{"id":1780,"date":"2017-07-27T12:57:35","date_gmt":"2017-07-27T12:57:35","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1780"},"modified":"2017-07-27T12:57:35","modified_gmt":"2017-07-27T12:57:35","slug":"halvalla-ja-helpolla-kansallisen-suurpetopolitiikan-arvioinnin-evaluointia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1780","title":{"rendered":"Halvalla ja helpolla- kansallisen suurpetopolitiikan arvioinnin evaluointia"},"content":{"rendered":"

\"15781059_10154406011558732_7631604382363676557_n\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Tarkastelussa Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarviointi<\/a>, Ruralia instituutti, Mari Pohja-Mykr\u00e4, Sami Kurki 2014.<\/p>\n

Suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarviointi tehtiin 2014 ennen sudenhoitosuunnitelman p\u00e4ivityst\u00e4 (2015) ja muiden suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien p\u00e4ivityst\u00e4 tai julkaisua.<\/p>\n

”Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarvioinnin keski\u00f6ss\u00e4 ovat suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien tavoiteasettelun ja toimenpiteiden avulla tavoiteltu suurpetojen kannanhoidon ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kest\u00e4vyys. Suurpetopolitiikan arvioinnissa on tarkasteltu tavoiteasettelua ja toimenpiteit\u00e4 vuosina 2007\u20132012, sek\u00e4 kannanhoidossa toistaiseksi saavutettuja tuloksia.<\/em>”<\/p>\n

Seuraavassa tarkastelussa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi toisaalta sek\u00e4 itse kehitt\u00e4misarvioinnin raporttiosiota, ett\u00e4 ehdotettujen ja toimeenpantujen toimien vaikuttavuutta. Painopisteen\u00e4 on susi, mutta muitakin suurpetoja sivutaan. Kursivoidut sitaatit ovat per\u00e4isin raportista. Sitaattiin esitetty kommentti tai argumentti on seuraavana sitaatin j\u00e4lkeen.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Sosiaalisen kest\u00e4vyyden tarkastelussa on otettava huomioon politiikan avoimuus, osallistavuus ja yhteiskunnallinen hyv\u00e4ksynt\u00e4. (s.13)<\/em><\/p>\n

Petopolitiikka voi olla avointa, osallistavaa ja yhteiskunnallisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 ilman mets\u00e4styst\u00e4. Metodivalikoimaan on valittu yksipuolinen, vain yhden harrastajaryhm\u00e4n intressej\u00e4 edustava menetelm\u00e4, eli mets\u00e4stys. Muiden sidosryhmien osalta avoimuus, osallistuvuus ja yhteiskunnallinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys rajoitetaan lausuntojen antamiseen hyvin staattisessa, taka-alalle j\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ominaisuudessa. Ministeri\u00f6 on nyt itse valikoinut sidosryhmi\u00e4 mieltymystens\u00e4 mukaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Riskiverstaat (s.15)<\/em><\/p>\n

Riskiverstaiden aineistonkeruussa j\u00e4rjestettiin kaikkiaan 6 verstasta. Ainoastaan yhdess\u00e4 oli kolme luontoj\u00e4rjest\u00f6jen edustajaa paikalla (toinen susiverstas) riistakonsernin edustus rhy:t, riistakeskus ja riistaneuvostot mukaan lukien oli yhteens\u00e4 18 edustajaa, jakautuen kaikkiin ty\u00f6pajoihin. Karhun ja ilveksen osalta tai poronhoitoalueella luontoj\u00e4rjest\u00f6jen n\u00e4kemyst\u00e4 ei kuultu ollenkaan. \u00a0Paliskunnat, MTK ja karjankasvattajat saivat yhteens\u00e4 7 edustajaa. Luontoj\u00e4rjest\u00f6jen puuttuminen on huomattavan silmiinpist\u00e4v\u00e4. Painoarvoa t\u00e4lle asiantuntemukselle ei siis annettu juuri ollenkaan, vaikka tarkoitus oli hakea yhteisty\u00f6t\u00e4 laajalla pohjalla. Ep\u00e4suhta tuo hyvin esiin sen miss\u00e4 painopiste suurpetojen osalta sijaitsee. Asia on merkityksellinen silloin kun kaikki suurpedot l\u00f6ytyv\u00e4t uhanalaisluokituksesta, jolloin tavoitteiden asettelun tulisi olla petojen elinvoimaisuuden tukeminen tai saavuttaminen. Kun kyseess\u00e4 ovat kaikilta osin EU:n luontodirektiivin II, IV ja V- liitteiden lajit, tulee kannanhoidon toteutus noudattaa lakia.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Kannanhoitosuunnitelmien laatimisen j\u00e4lkeen on Euroopan mittakaavassa havahduttu pohtimaan kannanhoidon sosiaalisen kest\u00e4vyyden haasteita. s.23<\/em><\/p>\n

Sosiaalisen kest\u00e4vyyden saavuttamiseksi ei ole asetettu metodeita. Mik\u00e4\u00e4n sopimus ei edellyt\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalinen kest\u00e4vyys tulisi saavuttaa mets\u00e4styst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s direktiivi painottaa ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 menetelmi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

– RISKIANALYYSISS\u00c4 TUNNISTETUT EKOLOGISET KANNANHOIDOLLISET RISKIT, s.41<\/em><\/p>\n

-Suurpetojen j\u00e4lkihavainnoista ei raportoida, mik\u00e4li koetaan, ettei niill\u00e4 ole vaikutusta kannankoon arviointiin.<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em>Havaintojen ilmoittamisen motivaationa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilmennyt olevan toiveet kaatoluvista. Kun motivaatio on yksipuolinen ja tarveohjautuva, se joka tapauksessa v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 havaintoaineistoa my\u00f6s toisessa suunnassa, mik\u00e4li havainnoista on odotettavissa kaatolupia. Vahvasti motivaatio-ohjautunut havaintoj\u00e4rjestelm\u00e4 kannustaa tekem\u00e4\u00e4n havaintoja palkintoperiaatteella. Mik\u00e4li palkintoa ei ole odotettavissa, luovutaan havainnoinnista. Havaintoaineiston keruuseen on liittynyt my\u00f6s \u201dlakkoilua\u201d ja kiristystoimia. Havainnointi on suhdanneherkk\u00e4, \u201dviitsimiseen\u201d perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa omalle vapaaehtoisty\u00f6lle on odotusarvona mets\u00e4styksen toteutuma. Vapaaehtoisty\u00f6 on halpa tiedonkeruumuoto, mutta sen luotettavuus ei t\u00e4yt\u00e4 tieteellisi\u00e4 kriteereit\u00e4. Sellaista mit\u00e4 ei ole olemassa, ei voida toteuttaa: sata havaintoa ei tarkoita sataa sutta. Suden perusbiologian ja elintapojen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 on havaintoaineiston ker\u00e4\u00e4jill\u00e4 ollut suuria puutteita, mist\u00e4 johtuen odotukset havaintoaineiston k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja tuloksesta ovat muodostuneet ep\u00e4realistisiksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Poikkeuslupaj\u00e4rjestelm\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oikeansuuntaisena ty\u00f6kaluna, jonka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin vaikeuksia.<\/em><\/p>\n

