonnontieteellist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4, pit\u00e4\u00e4 huomioida my\u00f6s laajempi n\u00e4k\u00f6kulma: bio-geo-kemialliset kierrot ja ekologiset laajat vuorovaikutussuhteet, jotka viel\u00e4 osin ovat meille tuntemattomia. Ne eiv\u00e4t ole ainoastaan peto-saalissuhteita. Sit\u00e4h\u00e4n ekologia on: oppi eli\u00f6iden ja elottoman luonnon (siis ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4) vuorovaikutussuhteista. Me emme tunne vuosituhansien ja vuosimiljoonien evolutiivisen prosessin aikana syntyneit\u00e4 vuorovaikutussuhteita niin hyvin, ett\u00e4 voisimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin hy\u00f6ty\/haittasuhteista. Ihmiselle ”haitallinen” saattaa olla monin verroin ”hy\u00f6dyllinen” ekosysteemi\u00e4 ajatellen. Hy\u00f6ty\/haitta-asetelma ei niin ik\u00e4\u00e4n ole staattinen. Alkujaan ”haitallinen” merikotka muuttui 2000-luvun Suomessa ”hy\u00f6dylliseksi” alkaessaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 merimetsoa ravintonaan. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n kanalinnuille haitalliseksi kokema kettu saattaa puutarhurille olla hyvinkin hy\u00f6dyllinen verottaessaan myyr\u00e4populaatiota ja nauttiessaan lehtokotiloita v\u00e4lipaloinaan. Koska my\u00f6s Mykr\u00e4 siteerasi v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa V\u00e4in\u00f6 Linnaa, teen samoin ja lainaan alikersantti M\u00e4kil\u00e4\u00e4: ”Mit\u00e4 sen yhyren pytyn. Mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 merkittee t\u00e4\u00e4 taikka toi<\/em>.” Vaihdetaan ”pytyn” tilalle sana ”susi” : ”Mit\u00e4 sen yhyren suden. Mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 merkittee t\u00e4\u00e4 taikka toi<\/em>.” Mit\u00e4 merkityst\u00e4 on yhdell\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4, yhdell\u00e4 populaatiolla, yhdell\u00e4 lajilla, yhdell\u00e4 ekosysteemill\u00e4… yhdell\u00e4 maapallolla? T\u00e4m\u00e4 luo pohjaa my\u00f6s Mykr\u00e4n v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa kritisoimalle varovaisuusperiaatteelle.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yksi maaseutu, yksi kokemus, yksi tieto?<\/h4>\n

