{"id":1891,"date":"2017-11-24T13:45:05","date_gmt":"2017-11-24T13:45:05","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1891"},"modified":"2017-11-24T15:08:33","modified_gmt":"2017-11-24T15:08:33","slug":"kaikki-muut-eivat-olekaan-vaarassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1891","title":{"rendered":"”Kaikki muut” eiv\u00e4t olekaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Dosentti Heikki Simolan tekem\u00e4st\u00e4 metsien maaper\u00e4n hiilinielututkimuksesta on syntynyt\u00a0akateeminen h\u00e4ly<\/a>. Simolan mukaan Suomi v\u00e4h\u00e4ttelee metsien maanmuokkauksen aiheuttamia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Mik\u00e4li kuluvan vuoden uutisointia on yht\u00e4\u00e4n seurannut, ei liene mitenk\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 se, mik\u00e4 on ollut Suomen hallituksen k\u00e4rkihanke: biotalous, jonka polttoaineeksi tarvitaan metsi\u00e4. Suomi on asettanut hakkuutavoitteet vuoteen 2025 menness\u00e4 (Kansallinen mets\u00e4strategia<\/a>):\u00a0 80 milj. m3. Samaan aikaan hallitus on antanut periksi tavoitteesta, jossa pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Suomen luonnon\u00a0monimuotoisuuden k\u00f6yhtyminen<\/a>\u00a0vuoteen 2020 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tavoite\u00a0ei tule en\u00e4\u00e4 toteutumaan<\/a>.<\/p>\n

Suomi on ymp\u00e4rist\u00f6ministerin johdolla ajanut Lulucf-tavoitteitaan <\/a>kuin k\u00e4\u00e4rmett\u00e4 pyssyyn. Syykin on selv\u00e4, mik\u00e4li Suomen kaavailemat prosessit eiv\u00e4t toteutuisi, valtio olisi pulassa p\u00e4\u00e4st\u00f6jens\u00e4 kanssa. Ilmastopolitiikka on j\u00e4tetty yhden kortin, eli mets\u00e4talouden varaan. T\u00e4m\u00e4 tietysti palvelee mets\u00e4talouden intressej\u00e4. Koko kansallinen mets\u00e4strategia keskittyy mets\u00e4talouden evankeliumiin, biodiversiteetin kustannuksella.<\/p>\n

 <\/p>\n

Dosentti Simola sai kylm\u00e4\u00e4 kyyti\u00e4 Luonnonvarakeskuksen Raija Laiholta \"screenshot.24-11-2017<\/a>mm. YLE:n<\/a> haastattelussa: ”Laiho on hieman turhautunut Simolan tutkimuksesta, jonka motiivina pit\u00e4\u00e4 luonnonsuojelun halua<\/em>.” Ent\u00e4p\u00e4 esimerkiksi Mets\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n <\/a>rahoittama tutkimus?\u00a0”Mets\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustivat vuonna 1995 yhteisty\u00f6ss\u00e4 mets\u00e4nomistajat, mets\u00e4teollisuus, Mets\u00e4hallitus, Suomen Sahat ry sek\u00e4 muut mets\u00e4taloudesta toimeentulonsa saavat tahot. Varojen keruuseen osallistuvat puukaupan eri osapuolet.<\/em>” Mets\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallituksesta <\/a>l\u00f6ytyy mm. Mets\u00e4hallituksen Jussi Kumpula. Mets\u00e4hallitus on maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alainen liikelaitos.<\/p>\n

Luonnonvarakeskuksesta tuli Luonnonvarakeskus (Luke) vasta 2015, jolloin tutkimuslaitokset kuten Mets\u00e4ntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja muutama muu yhdistettiin. Jaana Laine on kirjoittanut Mets\u00e4ntutkimuslaitoksen historiasta teoksessa ”Mets\u00e4st\u00e4 yhteiskuntaan” (2017) seuraavaa: ”Tutkimuksen p\u00e4\u00e4rahoittajana ja rahoitusvirtojen ohjaajana maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 pyrki tulosjohtamisen avulla vaikuttamaan tutkimussuunnitteluun.<\/em>”\u00a0Luonnonvarakeskus on maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alainen tutkimuslaitos.<\/p>\n

Edelleen Laiho toteaa: ”Simola palaa toistuvasti vanhoihin tutkimuksiinsa eik\u00e4 suostu tieteellisesti sovittelemaan asioita tai miettim\u00e4\u00e4n, miksi kaikki muut olisivat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/em>” Kuinka vanhoja Simolan tutkimukset sitten ovat?\u00a0 Samainen arvostettu tiedejulkaisu, johon Simolan viimeisin artikkeli on hyv\u00e4ksytty, European Journal of Soil Science on aiemmin\u00a0 julkaissut kaksi Simolan artikkelia: ”Carbon loss in drained forestry peatlands in Finland, estimated by re-sampling peatlands surveyed in the 1980s<\/em>”, julkaistu 2012, sek\u00e4 ”Changes in forest floor and mineral soil carbon and\u00a0nitrogen stocks in a boreal forest after clear-cutting and\u00a0mechanical site preparation<\/em>”, joka on puolestaan julkaistu 2015. Julkaisuilla on ik\u00e4\u00e4 viisi ja kaksi vuotta. Artikkelissaan ”Kannattaako suometsiss\u00e4 siirty\u00e4 jatkuvaan kasvatukseen?<\/a>”, Laiho itse viittaa muun muassa seuraaviin tutkimuksiin:\u00a0 H\u00f6kk\u00e4&Kojola 2002, Fin\u00e8r ym. 2010, Koskinen ym. 2011 sek\u00e4 Sarkkola ym. 2010. Toki viitataan my\u00f6s uudempaan tutkimukseen. Miten on p\u00e4\u00e4dytty johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 Simolan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t tutkimukset olisivat erityisen vanhoja? Niin ik\u00e4\u00e4n itseens\u00e4 viittaminen ei ole mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellista. Artikkeli jossa Laiho itse on ollut osallisena: ”Decay of Scots pine coarse woody debris in boreal peatland forests: Mass loss and nutrient dynamic<\/a>” (2017), k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muun muassa seuraavia l\u00e4hdeviittauksia:<\/p>\n