Poikkeuslupaj\u00e4rjestelm\u00e4 on ollut se, mik\u00e4 on ollut saatavilla. Muuta vaihtoehtoa ei ole ollut tarjota, tai niiden saatavuus on ollut rajallista. Vaihtoehtoiset innovaatiot ovat j\u00e4\u00e4neet keskener\u00e4isiksi ja unohtuneet (kuten nyt viime sudenhoitosuunnitelman p\u00e4ivityksen j\u00e4lkeinen reviiriarvokauppa) tai muutoin loppuneet resurssien puutteessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"screenshot.27-05-2016<\/a>-Ahmakannan kahtiajakautuminen on populaatiogeneettinen ongelma<\/em> (s.42)<\/p>\n

Ahmakanta on edelleen jakaantunut, hoitosuunnitelmassa esitettyihin siirtotoimiin ei l\u00f6ytynyt poliittista tahtoa.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Puolet ahmakannasta on poronhoitoalueella, miss\u00e4 se aiheuttaa runsaasti taloudellisia ongelmia ja on siten salakaatojen kohde.<\/em><\/p>\n

Puolet ahmakannasta on edelleen poronhoitoalueella. Ei muutosta hoitosuunnitelmasta huolimatta. Ainoa mihin hoitosuunnitelman valmistumisen j\u00e4lkeen ryhdyttiin, oli vahinkoperusteinen mets\u00e4stys. My\u00f6s ahmakanta hy\u00f6tyisi poronhoitoalueen petovahinkojen systemaattisesta tarkastuksesta ja valvonnasta.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Karhunaaraiden v\u00e4h\u00e4isyys kehittyv\u00e4n kannan hoitoalueella hidastaa karhukannan tasaisempaa levitt\u00e4ytymist\u00e4 koko maahan.<\/em><\/p>\n

Kehittyv\u00e4n kannan hoitoalueelle lis\u00e4ttyjen kaatolupien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei auta asiaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

-ONNISTUMISIA (s.42)<\/em><\/p>\n

– Susikannan arviointia tarkennetaan erillislaskennoilla ja n\u00e4ist\u00e4 laskennoista saadaan my\u00f6s vertailutietoa kanta-arvioiden osuvuudesta. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 molemmilla laskentatavoilla saadut arviotiedot ovat olleen hyvin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, joten susikannan koon arvioinnin voi katsoa olevan luotettava. Kannankoon arviointia ei kuitenkaan pidet\u00e4 nk. kent\u00e4ll\u00e4 luotettavana mik\u00e4 johtuu suurpetopolitiikan yhteiskunnallisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n puutteesta. T\u00e4st\u00e4 on tarkemmin kappaleessa 3.3.3.<\/em><\/p>\n

Yhteiskunnallisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 tiedon oikeellisuutta ja paikkansa pit\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan tieteellisin menetelmin, ei yhden intressiryhm\u00e4n odotuksia ja tarpeita kuuntelemalla. Suurpetojen kannanarvion metodina olevan havaintoaineiston keruun (TASSU) on todettu evaluoinnissa olevan monilta osin puutteellinen, eik\u00e4 v\u00e4hiten juuri sen luotettavuuden osalta.<\/p>\n

 <\/p>\n

– K\u00e4ytettyjen poikkeuslupien ja kannankehityksen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 mets\u00e4styksen mitoituksella on saavutettu kannanhoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet susikannan koon pysymisest\u00e4 ennallaan poronhoitoalueella<\/em>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n voidaan katsoa toteutuneen hyvin. Poronhoitoalueella ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n varsinaista susikantaa, joten tavoitteessa voidaan katsoa pysytyn.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Ilveskanta on Suomessa kasvanut ja levitt\u00e4ytynyt uusille alueille.<\/em><\/p>\n

Ilveskanta on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun kannanhoidollisten toimien ylimitoituksen ansiosta<\/p>\n

 <\/p>\n

-Tassun p\u00e4ivitys marraskuussa 2013 on askel luottamuksen rakentamiseen<\/em>.<\/p>\n

Luottamuksen rakentamisen ei tule olla yksipuolista. My\u00f6s havaintomateriaalin tulisi olla luotettavaa. Havainnointi pit\u00e4isi toteuttaa sille asetettujen kriteerien mukaan, eik\u00e4 siten ett\u00e4 valtakunnallisesti tarkastellen noin puolet havainnoista on tarkistamattomia. Riistakonsernin virallisina edustajina riistanhoitoyhdistysten luottamustoimijoiden tulisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teiset kriteerins\u00e4. Vapaaehtoistoiminnan jatkuvuudesta ilman lakko- ja kiristystoimia esimerkiksi SRVA:n osalta ei ole mit\u00e4\u00e4n takeita.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Riistahallinnossa on tunnustettu sosiaalisen sietokyvyn ylittyminen tiheill\u00e4 suurpetokantojen alueilla. T\u00e4h\u00e4n on pyritty vastaamaan kannanhoidollisilla poikkeusluvilla, joilla t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n kannankasvun leikkaamiseen ja tihentymien purkamiseen.<\/em><\/p>\n

Sosiaalisen sietokyvyn hallinta onnistuu huonosti menetelm\u00e4ll\u00e4, josta on saatavilla vain tilap\u00e4inen tai hyvin lyhytaikainen hy\u00f6ty. Mets\u00e4styksell\u00e4 ei ole osoitettu olevan pitk\u00e4aikaisvaikutuksia. Susille kelvolliset reviirit t\u00e4yttyv\u00e4t uudelleen korvaavilla yksil\u00f6ill\u00e4 ja mahdolliset ongelmat jatkuvat, ellei niihin puututa muilla keinoin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"screenshot.01-07-2017<\/a>–Karhukannan DNA-perusteisia m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4 tulee kehitt\u00e4\u00e4 edelleen kannankoon m\u00e4\u00e4rityksen tarkentamiseksi.<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei ole linjassa nykyisen kannanhoitosuunnitelman luonnoksen kanssa, joka l\u00e4htee viem\u00e4\u00e4n kannanarviota takaisin havaintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n pohjautuvaksi, perusteena sen helppous hallinnolle, sek\u00e4 edullinen hinta.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Poikkeuslupaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (susi) tulee kehitt\u00e4\u00e4 paikkaperustaiseksi siten, ett\u00e4 lupia voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tarpeen mukaan niin, ettei koko maan kantatilanne vaikuta lupap\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/em><\/p>\n