Mykr\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirja niputtaa ”paikalliset sidosryhm\u00e4t” homogeeniseksi, yksi\u00e4\u00e4niseksi joukoksi. Kuten edell\u00e4 on todettu, kokemus samasta el\u00e4inlajista voi kuitenkin vaihdella, my\u00f6s ”paikallisten sidosryhmien” sis\u00e4ll\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjassa on vahvasti polarisoitunut k\u00e4sitys maaseudun ”arvokkaiden” sidosryhmien ja kaupunkien ”ei niin arvokkaiden” sidosryhmien olemassaolosta. Ent\u00e4 mitk\u00e4 muut osatekij\u00e4t kuin susi vaikuttavat maaseudun asukkaiden arkisen tilan hallintaan? T\u00e4t\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa ei tarkastella oikeastaan lainkaan ja analyysi siit\u00e4 miten sosiaaliseen kest\u00e4vyyteen voidaan vaikuttaa eri metodein, puuttuu tyystin. Metodivalikoima on hyvin yksipuolinen, se sama kannanhoitometodi, jonka avulla susi jo kertaalleen h\u00e4vitettiin yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n niin olemattomiin kuin suinkin mahdollista. Mit\u00e4 v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4 on, mill\u00e4 metodilla sosiaalinen kest\u00e4vyys saavutetaan? Jos lammastilallisen sosiaalinen kest\u00e4vyys saavutetaan pystytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 petoaita, jolloin susi ja lampaat pysyv\u00e4t eri puolilla laidunta, onko tilanne v\u00e4hemm\u00e4n onnistunut kuin siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 susi ammutaan? Jos on, niin miksi ja kenen mielest\u00e4? T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ammutaan seuraava vahingon aiheuttanut susi ja sit\u00e4 seuraava ja sit\u00e4 seuraava. Toimi ei poista itse ongelmaa kuin tilap\u00e4isesti. Aitaamalla olisi v\u00e4ltytty edell\u00e4 esitetyn kolme viimeksi tapahtunutta petovahinkoa. On my\u00f6s syyt\u00e4 kysy\u00e4, milloin sosiaalinen kest\u00e4vyys saavutetaan mets\u00e4styksell\u00e4, tai onko se ensink\u00e4\u00e4n mahdollista saavuttaa t\u00e4ll\u00e4 metodilla?<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjan sivulla 34, Mykr\u00e4 toteaa seuraavaa: ”Laillisen mets\u00e4styksen loputtua tapahtunutta susikannan laskua vaikuttaa selitt\u00e4v\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isimmin susien laittoman tappamisen voimistuminen.<\/em>” Mykr\u00e4 tarkastelee t\u00e4ss\u00e4 2000-luvun kannankehityst\u00e4 ja susikannan nousu- ja laskusuhdanteiden ajoittumista kannanhoidollisiin toimiin. Viimeisin kannankasvu tapahtui 2014 alkaen, juuri sopivasti ennen seuraavan talven kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4. Susikannan voimakasta taantumista ja huomattavia kannanvaihteluita on selitetty salamets\u00e4styksen laajuudella. Salamets\u00e4stys taas selitet\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4, koska t\u00e4yssuojelu ei salli mets\u00e4styst\u00e4. Lanseerataan t\u00e4h\u00e4n k\u00e4site ”kriminaali kannanhoidollinen metodi”. V\u00e4it\u00f6skirjassa esitetty tulkinta on hyvin yksipuolinen, nopea johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s kausaalisuhteista, mik\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin huomiotta 2013 poikkeuksellisen laajaa julkisuutta saaneen Perhon salamets\u00e4stysoikeudenk\u00e4ynnin. Mik\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 vaikutus t\u00e4ll\u00e4 oli? Samansuuntainen huomio ainakin insidenssin suhteen voidaan tehd\u00e4 Pielisjoella ja Ala-Koitajoella Saimaan j\u00e4rvilohen salakalastuksen esiintyvyydest\u00e4. Valvonnan lis\u00e4\u00e4minen osoitti salakalastuksen olleen ilmi\u00f6n\u00e4 oletettua huomattavasti laajempaa ja r\u00f6yhke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 oli koskaan osattu edes kuvitella: ”T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Pielisjoen ja Ala-Koitajoen kalastuskieltoalueilla on kirjattu jo 110 kalastusrikkomusta<\/strong>, kun niit\u00e4 oli koko viimevuoden aikana 44. Pahin paikka on Kuurnan voimalaitospadon v\u00e4lit\u00f6n alapuoli, jossa kalastusrikkomuksia on nyt ollut 80 kappaletta.<\/em>” N\u00e4in uutisoi Karjalainen<\/a> verkkojulkaisussaan 16.8.2016. Niin ik\u00e4\u00e4n susikannassa tapahtunut romahdus 2017 oli ennakoitavissa jo edellisen\u00e4 vuonna, jolloin mets\u00e4stysvuoden 2015-2016 tiedossa oleva kokonaiskuolleisuus oli 78 sutta. Jotain merkityst\u00e4 lienee ollut sill\u00e4kin, ett\u00e4 kannanhoidollisesti kyseisen\u00e4 talvena ammuttiin 19 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4, eli noin 44% koko saaliista. Lis\u00e4\u00e4ntyvien naaraiden osuus saaliista oli 19%. Kolmen viime mets\u00e4stysvuoden aikana on ammuttu luvalla tai luvatta 156 sutta, mik\u00e4 vastaa t\u00e4m\u00e4n hetken kannanarvion alarajaa.<\/p>\n

Seuraavana talvena 2016-2017 Suomen riistakeskuksen my\u00f6nt\u00e4mill\u00e4 poikkeusluvilla tapettiin 27 sutta 53 suden kiinti\u00f6st\u00e4. Ammutuista susista 80% oli aikuisia yksil\u00f6it\u00e4. Liikennekuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4n voidaan sanoa kuuden vuoden aikaperiodilla tarkasteltuna pysyneen suhteellisen vakiona, joten kannan romahdukselle on turha etsi\u00e4 sielt\u00e4 selityst\u00e4. My\u00f6s Johanna Suutarinen on kiinnitt\u00e4nyt v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessaan<\/a> huomiota mets\u00e4styksen k\u00e4\u00e4nteiseen valikoivuuteen: ”Sek\u00e4 laillinen ett\u00e4 laiton pyynti kohdistuu usein laumojen lis\u00e4\u00e4ntyviin aikuisiin. Luvatta tapetuista 52 pantasudesta 37 oli alfasusia<\/em>.”<\/p>\n