–\u00a0M.A.\u00a0Arthur,\u00a0T.J.\u00a0FaheyMass and nutrient content of decaying boles in an Engelmann spruce \u2013 subalpine fir forest, Rocky Mountain National Park, 1990.<\/strong><\/p>\n

–\u00a0M.A.\u00a0Arthur,\u00a0L.M.\u00a0Tritton,\u00a0T.J.\u00a0FaheyDead bole mass and nutrients remaining 23\u00a0years after clear-felling of a northern hardwood forest, 1993.<\/strong><\/p>\n

–\u00a0L.\u00a0BoddySaprotrophic cord-forming fungi: meeting the challenge of heterogeneous environments, 1999.<\/strong><\/p>\n

–\u00a0J.H.\u00a0Connolly,\u00a0J.\u00a0JellisonTwo-way translocation of cations by the brown-rot fungus\u00a0Gloeophyllum trabeum, 1997.<\/em><\/strong><\/p>\n

Yll\u00e4tt\u00e4en my\u00f6s Laiho viittaa itseens\u00e4: Laiho, R.,\u00a0Prescott, C.E. The contribution of coarse woody debris to carbon, nitrogen, and phosphorus cycles in three Rocky Mountain coniferous forests, 1999.<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 uudempia l\u00e4hdeviitteit\u00e4 olisi k\u00e4ytetty, tai ett\u00e4 k\u00e4ytetyt l\u00e4hdeviitteet olisivat erityisen huonoja. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Laiho on arvioinut Simolan l\u00e4hdeviittaukset kovin yksipuolisesti ja kyseenalaistaa kovin alhaisin metodein Simolan tutkijanetiikan.<\/p>\n

\"screenshot.24-11-2017<\/a>Laiho kysyy YLE:n artikkelissa, miksi kaikki muut olisivat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4? Oikeampi kysymys olisi: ketk\u00e4 kaikki muut? Tai miss\u00e4 ”kaikki muut” ovat? Ei Simola ole suinkaan yksin. Maaliskuussa 2017 yhteens\u00e4 68 tutkijaa ja professoria antoi julkilausuman<\/a>, jossa he ilmaisivat huolensa sek\u00e4 metsien lis\u00e4\u00e4ntyvien hakkuiden ilmastovaikututkista, ett\u00e4 monimuotoisuuden k\u00f6yhtymisest\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hes 200 tutkijaa <\/a>ymp\u00e4ri maailman vetosi EU:n ministereihin, mukana yli 20 allekirjoittajaa Suomesta, kuten emeritusprofessori Yrj\u00f6 Haila ja akatemiaprofessori Timo Vesala.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"screenshot.24-11-2017<\/a>Aivan, nyt on kuitenkin kyse maaper\u00e4\u00e4n sitoutuneesta hiilest\u00e4 ja voidaanko n\u00e4it\u00e4 puustoltaan v\u00e4h\u00e4arvoisia alueita ottaa huomioon tutkimuksessa? Kitu- ja joutomaat voidaan oikein hyvin huomioida silloin, kun Luonnonvarakeskus<\/a> ilmoittaa Suomessa suojellun mets\u00e4n pinta-alaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Tosiasiallisesti Suomella ei ole varaa<\/a> Simolan tutkimustulokseen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ”kaikki muut” eiv\u00e4t ole v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. ”Kaikki muut” eiv\u00e4t vain ole siell\u00e4 miss\u00e4 akateeminen h\u00e4t\u00e4huuto esitt\u00e4\u00e4 niiden olevan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"screenshot.24-11-2017<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Dosentti Heikki Simolan tekem\u00e4st\u00e4 metsien maaper\u00e4n hiilinielututkimuksesta on syntynyt\u00a0akateeminen h\u00e4ly. Simolan mukaan Suomi v\u00e4h\u00e4ttelee metsien maanmuokkauksen aiheuttamia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Mik\u00e4li kuluvan vuoden uutisointia on yht\u00e4\u00e4n seurannut, ei liene mitenk\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 se, mik\u00e4 on ollut Suomen hallituksen k\u00e4rkihanke: biotalous, jonka polttoaineeksi tarvitaan metsi\u00e4. Suomi on asettanut hakkuutavoitteet vuoteen 2025 menness\u00e4 (Kansallinen mets\u00e4strategia):\u00a0 80 milj. m3. Samaan aikaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1687,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[7,12,75],"tags":[117,114,116,118,100,41,97,115,42],"class_list":["post-1891","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elinymparistot","category-sari","category-tutkimus","tag-heikki-simola","tag-hiilinielu","tag-lobbaus","tag-lulucf","tag-luonnonvarakeskus","tag-metsa","tag-metsatalous","tag-politiikka","tag-ymparistopolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1891","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1891"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1891\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1903,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1891\/revisions\/1903"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1891"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1891"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1891"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}