Kun on kyseess\u00e4 laji, jonka yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on hyvin pieni, mutta jonka biologiaan liittyy voimakas dispersaali, voidaan katsoa koko maan kantatilanteen vaikuttavan lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Toisin sanoen yksil\u00f6n s\u00e4ilymisest\u00e4 tulee lajin s\u00e4ilymisen kannalta merkityksellinen asia. T\u00e4m\u00e4 on yksikertaista ekologiaan pohjautuvaa suojelubiologiaa.<\/p>\n

Edell\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta silloin kun efektiivinen populaatio k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vain muutamia yksil\u00f6it\u00e4, jolloin lajin kannalta my\u00f6s yksil\u00f6n merkitys korostuu aivan eri tavalla. Etenkin suden osalta on kyseess\u00e4 el\u00e4in, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajoja reviireit\u00e4 ja jonka liikkuvuus on suurta. Kun kyse on perustuslain 20\u00a7 mukaisesta oikeudesta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ei uhanalaisiin el\u00e4imiin kohdistuvia toimia voida sulkea pienen piirin sis\u00e4iseksi asiaksi, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 saattaa olla laajoja ja kauaskantoisiakin vaikutuksia.<\/p>\n

 <\/p>\n

–Ahmalle ja sudelle tulee voida my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kannanhoidollisia poikkeuslupia niiden tihentym\u00e4alueille tai alueille, joissa on osoitettavissa jatkuvia sosiaalisia ongelmia ahman tai suden kanssa. Kannanhoidollisten poikkeuslupien my\u00f6nt\u00e4minen tukee suurpetojen arvokasta riistael\u00e4instatusta.<\/em><\/p>\n

Kuten on n\u00e4hty, kaksivuotisella kannanhoidollisella mets\u00e4styskokeilulla ei saavutettu sudelle arvokasta riistael\u00e4instatusta. P\u00e4invastoin, sosiaalinen kest\u00e4vyys heikkeni entisest\u00e4\u00e4n tultaessa kolmannelle kaudelle sosiaalisperusteisen mets\u00e4styksen merkeiss\u00e4. Riistahallinto on pakottanut susialueilla asuvat valitsemaan vain tietyn metodin suppeasta keinovalikoimasta, koska muuta ei ole ollut tarjolla. Viime talvena ihmisten piti my\u00f6s opetella vihaamaan sutta saadakseen sosiaalisperusteisia lupia. Riistahallinto siis yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 konfliktia. Sosiaalista hy\u00f6ty\u00e4 tappoluvilla ei ole saavutettavissa ja vaikutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t vahinkoperusteisten lupien tavoin lyhytaikaisiksi ja tilap\u00e4isiksi. Mik\u00e4li varsinaiselle sosiaaliselle syylle tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tappolupajaksojen v\u00e4lill\u00e4, on noidankeh\u00e4 valmis. Tappaminen on metodina k\u00e4ytetyin ja siit\u00e4 on kokemusta mm. susikannan hallinnasta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 17 vuoden ajalta. Alueilla, joissa tappolupia on jaettu runsaimmin, tulisi olla siis havaittavissa jonkinlaista paranemista sosiaalisessa ilmapiiriss\u00e4. N\u00e4in ei ole kuitenkaan k\u00e4ynyt, vaan viime talvena lupia haettiin laumoille, jotka eiv\u00e4t olleet aiheuttaneet yht\u00e4k\u00e4\u00e4n vahinkoa. Jopa kokonaisten laumojen poistoa vaadittiin. Vika on siis l\u00e4hestulkoon suden l\u00e4sn\u00e4olossa. L\u00e4sn\u00e4olon siet\u00e4mist\u00e4 ei vahvisteta tappamalla susia. Sit\u00e4 vahvistetaan asiallisella tiedon jakamisella ja positiivisella vahvistamisella. Ihmisille tulee olla jotain hy\u00f6ty\u00e4 tai lis\u00e4arvoa siit\u00e4, ett\u00e4 alueella on susia. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan paneutui reviiriarvokauppa, joka nyt on tyystin unohdettu. Ihmiset ovat my\u00f6s taipuvaisia tavoittelemaan lyhyen aikav\u00e4lin hy\u00f6tyj\u00e4 pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen hy\u00f6tyjen sijaan, mik\u00e4li ensin mainitut ovat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saatavilla.<\/p>\n

 <\/p>\n

-hankittu aitatarvikkeita karjatalouden ja mehil\u00e4istarhojen suurpetovahinkojen ehk\u00e4isemiseksi ja edistetty aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 valtakunnallista p\u00e4ivystys- ja koulutuspalvelua<\/em><\/p>\n

Koulutuspalvelu on ollut tehotonta tai huonosti saatavilla, sill\u00e4 yh\u00e4 edelleen tilallisilla on suuria ep\u00e4selvyyksi\u00e4 aitatarvikkeiden anomiseen ja aidan pystytykseen liittyen. T\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytetty\u00e4 summaa ei ole eritelty, jotta voisi tarkastella millainen hy\u00f6tysuhde toiminnasta on kertynyt sen hintaan n\u00e4hden.<\/p>\n

 <\/p>\n

-hankittu SRVA-henkil\u00f6st\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n paineilmatoimisia FN303 \u2013mellakkakiv\u00e4\u00e4reit\u00e4.<\/em><\/p>\n

Mellakkakiv\u00e4\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6kokemuksesta ei ole tietoa. Niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tai saatavuudessa on kuitenkin ilmennyt vakavia puutteita, sill\u00e4 usein on ryhdytty suoraan petojen poistotoimiin niiden karkotuksen sijaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Selvitetty petovahinkojen, erityisesti ahmavahinkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, vaihteluita ja syit\u00e4 sek\u00e4 petokorvausj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuutta<\/p>\n

Petokorvausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on todettu t\u00e4lt\u00e4 osin vakavia puutteita ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4. Vain murto-osa ilmoitetuista petovahingoista poronhoitoalueella tarkastetaan. Tarkastuksissa on ilmennyt my\u00f6s v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4. N\u00e4ihin seikkoihin puuttumiseen ei ole esitetty mit\u00e4\u00e4n ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

–Poronhoitoalueen petovahingot vaikuttavat muun Suomen vahinkokorvausten maksatukseen.<\/em><\/p>\n