 <\/p>\n

Iso paha EU<\/h4>\n

Mykr\u00e4 on valikoinut susikannan romahdukselle syyksi EU:n ja toisaalta laillisen mets\u00e4styksen loppumisen. Mykr\u00e4n antipatia EU:n ”ohjenuoraa” kohtaan tulee hyvin ilmi Facebookin Suurpeto Politiikka-ryhm\u00e4\u00e4n kirjoittamassaan kommentissa, jossa h\u00e4n toteaa mm. seuraava: ”Mit\u00e4 susi-Lifeen tulee, niin olen kuullut takavuosina ainakin luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6jen semmoista visioineen, vaan ei ottanut hankeidea ilmaa siipiens\u00e4 alle. Oli niin tai n\u00e4in, niin Suomen susikannan hoito ja hallinta ei Life-hanketta kaipaa. Kansallisella tasolla on jo ihan kaikki ev\u00e4\u00e4t ja tarvittava tieto – harmi vaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n asian suhteen ollaan komission tiukassa talutusnuorassa. Niin ei saisi olla.<\/em> ” (10.8.2017 klo: 18.08) Huomautettakoon, ett\u00e4 Life-rahoitus kelpasi kuitenkin Myrk\u00e4n luotsaamalle mets\u00e4peura-hankkeelle.<\/p>\n

\"screenshot.27-05-2016<\/a>V\u00e4it\u00f6skirjan pohdintaosio ei ole varsinaisesti kovinkaan syv\u00e4llist\u00e4 pohdintaa vaan l\u00e4hinn\u00e4 selontekoa ja sin\u00e4ns\u00e4 aivan mielenkiintoinen katsaus mets\u00e4stys- ja luonnonsuojelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitykseen kautta Suomen historian. J\u00e4t\u00e4n k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 l\u00e4pi Mykr\u00e4n pitk\u00e4llisen esityksen siit\u00e4, miten muut el\u00e4imet luokittelevat toisiaan ”haitallisiksi” ja ”hy\u00f6dyllisiksi” (peto-saalis), koska meill\u00e4 ei varsinaisesti ole siit\u00e4 tietoa, miten t\u00e4m\u00e4 tapahtuu. Sen sijaan puutun sivulla 55 esitettyyn virheelliseen tietoon: ”Ihmisten vakaasta luottamuksesta karhun hyv\u00e4tapaisuuteen ja sen perusluonteen harmittomuuteen kertoo entisaikojen vahva uskomus, ett\u00e4 karjaa verottava karhukaan ei tehnyt tihut\u00f6it\u00e4 omasta vapaasta tahdostaan, vaan oli kateellisen naapurin tai jonkun muun pahap\u00e4\u00e4n noituma. Susi puolestaan ei tarvinnut kansan mieliss\u00e4 mink\u00e4\u00e4nmoista yliluonnollista apua tappoty\u00f6h\u00f6n ryhty\u00e4kseen<\/em>.” Dosentti Antti Lappalainen kuvaa kirjassaan ”Suden j\u00e4ljet” 1600-luvulla tapahtuneesta susinoitien teloitusta ja polttamista s.25: ”Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maaherra Rosenhane kirjoitti Savon voudille Kuopioon ja kertoi Kapaisen tunnustaneen noituneensa ne sudet, jotka J\u00e4\u00e4sken pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 ovat tehneet suurta vahinkoa ja erityisesti viime talvena sy\u00f6neet 18 lasta<\/em>.” Niinp\u00e4 Risto Kunttu, Lauri Tapanainen ja Lauri Kapainen tuomittiin susien noitumisesta.<\/p>\n

