{"id":1856,"date":"2017-10-29T18:04:16","date_gmt":"2017-10-29T18:04:16","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1856"},"modified":"2017-10-29T18:30:35","modified_gmt":"2017-10-29T18:30:35","slug":"ilveksen-kannanhoidollinen-lotto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1856","title":{"rendered":"Ilveksen kannanhoidollinen lotto"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4 piti jo kliseeksi muodostuneen puheensa 17.9.2015, mainiten muun muassa seuraavasti: ”Meill\u00e4 suomalaisilla on erityinen luontosuhde<\/em>.” Erikoinen se ainakin on ja sit\u00e4 kuvastaa j\u00e4lleen suhtautumisemme kotoper\u00e4isiin suurpetoihimme.<\/p>\n

Suomen riistakeskus my\u00f6nsi 1.12.2017 alkavaan ilveksen kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen ministeri\u00f6n asetuksen mukaisesti yhteens\u00e4 404 poikkeuslupaa<\/a>. Mets\u00e4styslain<\/a> 37\u00a7, 3 momentin mukaan kaikki Suomen suurpedot ovat aina rauhoitettuja ja niiden mets\u00e4stykseen my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4t poikkeusluvat tulee hakea Suomen riistakeskukselta. Ennen seuraavaa kannanhoidollista mets\u00e4stysta, Suomessa on Luonnonvarakeskuksen<\/a> mukaan arvioitu olevan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin\u00a0\u00a02 355\u20132 495 yli vuoden ik\u00e4ist\u00e4 ilvest\u00e4.<\/p>\n

\"15781059_10154406011558732_7631604382363676557_n\"<\/a>
Ilves on ainoa luonnonvarainen kissapeto Suomessa. Kuva: Juha Sj\u00f6holm.<\/figcaption><\/figure>\n

Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissapeto. Se rauhoitettiin poronhoitoalueen ulkopuolella 1962, mit\u00e4 ennen se oli henkipatto jota sai mets\u00e4st\u00e4\u00e4 milloin tahansa ja kenen tahansa maalla, kuten kaikkia Suomen suurpetoja. Ilves oli vahinkoel\u00e4in ja siit\u00e4 maksettiin tapporahaa viimeisen kerran viel\u00e4 ennen rauhoitustaan 1962.<\/p>\n

Ilves on suojeltu, se kuuluu Suomessa EU:n luontodirektiivin liitteisiin II ja IV, jolloin sit\u00e4 saa mets\u00e4st\u00e4\u00e4 kannanhoidollisesti vain mets\u00e4styslain 41a\u00a7 3 momentin<\/a> mukaan vain: ”\u00a0tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksil\u00f6iden pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi<\/em>.”<\/p>\n

 <\/p>\n

Suomen riistakeskuksen ilveksen kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4t 389 lupaa<\/a> sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t perusteita valtakunnallisesti seuraavaan tapaan:<\/p>\n

\"Taulukko<\/a>
Taulukko 1: Ilveksen kannanhoidollisia poikkeuslupaperusteita. L\u00e4hde: Suomen riistakeskus, suurpetopoikkeusluvat.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kuten taulukosta 1 k\u00e4y ilmi, ilves ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole p\u00e4\u00e4ssyt eroon leimallisesta haittael\u00e4instatuksestaan, vaan pienriistan kuten j\u00e4nisten, mets\u00e4kanalintujen ja rusakon menetysten koetaan olevan ilveksen kannan s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 hyvin keskeisi\u00e4. Saaliskateus konkretisoituu 149 ilveksen tappoluvan taustalla omien menetettyjen mets\u00e4stysmahdollisuuksien kokemukseen. Merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa hakemusperusteissa ovat my\u00f6s pienet hirviel\u00e4imet, joista erityisesti mainittakoon valkoh\u00e4nt\u00e4peura(kauris). Laji ei kuulu Suomeen ensink\u00e4\u00e4n, vaan se on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja siirtoistutettiin Suomeen riistalajiksi 1930-luvun riistatyhji\u00f6vuosina. Kansallisen vieraslajistrategian mukaan valkoh\u00e4nt\u00e4peura(kauris) on luettelossa tarkkailtavista tai paikallisesti haitallisista vieraslajeista Suomessa. Vieraslajin riistael\u00e4instatus ohittaa arvoasetelmissa petoel\u00e4imen alkuper\u00e4isstatuksen. Ihmisen ”omaisuudeksi” varta vasten toiselta mantereelta tuotu hirviel\u00e4in on arvokkaampi kuin oma, kotoper\u00e4inen petolajimme. Peto voidaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4, koska se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintonaan ihmiselle varattua riistaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"15894378_10154433264743732_8742558190377250719_n\"<\/a>
T\u00e4pl\u00e4kauris, entiselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n kuusipeura. Kuva: Juha Sj\u00f6holm<\/figcaption><\/figure>\n

My\u00f6s toinen vieraslaji, t\u00e4pl\u00e4kauris (ent. kuusipeura) on 14 ilvesluvan taustalla. Sen alkuper\u00e4inen koti l\u00f6ytyy L\u00e4hi-Id\u00e4st\u00e4. Samoin fasaani ilmeni yhdeks\u00e4n luvan hakuperusteissa. Fasaani on aasialaista alkuper\u00e4\u00e4 oleva peltokanalintu, joka ei luontaisesti menesty kovinkaan hyvin Suomen ilmastossa.<\/p>\n