N\u00e4in ei voi olla. Hallinnollinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jonka korjaamiseen tarvitaan ainoastaan poliittista tahtoa. Petovahinkojen eriytt\u00e4minen siirt\u00e4\u00e4 vastuuta nimenomaan poronhoitoalueelle. Etel\u00e4-Suomen v\u00e4h\u00e4isill\u00e4 korvausm\u00e4\u00e4rill\u00e4 tappo-operaatioiden markkinointi on vaisumpaa, joten on poliittisen intressin edun mukaista ilmoittaa summat k\u00f6ntt\u00e4n\u00e4, jolloin tappolupien perustelu onnistuu paremmin.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Suurpetojen aiheuttamat vahingot linkittyv\u00e4t vahvasti suurpetojen sosiaaliseen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen. erityisesti susien aiheuttamat koiravahingot koetaan vakavina.<\/em><\/p>\n

Koiravahinkojen est\u00e4miseen ei riit\u00e4 poliittista mielenkiintoa ja hallinnollista tahtoa. Projektit j\u00e4\u00e4v\u00e4t puolitiehen ja niiden tuottama informaatio on vajaata. Koiravahinkojen ennaltaehk\u00e4isyksi tarvitaan innovaatioita ja my\u00f6s kansainv\u00e4liselt\u00e4 kent\u00e4lt\u00e4 tulee etsi\u00e4 ratkaisuja,<\/p>\n

 <\/p>\n

– Porovahinkojen todennus on haastavaa. Maaseutusihteerit eiv\u00e4t tarkasta ilmoitettuja vahinkoja riitt\u00e4v\u00e4n tihe\u00e4sti. Suurpetovahinkojen ennaltaehk\u00e4isy on haastavaa.<\/em><\/p>\n

Poronhoidon etel\u00e4rajan nostamista on esitetty useasti. T\u00e4st\u00e4 hy\u00f6tyisi my\u00f6s muun muassa mets\u00e4peura. Pienten porom\u00e4\u00e4rien kanssa operointiin voidaan tarkastella my\u00f6s tarhausta yhten\u00e4 vaihtoehtona. Etenkin etel\u00e4isiss\u00e4 paliskunnissa porojen vapaa laidunnus aiheuttaa muille alueen asukkaille kohtuuttomia vaikeuksia. Porojen tuhoamalle pellolle, sadolle tai puutarhalle ei l\u00f6ydy maksajaa. Tilanne on k\u00e4rjistynyt vuosi vuodelta.<\/p>\n

 <\/p>\n

–Porovahinkojen estoon ei ole muuta keinoa kuin vahinkoyksil\u00f6iden poisto ja kannanhoidolliset luvat.<\/em><\/p>\n

Ks. yll\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Suurpedot aiheuttavat alueellisia riistatappioita. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t kokevat ongelmallisena tilanteen, jossa riistatappioita ei oteta suurpetojen kannanhoitoa koskevissa keskusteluissa huomioon tai niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiana.<\/em><\/p>\n

Saaliskateuteen vetoaminen tai sen huomioiminen miss\u00e4\u00e4n hallinnollisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 ei ole k\u00e4yp\u00e4\u00e4 hallintoa. Ihmisell\u00e4 ei ole luonnon el\u00e4imiin mit\u00e4\u00e4n optiota, toisin sanoen riistael\u00e4imet eiv\u00e4t ole ihmiselle mitenk\u00e4\u00e4n varattuja. T\u00e4llainen ajattelu korostaa hy\u00f6ty-haittael\u00e4in asetelmaa ja pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 osaltaan yll\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

-3.2.4 ARVIO KANNANHOIDON TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA<\/em><\/p>\n

-ONNISTUMISIA<\/em><\/p>\n

–Laumanvartijakoirien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on tutkittu mik\u00e4 vastaa susikannan hoitosuunnitelmassa asetettuun tavoitteeseen.<\/em><\/p>\n

Laumanvartijakoirista saatua tutkimustietoa ei ole otettu mitenk\u00e4\u00e4n laajaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai siit\u00e4 tiedottaminen on ollut v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja puutteellista riistakonsernin toimesta. Tiedotus- ja koulutustilaisuuksista ovat vastanneet rotuj\u00e4rjest\u00f6t, tuotantoj\u00e4rjest\u00f6t ja vapaaehtoiset. Tutkimus on Helsingin yliopiston, ei riistahallinnon tai riistantutkimuksen.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Susitutkimuksen laaja-alaisuutta on kehitetty sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ekologisia ett\u00e4 sosiologisia l\u00e4ht\u00f6kohtia.<\/em><\/p>\n

Sosiologista tutkimusta ja mielipidekyselyit\u00e4 on ilmestynyt p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, ett\u00e4 kannanhoidollinen mets\u00e4stys olisi ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Tyystin puuttuu tutkimus vahinkojen ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4, kansainv\u00e4linen vertailututkimus ja kokeellinen tutkimus esimerkiksi karkotusmenetelmist\u00e4, niiden toteutumisesta ja onnistumisesta sek\u00e4 suojelun n\u00e4k\u00f6kulma. Sosiologisen tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 jokainen kyl\u00e4n tanhukerho on varmasti saanut \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin susien tappamisen puolesta.<\/p>\n

\"10913730_10153042426959182_629088585_n\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

-KEHITT\u00c4MISTARPEITA<\/em><\/p>\n

-Alueellisten ja suurpetokohtaisten vahinkotietojen tulee olla kenen tahansa helposti saavutettavissa ja tietojen tulee olla oikeita.<\/em><\/p>\n

Tiedot eiv\u00e4t ole helposti saavutettavissa. Ne ovat saatavilla, mutta ainoastaan ministeri\u00f6n\/ Mavin kautta.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Poronhoitoalueen petovahingot vaikuttavat muun Suomeen alueella tapahtuvien suurpetovahinkojen maksatukseen. Poronhoitoalueen ja muun Suomen korvausj\u00e4rjestelm\u00e4 tulee eriytt\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n

Asialle ei ole tehty mit\u00e4\u00e4n. Ei ole eriytetty.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Ennaltaehk\u00e4iseviss\u00e4 toimissa kuten aitojen rakentamisessa pit\u00e4\u00e4 tarkastella uusia rahoitusmahdollisuuksia ja mahdollistaa v\u00e4lit\u00f6n korvausmenettely. Suurpedot ovat yhteiskunnan yhteinen asia ja eri rahoitusl\u00e4hteiden k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuus on syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n