Kun esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ”susien ja maaseudulla asuvien suhde ei ole muuttunut aikojen saatossa”, on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 keskeiset mets\u00e4stys- ja laidunnusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat viimeisen sadan vuoden aikana kehittyneet tilassa, jossa sutta tai juuri muitakaan suurpetoja ei ole ollut. K\u00e4sill\u00e4 on siis sik\u00e4li uusioluonnonilmi\u00f6, jonka kanssa el\u00e4miseen ei ole totuttu nykyisten sukupolvien aikana. K\u00e4sitteellisesti haittael\u00e4instatus liittyy agraariyhteiskunnan syntyyn ja kehitykseen. Susi ei aina ole ollut uhka tai eskatologinen pahuuden ruumiillistuma. Jos n\u00e4in olisi, meill\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olisi koiraa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Luonnonsuojelun demonit<\/h4>\n

Mykr\u00e4n luonnonsuojelua kohtaan tuntema negaatio ilmenee useassa kohdassa, kuten sivulla 59: ”Sosiaalisen median keskusteluja ja muuta julkista puhetta seuratessa k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 suojelutahoja edustavat ihmiset usein leimaavat susikannan hallinta tai karsimisvaatimukset sivistym\u00e4tt\u00f6miksi ja kannans\u00e4\u00e4tely\u00e4 toteuttavat ihmiset perusteettoman susivihan riivaamiksi tai jopa \u00e4lynlahjoiltaan heikoiksi.<\/em>” T\u00e4llainen voimakkaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 v\u00e4ite vaatisi jonkinlaisen analyysin keskusteluiden sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 ja konteksteista. Nyt se j\u00e4\u00e4 irrationaaliseksi ”virtuaalikopiksi”, joka sopii l\u00e4hinn\u00e4 Maaseudun Tulevaisuuden mielipideosastolle, ei niink\u00e4\u00e4n tieteelliseen julkaisuun. Voidaan toki todeta, ett\u00e4 etenkin susikeskustelu on polarisoitunut, sit\u00e4 ei k\u00e4y kiist\u00e4minen. Harvoin kuitenkaan kukaan yksin\u00e4\u00e4n riitelee.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirja perustelee ”susivihan” olemassaololla ja sen oikeutuksella ennaltaehk\u00e4isevien toimien tehottomuutta. Analyysi siit\u00e4 miksi n\u00e4m\u00e4 ovat tehottomia, puuttuu. Onko syy siin\u00e4, etteiv\u00e4t petoaidat ja laumanvartijakoirat todellisuudessa ole tehokas menetelm\u00e4, vai onko syyn\u00e4 niiden k\u00e4yt\u00f6n puute? Esimerkiksi Saksasta on olemassa tutkimusta petoaidoista (Reinhardt ym). Mykr\u00e4 esitt\u00e4\u00e4kin mets\u00e4styst\u00e4 vaativien \u00e4\u00e4nenpainojen lis\u00e4\u00e4ntyneen my\u00f6s Keski-Euroopassa, etenkin juuri Saksassa parin viime vuoden ajan, jolloin my\u00f6s salamets\u00e4styksen on havaittu lis\u00e4\u00e4ntyneen. Mykr\u00e4lt\u00e4 lienee j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta, ett\u00e4 esimerkiksi juuri Suomesta on ollut ymp\u00e4ri Eurooppaa liikkeell\u00e4 ”delegaatioita” levitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mm. hybridisanomaa. T\u00e4m\u00e4n, ajanjaksollisesti varsin yhteen sopivan ilmi\u00f6n, Mykr\u00e4 on sujuvasti ohittanut.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tiedon tarve on olemassa<\/h4>\n

Tiedon ja tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy ennen pitk\u00e4\u00e4 my\u00f6s asenteiden muutoksena. Ellei n\u00e4in olisi k\u00e4ynyt, susi olisi meill\u00e4 edelleen my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ei vain mielikuvissa, haittael\u00e4in. Mykr\u00e4 kritisoi (luonnon)tieteellisen tiedon merkityst\u00e4, unohtaen ett\u00e4 tiedon tarve kuitenkin nousee esiin jatkuvasti. LSL Tapiola toteutti reviirity\u00f6ryhm\u00e4kyselyn 2016-2017 ja kartoitti n\u00e4kemyksi\u00e4 ryhmien toiminnasta. Tiedon tarve nousi vahvasti kyselyss\u00e4 esiin.\u00a0 Kysymykseen: ”Olen saanut ty\u00f6ryhm\u00e4n kautta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa alueeni susitilanteeseen liittyen”, tuli 622 vastausta. Ylivoimainen enemmist\u00f6 oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ei ole saanut riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa.<\/p>\n