Etel\u00e4-Suomen ”uusioporo”, eli mets\u00e4peura n\u00e4ytt\u00e4ytyy my\u00f6s vahvana ilveslupien hakuprosessissa. Se l\u00f6ytyy yhteens\u00e4 32 ilvesluvan hakemusperusteista. Etenkin uusilla Mets\u00e4peuraLife-hankkeen siirtoistutusalueilla mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 peuraa ilveslupien saannissa on sis\u00e4istetty nopeasti.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"18193924_10154762929658732_4340218522051589662_n\"<\/a>
Kotikissa l\u00f6ytyi perusteena114 ilveksen poikkeusluvasta. Kuva: Juha Sj\u00f6holm.<\/figcaption><\/figure>\n

Ilves ei ole vahinkoel\u00e4imen\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 poronhoitoalueen ulkopuolella, joten lupaperusteissa on jouduttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielikuvitusta. Kaikkein p\u00f6yristytt\u00e4vin vahinkoperuste liittyy kuitenkin kotikissoihin, joilla siunataan yhteens\u00e4 114 ilveksen tappoluvat. T\u00e4h\u00e4n liittyy kaikkiaan 28%, eli yli nelj\u00e4nnes ilvesluvista. Luonnonvarainen ilves v\u00e4istyy pois lemmikkikissan tielt\u00e4. Peruste ei ole kuitenkaan johdonmukainen, sill\u00e4 SEY:n<\/a> mukaan Suomessa hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n vuosittain noin 20 000 kotikissaa luontoon. Mets\u00e4styslaki yksiselitteisesti kielt\u00e4\u00e4 kissan heitteillej\u00e4t\u00f6n ja hylk\u00e4\u00e4misen. Saman lain 48\u00a7 mukaan villiintyneeseen kissaan sovelletaan mit\u00e4 rauhoittamattomista el\u00e4imist\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n: ”Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydyst\u00e4\u00e4 tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton el\u00e4in.<\/em> ”<\/p>\n

Kuriositeettina mainittakoon viel\u00e4 vahinkoperusteissa ilmennyt lintulauta, jota k\u00e4ytettiin yhteens\u00e4 4 ilveksen tappoluvassa.<\/p>\n

\"screenshot.29-10-2017<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Ellei muuta keksitty, kantaa haluttiin yksinkertaisesti vain kurittaa. Pohjois-Savoon laaditussa Pielaveden hakemuksessa luvanhakija l\u00e4hinn\u00e4 tiedusteli riistakeskukselta, ett\u00e4 mit\u00e4 hakemukseen tulisi kirjoittaa jotta lupia irtoaisi? Kuopiossa taas mainittiin ett\u00e4 ilvest\u00e4 on mets\u00e4stetty alueella usein. Usein lupia sai vain pelkill\u00e4 havainnoilla, tai kuten Vesannon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 oli hakemusperusteet tiivistetty yhteen lauseeseen: ”Alueella ilveksi\u00e4 kohtalaisen runsaasti.<\/em>” Lakiperustein tarkasteltuna: ”tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksil\u00f6iden pyydyst\u00e4miseksi tai tappamiseksi<\/em>”, tiivistelm\u00e4 antaa vain niukasti informaatiota ”tietyist\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4” ja ”valikoinnista”.<\/p>\n

Meill\u00e4 suomalaisilla on erikoinen luontosuhde. Sik\u00e4li erikoinen, ett\u00e4 pyhit\u00e4mme luonnossamme olevat vieraslajit alkuper\u00e4islajien kustannuksella ja asetamme pahimmassa tapauksessa heitteille j\u00e4tetyn lemmikin etusijalle milloin on kyseess\u00e4 villiel\u00e4in ja rankaisemme petoa omasta piittaamattomuudestamme. Riistakeskuksen lupa-arvonnassa suurpedot j\u00e4\u00e4v\u00e4t toistuvasti vain varanumeroille.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4 piti jo kliseeksi muodostuneen puheensa 17.9.2015, mainiten muun muassa seuraavasti: ”Meill\u00e4 suomalaisilla on erityinen luontosuhde.” Erikoinen se ainakin on ja sit\u00e4 kuvastaa j\u00e4lleen suhtautumisemme kotoper\u00e4isiin suurpetoihimme. Suomen riistakeskus my\u00f6nsi 1.12.2017 alkavaan ilveksen kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen ministeri\u00f6n asetuksen mukaisesti yhteens\u00e4 404 poikkeuslupaa. Mets\u00e4styslain 37\u00a7, 3 momentin mukaan kaikki Suomen suurpedot ovat aina rauhoitettuja ja niiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1857,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[6,12],"tags":[108,110,111,112,109,113],"class_list":["post-1856","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilves","category-sari","tag-ilves","tag-kissa","tag-metsastys","tag-metsastyslaki","tag-poikkeuslupa","tag-valkohantapeura"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1856","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1856"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1877,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1856\/revisions\/1877"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1857"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1856"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1856"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}