Aitojen rakentaminen tulee olla edellytys petokorvausten maksamiselle, mik\u00e4li vahinko oikein asennetusta ja toimivasta aidasta huolimatta tapahtuu. Malli on toiminnassa mm. Saksassa. Aitojen pystytyksest\u00e4 ovat vastanneet p\u00e4\u00e4asiallisesti luontoj\u00e4rjest\u00f6t vapaaehtoisvoimin. Hallinnon toimesta t\u00e4st\u00e4 ei ole juuri kiitosta kuulunut. P\u00e4invastoin, aitojen rakentamista on v\u00e4h\u00e4telty ja hakuprosessi on tuottajalle usein viel\u00e4 varsin ty\u00f6l\u00e4s. Suomen riistakeskuksen vastuulla oleva tiedottaminen ennaltaehk\u00e4isevist\u00e4 menetelmist\u00e4 on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Varsinais-Suomen SusiAita-hankkeen k\u00e4ytt\u00f6kokemukset tulee laajentaa koko maata kattavaksi, ne eiv\u00e4t saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain paikallisiksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Alueellisia sidosryhmi\u00e4 tulee osallistaa ennaltaehk\u00e4iseviin toimiin kuten petoaitojen rakentamiseen tai kehitt\u00e4mishankkeisiin.<\/em><\/p>\n

My\u00f6s hallinnon ja riistakeskuksen tulee osallistua t\u00e4h\u00e4n lakis\u00e4\u00e4teisess\u00e4 velvoitteessaan riistavahinkojen ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4. Ministeri\u00f6n tulee taata riitt\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat petoaitatarvikkeisiin, jotka vuosittain loppuvat kesken.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Suurpetovahinkojen esiintyminen vaihtelee alueittain riippuen alueen suurpetokannoista ja elinkeinorakenteesta. On syyt\u00e4 tunnistaa n\u00e4m\u00e4 alueelliset erot ja tukea alueellisia innovatiivisia ennaltaehk\u00e4isyn keinoja.<\/em><\/p>\n

Mit\u00e4\u00e4n hanketta t\u00e4m\u00e4n suhteen ei ole ilmoitettu olevan k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

– s.70. Suurpetopolitiikan hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 kansalaisten silmiss\u00e4 on tutkittu jo aiemmin. Kannanhoidon linjausten tueksi tehdyist\u00e4 empiirisist\u00e4 selvityksist\u00e4 sidosryhmien ja kansalaisten asenteista ja toivomuksista kansalliselle kannanhoidolle on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 suurpetojen suojelu ei ole empiirisesti legitiimi\u00e4. Jotta kannanhoidolliset toimenpiteet olisivat sosio-kulttuurisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4, t\u00e4ytyy niiden tapahtua ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isen arkiel\u00e4m\u00e4n ehdoilla. Kannanhoidon strategisten tavoitteiden vaatimat toimenpiteet eiv\u00e4t siis saa haitata elinkeinon harjoittamista, harrastuksia tai totuttua kulttuuria. Nykyisell\u00e4\u00e4n nimenomaan suden suojelu ei ole legitiimi\u00e4 sosio-kulttuurisella sektorilla<\/em><\/p>\n

Tekstiss\u00e4 tulee esiin suden suojelun kompleksisuus: toisaalta sudelle esitet\u00e4\u00e4n vaatimus pysytell\u00e4 \u201dsaloilla\u201d, jolloin susi ei saa n\u00e4ky\u00e4 tai kuulua ihmisen elinpiiriss\u00e4. Ihmisen elinpiiri on kuitenkin laajempi kuin pihapiiri. Se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 tiet, turvesuot, laitumet, talousmets\u00e4n, mets\u00e4autotiet, marjamets\u00e4n sek\u00e4 mets\u00e4styskoiran k\u00e4yt\u00f6n ulottuvuudet. Ihmisen elinpiiri ulottuu siis my\u00f6s sinne miss\u00e4 suden tulisi pysytell\u00e4. Ihminen luo tilap\u00e4isreviirin itselleen, koiralleen, koneilleen ja vapaa-ajan rakennuksilleen. Suden pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 miss\u00e4 tuo tilap\u00e4isreviiri kulloinkin sijaitsee ja min\u00e4 ajankohtana. Vaatimuksen asettaminen el\u00e4imelle on kohtuuton ja absurdi.<\/p>\n

Ihmisen huvi- ja harrastustoiminta, virkist\u00e4ytyminen ja vapaa-ajanvietto ovat siten l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti itseisarvoltaan arvokkaampia kuin el\u00e4imen suojelu. Emme kuitenkaan perusta natura-alueeseen kuuluvalle rantaniitylle golfkentt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 voimme n\u00e4in tehd\u00e4, vaikka ihmisen huvi- ja harrastustoiminta edellytt\u00e4isi rantaniityn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja kahlaajien pesinn\u00e4st\u00e4 luopumista. Toisaalta my\u00f6s ihmisen asuin- ja liiketoiminnot saattavat v\u00e4isty\u00e4 harvinaisen sammal- tai k\u00e4\u00e4p\u00e4lajin l\u00f6ytyess\u00e4 kaavoitusalueelta. Arvoprojektio ei ole looginen ja yhtenev\u00e4. Ihminen tekee valinnan, jonka mukaan eli\u00f6it\u00e4 arvotetaan.<\/p>\n

Ihminen on luonut sosio-kulttuuriset toimintonsa neuvottelematta luonnon kanssa, k\u00e4ytt\u00e4en ylivaltaa ja yksinoikeutta ottaen haltuunsa laajoja alueita. Luonnon el\u00e4imet ja luonnon toiminnot ovat joko muuttuneet tai v\u00e4istyneet ihmisen tielt\u00e4. Sosio-kulttuuriset toiminnot ovat suden n\u00e4k\u00f6kulmasta kehittyneet aikakautena, jolloin sutta vainottiin ja tarkoituksena oli sen t\u00e4ydellinen eliminointi aina 70-luvulle saakka. Mik\u00e4li ihmiset olisivat joutuneet luomaan sosio-kulttuuriset toimintonsa tilassa, jossa susi ja muut suurpedot olisivat l\u00e4sn\u00e4, toiminnot olisivat muovautuneet toisin, petojen l\u00e4sn\u00e4olo olisi huomioitu. Konflikti syntyy nyt kun ihmisen tulisi muuttaa ja mukauttaa sosio-kulttuurisia toimiaan petojen l\u00e4sn\u00e4olo huomioiden. Suojelu edellytt\u00e4\u00e4 aina jotain muutosta: kun mets\u00e4 suojellaan, tehd\u00e4\u00e4n muutos mets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n suhteen, jolloin sinne ei suoriteta avohakkuuta.<\/p>\n

Poikkeus tehd\u00e4\u00e4n koskien sutta: sen suojelu ei saa eik\u00e4 pit\u00e4isi edellytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutosta, vaan el\u00e4m\u00e4n tulisi jatkua ennallaan. Ihmisen toimintaa ei mukauteta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon, jolloin el\u00e4imen itsens\u00e4 tulisi mukauttaa oma toimintansa ihmisen tarpeen mukaan. T\u00e4m\u00e4 on paradoksi, jossa suojelu ei voi toteutua. Jos ajatellaan maaseutuekonomista toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, voidaanko pit\u00e4\u00e4 kohtuullisena vaatimuksena sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen aitaa tilansa (esim. laitumen) suojatakseen karjansa?<\/p>\n