\"screenshot.08-12-2017<\/a>Tiedon tarve, tai oikeammin tiedon puuttuminen tulee ilmi lukuisissa keskusteluissa (some) joissa etenkin Luonnonvarakeskusta syytet\u00e4\u00e4n ”tiedon pimitt\u00e4misest\u00e4”. En l\u00e4hde erittelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, koska t\u00e4m\u00e4 ei ole minun v\u00e4it\u00f6skirjani.<\/p>\n

Jos tarkastellaan Suomen riistakeskuksen tekemi\u00e4, sutta koskevia tiedotteita ajanjaksolla 3\/2013-3\/2016, voidaan havaita, ett\u00e4 45% niist\u00e4 k\u00e4sitteli suden mets\u00e4styst\u00e4, 11% susien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, 10% hoitosuunnitelmaa ja kuriositeettina mainittakoon, ett\u00e4 8% k\u00e4sitteli valituksia. Ennaltaehk\u00e4isevist\u00e4 menetelmist\u00e4 Suomen riistakeskuksella ei ollut ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n tiedotetta. Nykyisell\u00e4\u00e4n riistakeskuksen sivulta l\u00f6ytyy kyll\u00e4kin jo suoraan lomake, jolla voi anoa petoaitaa. Aikaisemmin lomake piti pyyt\u00e4\u00e4 riistakeskuksen aluetoimistolta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"14495521_2105473173011311_3564927707747432511_n\"<\/a><\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirja kritisoi luonnonsuojelijoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 luonnontieteellist\u00e4 tietoa, todeten ett\u00e4 tarjolla oleva sosiologinen tieto ei ilmeisemmin luonnonsuojelijoille kelpaa. Sosiologinen tutkimus tuo vahvasti esiin sen, ett\u00e4 kaikki eiv\u00e4t pid\u00e4 sudesta. Voidaan todeta t\u00e4m\u00e4n tiedon olevan riidatonta. Kysymys kuuluu: mit\u00e4 me t\u00e4ll\u00e4 tiedolla teemme? Tieto sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, ellei se johda mihink\u00e4\u00e4n aktiiviseen toimintaan tai sovellukseen, on olomuodoltaan ”passiivista” tietoa. Varsinainen k\u00e4ytt\u00f6arvo l\u00f6ytyy hyvin monista luonnontieteellisist\u00e4 tutkimuksista, joissa tarjotaan my\u00f6s ty\u00f6kaluja, kuten ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 menetelmi\u00e4 suden ja ihmisen rinnakkaiselon yhteensovittamiseksi. Monet ristiriidat ilmenev\u00e4t my\u00f6s luonnontieteellisen tiedon keski\u00f6ss\u00e4: susien m\u00e4\u00e4r\u00e4, susien lis\u00e4\u00e4ntyminen, ”kannan r\u00e4j\u00e4ht\u00e4minen”, hybridit, jne. Sosiologinen tieto siit\u00e4, ett\u00e4 sudesta ei pidet\u00e4 ei poista n\u00e4it\u00e4 ep\u00e4kohtia tai puutteita, joten luonnontieteellisen tiedon v\u00e4h\u00e4ttely vaikuttaa kovin ylimieliselt\u00e4. Erikoisen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6skavalkadin osiossa Mykr\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 mm. seuraavaa: ”\u00a0\u2192 Ekologisen kest\u00e4vyyden ja ekologisen tutkimustiedon tulee haitallisten lajien kohdalla olla alisteinen sosiaaliselle kest\u00e4vyydelle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimustiedolle.<\/em> ” N\u00e4in ei voi olla. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden kumppanina kulkeva ”kokemuksellinen tieto”, toisin sanoen mielipide ei voi olla ekologisen kest\u00e4vyyden tai ekologisen tutkimustiedon yl\u00e4puolella. Mykr\u00e4 ei tieteelle ominaiseen tapaan m\u00e4\u00e4rittele tai erittele v\u00e4itett\u00e4 tarkemmin, joten oletusarvoisesti h\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtana esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteen koskevan kaikkea ekologista ja yhteiskuntatieteellist\u00e4 tutkimustietoa. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa v\u00e4ittelij\u00e4 hetkeksi j\u00e4\u00e4tyi esitetty\u00e4ni seuraavan t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4n dilemman: Jos kokemuksellinen tieto v\u00e4itt\u00e4\u00e4 alueella olevan 50 sutta ja n\u00e4ille tarvitaan 25 kaatolupaa, mutta susia on tosiasiallisesti 7. Miten menetell\u00e4\u00e4n? Ekologinen ja kokemuksellinen tieto ovat ristiriidassa, mutta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan ekologisen tiedon tulisi olla sosiaaliselle kest\u00e4vyydelle alisteinen. Ajatuksensa koottuaan ja esitetty\u00e4ni kysymyksen uudelleen, Mykr\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi kuitenkin samaan lopputulokseen: ei n\u00e4in voida menetell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Paluu menneisyyteen?<\/h4>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sosiossa on my\u00f6s muita erikoisia esityksi\u00e4, kuten seuraava: ”\u2192 Haitallisen lajin kohdalla virallisen kannanhoidon sosiaalisen kest\u00e4vyyden j\u00e4\u00e4ty\u00e4 toteutumatta paikalliset sidosryhm\u00e4t voivat halutessaan alkaa toimeenpanna vaihtoehtoista kannanhoitoa.<\/em>” Kuten edell\u00e4 on todettu, meill\u00e4 on kokemuksellisesti haitallisia, tai mielikuva haitallisesta lajista, mutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 sellaista lajia tai lajim\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ei l\u00f6ydy. Mykr\u00e4 yhtyy t\u00e4ss\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n samaan joukkoon, jotka jatkuvasti huutavat ”korpilakia” voimaan.<\/p>\n