\u201d Kannanhoidon strategisten tavoitteiden vaatimat toimenpiteet eiv\u00e4t siis saa haitata elinkeinon harjoittamista, harrastuksia tai totuttua kulttuuria.\u201d <\/em>T\u00e4ss\u00e4 ajatusmallissa kulttuurille ei aseteta mit\u00e4\u00e4n muutosvaatimusta. Kuitenkin unohdetaan se, ettei kulttuuri ole staattinen, vaan oman aikakautensa heijastuma. Siten oikeampi kysymys olisi vaatimuksen sijaan: Millaisia kohtuullisia muutosvaateita kulttuurille voidaan esitt\u00e4\u00e4, jotta kulttuuri voisi s\u00e4ily\u00e4 toimintamuotona, mutta samalla se sallisi ja hyv\u00e4ksyisi suden ja muut petoel\u00e4imet osana toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4? Luonnonvarataloudessa elinkeinolle aiheutuu aina jonkinasteista haittaa esimerkiksi s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ist\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksesta tai taloudellisten suhdanteiden muutoksesta johtuen.<\/p>\n

\u201dJotta kannanhoidolliset toimenpiteet olisivat sosio-kulttuurisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4, t\u00e4ytyy niiden tapahtua ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isen arkiel\u00e4m\u00e4n ehdoilla.\u201d <\/em>Tosiasiallisesti vallitseva ymp\u00e4rist\u00f6 ja ilmasto asettavat ne reunaehdot joilla toimitaan: ts. aavikolla ei voi viljell\u00e4 riisi\u00e4. Jotta mit\u00e4\u00e4n suojelua voidaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 harjoittaa, se rajoittaa aina ihmisen vapaata toimintaa, alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja jopa liikkumista. Luonnonpuistoissa on liikkumisrajoituksia. Moottoriajoneuvolla ei saa ajaa maastossa ilman maanomistajan lupaa. J\u00e4rve\u00e4 ei saa kuivata, vaikka sen haluaisi ja pystyisi toteuttamaan. Pohjavett\u00e4 ei saa pilata. L\u00e4ht\u00f6kohta kannanhoidon ajattelulle on siten hyvin yksipuolinen, eik\u00e4 sudella tai muilla pedoilla ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia selvit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 asetelmassa.<\/p>\n

Toisaalta voidaan my\u00f6s kysy\u00e4, onko ihmisen harjoittama vainokulttuuri muuttunut mitenk\u00e4\u00e4n? Riistaekologia erittelee el\u00e4imet ihmiselle hy\u00f6dylliseen riistaan ja ihmiselle hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4\u00e4n tai haitalliseen muuhun el\u00e4inkuntaan. Biologisesti katsoen ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rett\u00e4 tai tunnusmerkist\u00f6\u00e4, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 el\u00e4imen riistaksi. Biologinen l\u00e4ht\u00f6kohta on luokitella eli\u00f6st\u00f6 taksonomisesti, riista ei ole taksonominen luokitus, vaan sosio-kulttuurinen. Voidaanko t\u00e4lle kulttuurille esitt\u00e4\u00e4 muutosvaateita, vai onko sekin ihmistoimintona koskematon?<\/p>\n

 <\/p>\n

\"screenshot.1451608124\"<\/a><\/p>\n

-3.3.4. RISKIANALYYSISS\u00c4 TUNNISTETUT SOSIAALISET KANNANHOIDOLLISET RISKIT<\/em><\/p>\n

– RKTL:n rooli on ep\u00e4selv\u00e4, tutkimustietoon ei luoteta ja tutkimustietoa pidet\u00e4\u00e4n vaikeasti tulkittavana.<\/em><\/p>\n

– TASSU:n toimimattomuus on johtanut omalta osaltaan ep\u00e4luottamukseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan.<\/em><\/p>\n

– \u00a0Poikkeuslupaj\u00e4rjestelm\u00e4 koetaan paperisotana, vaativana ja kankeana, ja vahinkoyksil\u00f6n osoittaminen sek\u00e4 poikkeusluvan lyhyt voimassaoloaika koetaan viranomaisten kiusantekona.<\/em><\/p>\n

Kaikki kolme yll\u00e4 mainittua liittyv\u00e4t hallinnollisiin ongelmiin, joilla ei itse asiassa ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 itse pedon kanssa. Luottamuspulan yll\u00e4pito kulkee mets\u00e4st\u00e4j\u00e4sukupolvelta toiselle legendana, josta rhy:n kouluttajat muistavat mainita my\u00f6s mets\u00e4st\u00e4j\u00e4koulutuksessa. N\u00e4m\u00e4 ovat henkil\u00f6poliittisia ongelmia, jotka kulminoituvat suurpetoihin, mutta niiden ratkaisu on jossain muualla kuin suurpetojen tappamisessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Kansallisen ja alueellisen median tiedottaminen on arvolatautunutta ja konfliktihaukuista.<\/em><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n ei ole tullut muutosta. Klikkimedia hakee otsikoita. Riistakonsernin oma-aloitteinen tiedottaminen suden elintavoista, suden normaalista el\u00e4m\u00e4nkulusta ja kuvaukset puuttuvat paikallismedioista. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 arvolatautunut klikkijournalismi.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Paikallisen ja alueellisen tason erityispiirteit\u00e4 ei oteta huomioon.<\/em><\/p>\n

– Paikallisella ja alueellisella tasolla ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valtaa.<\/em><\/p>\n

Kaksi edell\u00e4 olevaa kohtaa liittyv\u00e4t kysymykseen voidaanko lajin kannalta menn\u00e4 paikallistasolle silloin kun kokonaisuutena laji on uhanalainen ja yksil\u00f6n merkitys lajin s\u00e4ilymiselle kasvaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

–Suurpetojen pelottelu- tai poistokeinot eiv\u00e4t ole riitt\u00e4vi\u00e4 tai toimivia (SRVA)<\/em><\/p>\n

Toimien kuvausta ja erittely\u00e4 ei ole esitetty miss\u00e4\u00e4n, jotta niiden tehokkuutta voisi arvioida. Paljonko karkotuksia on? Mihin el\u00e4imeen ne kohdistuvat? Onko alueellisia painotuksia? Miss\u00e4? Miten petoa on karkotettu? Onko k\u00e4ytetty koiraa? Onko k\u00e4ytetty kumiluotia? Jotain muuta metodia? Mit\u00e4? Mik\u00e4 oli lopputulos? Eroavatko eri el\u00e4imiin tehdyt karkotustoimet toisistaan? Onko alueellisia eroja tai eroja karkotusmetodin k\u00e4yt\u00f6n suhteen? Mik\u00e4 oli karkotuksen vaikuttavuus? Miss\u00e4 vaiheessa karkotukseen ryhdyttiin? My\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 kokemusta suurpetojen karkottamiseen pit\u00e4isi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

–Suurpetoviha nousee vaikutusmahdollisuuksien v\u00e4hyydest\u00e4, turhautumisen tunteesta, my\u00f6s suhtautumisessa lajeihin on eroja.<\/em><\/p>\n

Vihan etiologia on ep\u00e4selv\u00e4 ja sille voidaan vain harvoin osoittaa yksi selv\u00e4 alkuper\u00e4. Osittain petoviha on peritty. Riistahallinnon osaltaan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 illuusio ihmisen kannalta merkityksellisist\u00e4 haitta- ja hy\u00f6tylajeista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s konfliktia yll\u00e4. Samoin my\u00f6h\u00e4styneet tai riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tiedotus- ja ennaltaehk\u00e4isytoimet.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Suurpetoviha kulminoituu salakaatoihin.<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on niin ik\u00e4\u00e4n my\u00f6s osaksi hallinnollinen ongelma, joka tulee voida ratkaista hallinnollisin keinoin, ei petoja tappamalla.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Suden kohdalla konfliktit ovat levinneet yht\u00e4 jalkaa suden levitt\u00e4ytymisen kanssa.<\/em><\/p>\n

Se kertoo hallinnon valmistautumattomuudesta, hitaudesta ja tehottomuudesta asian suhteen. Teltta pystytet\u00e4\u00e4n vasta kun ukkonen on p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

–Ahmakannan s\u00e4\u00e4telyn v\u00e4h\u00e4iset keinot aiheuttavat turhautumisen tunnetta ja salakaatoja poronhoitoalueella.<\/em><\/p>\n

Jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 poronhoitokulttuuri ei ole muutettavissa, eik\u00e4 sille voida esitt\u00e4\u00e4 alueellisia tai kulttuurisia muutosvaateita, vaan se on itseisarvo, johon peilataan kaikkia muita toimintoja \u2013 niin ihmisen kuin el\u00e4intenkin toimintoja, asia on silloin varmasti n\u00e4in. Poronhoitokulttuurille on kuitenkin muutospaineita. N\u00e4iden muutospaineiden tutkiminen auttaisi osaltaan my\u00f6s poliittisia ratkaisuja ja loisi tilaa muille ihmis- ja el\u00e4intoiminnoille.<\/p>\n

 <\/p>\n

-3.3.5 ARVIO KANNANHOIDON SOSIAALISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA<\/em><\/p>\n

-ONNISTUMISIA<\/em><\/p>\n

-Riistahallinnon eri tahojen aktivoituminen sosiaalisessa mediassa, jossa tiedonkulun tempo on nopea ja jossa k\u00e4ytt\u00e4jien aktiivisuus on l\u00e4ht\u00f6kohtana, vastaa omalta osaltaan suurpetojen kannanhoitosuunnitelmissa korostettuun kansalaisten tarpeeseen saada neutraalia, aktiivista ja totuudenmukaista tiedotusta arvov\u00e4ritteisen ja tavoitehakuisen tiedottamisen vastapainoksi. Tieto \u2013 niin faktapitoinen kuin tavoitehakuinenkin \u2013 levi\u00e4\u00e4 sosiaalisessa mediassa nopeasti, ja erilaisista sosiaalisen median kanavista on tullut merkitt\u00e4vi\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n kansalaisten kokoontumispaikkoja.\u00a0<\/em><\/p>\n

Virallisen riistakonsernin edustajat: petoyhdyshenkil\u00f6t, SRVA-toimijat ym. pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 konfliktia ja luovat sit\u00e4 omalla kirjoittelullaan. Legendat koirasusista, spekulaatiot susien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja holtittomasta lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, sek\u00e4 riistantutkimuksen parjaaminen ovat jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ja laajaa sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Avoimen vihamielinen kirjoittelu ei ole johtanut henkil\u00f6iden poistamiseen luottamustoimistaan kuin poikkeustilanteissa. Riistahallintolain mukaan henkil\u00f6n tulee olla henkil\u00f6kohtaisilta ominaisuuksiltaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sopiva. Avoimesti petovihaa lietsova ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 kirjoittelu ei vaikuta sopivalta \u201dhenkil\u00f6kohtaiselta\u201d ominaisuudelta. Riistahallinnon tulee puuttua n\u00e4ihin ylily\u00f6nteihin tehokkaammin, eik\u00e4 niit\u00e4 tule jatkuvasti katsoa l\u00e4pi sormien.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Suomen riistakeskus on sitoutunut valmistelemaan eettisen ohjeiston haaskaruokinnalle vuoden 2014 aikana.<\/em><\/p>\n

T\u00e4llaista ohjeistusta ei ole tehty. Mik\u00e4li t\u00e4llainen on tehty, ainakaan se ei ole helposti mist\u00e4\u00e4n saatavilla. Joten mik\u00e4li t\u00e4llainen eettinen ohjeistus on laadittu, sen tiedottaminen on ep\u00e4onnistunut ja sen saatavuus on huono.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Ihmisten suurpetoja kohtaan tuntemaan pelkoon on eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kiinnitetty huomiota. Muun muassa Koneyritt\u00e4jien liiton vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hankkeessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 Mets\u00e4hallituksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa kootaan s\u00e4hk\u00f6isesti jaettavaa infopakettia \u201dsuurpeto mets\u00e4ty\u00f6maalla\u201d. Suurpetopolitiikan osallistavuuden tarkastelun tuloksien mukaan.<\/em><\/p>\n

Pelon hoitaminen tappoluvilla ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 ei ole tarkoituksenmukaista, tehokasta tai pysyv\u00e4 ratkaisu. Pedon tappaminen ei poista itse pelkoa. Pelko uusiutuu, mik\u00e4li alueelle ilmaantuu uusi peto. Metodivalikoima pelon hoitamiseen on siten v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tehoton.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"_K4_8010_aita5\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

-Suurpetopolitiikan hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden tarkastelussa on my\u00f6s onnistumisia<\/em><\/p>\n

-Karhukannan hoitosuunnitelmassa esiin nostettu tavoite toimintamallien luomiseksi taajamakarhujen karkottamiseksi on vastattu rakentamalla Suurriistavirka-apuj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/em><\/p>\n