Palataan v\u00e4it\u00f6skirjan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sosiossa alkuun ja katsotaan, mik\u00e4 on ensimm\u00e4inen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4, josta koko p\u00e4\u00e4ttelyketju l\u00e4htee liikkeelle: ”El\u00e4inlajien hy\u00f6dyllisiksi ja haitallisiksi luokittelu on perua lajien v\u00e4lisist\u00e4 ekologisista vuorovaikutuksista, kuten peto-saalis -suhteista ja lajien v\u00e4lisest\u00e4 kilpailusta<\/em>.” Viimeinen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 kuuluu: ”Sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 ei voi rakentaa pakolla, vaan paikallistaso tulee aidosti osallistaa haitallisia lajeja koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja edesauttaa rinnakkaineloa kannustimilla<\/em>. ” Suomennettuna n\u00e4ihin alku- ja loppup\u00e4\u00e4telmiin on verhottu tiivistetysti seuraava ajatuskulku: koska susi on haittael\u00e4in, tarvitaan tapporahak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 takaisin. Tieteellisesti ajateltuna t\u00e4ss\u00e4 ei, toisin kuin v\u00e4it\u00f6skirjan vaatimukset edellytt\u00e4isiv\u00e4t,\u00a0ole mit\u00e4\u00e4n uutta tietoa.<\/p>\n

Viel\u00e4 kerran onnittelut tohtorille.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sakari Mykr\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirja:\u00a0EL\u00c4INLUOKITTELUJEN, LAJISUOJELUN JA SIDOSRYHMIEN HISTORIA M\u00c4\u00c4R\u00c4\u00c4 HAITALLISTEN EL\u00c4INTEN NYKYIST\u00c4 JA TULEVAA KANNANHOITOA JA SUOJELUA, hyv\u00e4ksyttiin 8.12.2017 Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa, Porin yliopistokeskuksessa. Paljon onnea. Asetelmaltaan hyvin deterministinen v\u00e4it\u00f6skirja palaa takaisin mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4 kulttuuriin,\u00a0liitt\u00e4en tuon kulttuurikontekstin l\u00e4hes sellaisenaan nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. V\u00e4it\u00f6skirjassa on varsin mielenkiintoinen historiakatsaus Suomen luonnonsuojelu- ja mets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehittymiseen vuosisatojen kuluessa, mik\u00e4 on itse asiassa kirjan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1673,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,12,75],"tags":[127,128,126,125,26,129,124],"class_list":["post-1926","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-sari","category-tutkimus","tag-haitallinen","tag-hyodyllinen","tag-kannanhoito","tag-sakari-mykra","tag-susi-2","tag-tohtori","tag-vaitoskirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1926"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1926\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1936,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1926\/revisions\/1936"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}