Hallinto ja \u201dtutkimus\u201d voisi raporteissaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota sanavalintoihin. Petovihamielisten organisaatioiden tarjoaman sanaston tarkka imitoiminen ei ole sopivaa, vaan luo ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 mielikuvia el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

-KEHITT\u00c4MISEHDOTUKSIA:<\/em><\/p>\n

-Suurpetotiedotukseen, -neuvontaan ja koulutukseen liittyen on syyt\u00e4 toteuttaa seuraavat ongelmista ja riskeist\u00e4 esiinnousseet kehitt\u00e4misehdotukset:<\/em><\/p>\n

– Suurpetoihin liittyv\u00e4 tieto on internetiss\u00e4 hajallaan ja vaikeasti saavutettavissa. Internetiss\u00e4 tarjottavan tiedon tulee olla helposti saavutettavaa ja helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja tarjottujen lukujen tulee olla oikeita.<\/em><\/p>\n

Tiedon saatavuudessa on tapahtunut parannusta, mutta tieto on edelleen osittain vanhentunutta, p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja hajallaan. Tiedon avoimuus (esimerkiksi petovahinkojen avoin saatavuus) ei ole toteutunut.<\/p>\n

 <\/p>\n

– RKTL:n tutkijoiden objektiivisuus kiistet\u00e4\u00e4n kent\u00e4ll\u00e4 laajalla rintamalla. Tutkimuksen ja kent\u00e4n sek\u00e4 median v\u00e4liin tulee rekrytoida ammattitaitoinen tiedottaja ja lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 antaa mediakoulutusta my\u00f6s tutkijoille. T\u00e4m\u00e4 takaa my\u00f6s paremman ty\u00f6rauhan tutkijoille.<\/em><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n ongelmaan ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n puututtu. Mit\u00e4\u00e4n tiedottajaa ei ole, tai ainakaan t\u00e4m\u00e4 ei ole k\u00e4ynyt mist\u00e4\u00e4n ilmi, sill\u00e4 sama meno jatkuu entiseen tapaan ja mik\u00e4li mahdollista, entist\u00e4 kiivaampana.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Tassun tiimoilta tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jatkuvaa koulutusta motivaation ja laadun yll\u00e4pit\u00e4miseksi.<\/em><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n on tartuttu. Tosin suden kannanhoitosuunnitelmassa 2015 on maininta, ett\u00e4 petoyhdyshenkil\u00f6koulutus mahdollistetaan my\u00f6s riistanhoitoyhdistysten ulkopuolelle. My\u00f6s TASSU-tiedon avoimuudesta on maininta. Edelleenk\u00e4\u00e4n petoyhdyshenkil\u00f6koulutus ei ole saatavilla kuin rhy:n j\u00e4senyyden kautta, mik\u00e4 on ristiriidassa perustuslain 20\u00a7 kanssa: vastuu luonnosta ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kuuluu kaikille. TASSU-tiedon antaminen maksusta kolmannelle osapuolelle her\u00e4tti laajaa vastustusta, toisin kuin kannanhoitosuunnitelmassa oli esitetty. T\u00e4st\u00e4 ryhdyttiin jopa oikeudellisiin toimiin. On ilmeisemmin merkityksellist\u00e4 se, kenelle<\/strong> tieto on avoin.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Kansalliselle tasolle tulee perustaa uusi asiantuntijaelin. Kyseisen asiantuntijaelimen edustajista jokainen tulee olla luokiteltavissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmeen, mutta mielell\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4n eri suurpetopolitiikan sidosryhm\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t seuraavat kannanhoidon uuden tavoiteasettelun toteutumista aina tavoiteasettelun siirt\u00e4misest\u00e4 alueelliselle ja reviiripohjaiselle tasolle, toimenpiteiden asettamiseen ja tuloksiin. T\u00e4m\u00e4 asiantuntijaelin seuraa my\u00f6s omistajuuden paikallista ja alueellista rakentumista. Suurpetopolitiikan yhteiskunnallisen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden saavuttamiseen liittyen on syyt\u00e4 toteuttaa seuraavat ongelmista ja riskeist\u00e4 esiinnousseet kehitt\u00e4misehdotukset:<\/em><\/p>\n

-Paikallinen ja alueellinen taso pit\u00e4\u00e4 sitouttaa kannanhoitoon, tavoiteasetteluun ja toimenpiteisiin.<\/em><\/p>\n

Tavoiteasetteluna on ollut susikannan leikkaaminen ja toimenpiteeksi on valikoitunut mets\u00e4stys. Tavoiteasettelun ja toimenpiteiden voidaan siis katsoa t\u00e4lt\u00e4 osin onnistuneen. Kokonaistavoite, eli suojelu on ep\u00e4onnistunut. Toisin sanoen: t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n metodi ei tuottanut toivottua tulosta. Mets\u00e4styst\u00e4 on harjoitettu koko 2000-luku, hieman eri lainkohdista l\u00e4htien. Vahinkoperusteisesti, kannanhoidollisesti, sosiaalisperusteisesti. Lupia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ovat antaneet poliisi, ministeri\u00f6, riistanhoitopiirit ja riistakeskus. Sama metodi, hieman eri tavoin toteutettuna.<\/p>\n

Tiukan suojelun \u201dep\u00e4onnistumisen\u201d taustat olisi pit\u00e4nyt tutkia tarkemmin: miss\u00e4 hallinto ep\u00e4onnistui huomioiden seuraavat osa-alueet; valvonta, ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t toimet ja resurssit koskien kaikkia sektoreita.<\/p>\n

 <\/p>\n

–Paikallisella ja alueellisella tasolla tulee olla p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valtaa alueen suurpetoihin, kannankoon tavoitteisiin ja kannans\u00e4\u00e4telyn keinoihin.<\/em><\/p>\n

Mill\u00e4 resurssilla ja tiet\u00e4myksell\u00e4 alueellista p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n? Onko paikallisella p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4elimell\u00e4 resurssi ja asiantuntemus tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka kokonaisuutena voivat vied\u00e4 valtion EU-tuomioistuimeen? Vastuunkantoa ei ole siirretty. Ep\u00e4onnistumisesta kantaa vastuun valtio, ei paikallinen p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4elin. Vallan jakamisen paikallistasolle pit\u00e4isi tuoda mukanaan my\u00f6s vastuu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen seurauksista, jolloin p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteisiin saatettaisiin kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. Mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vastuu olisi? Kannan koon tavoitteita kukaan ei ole m\u00e4\u00e4ritellyt. Sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4lle kannalle ei ole olemassa kokom\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Biologisesti kest\u00e4v\u00e4lle kannalle sellainen on olemassa. Ent\u00e4 kun sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 kanta on nolla (0) sutta? T\u00e4m\u00e4 on toteutettava, mik\u00e4li pystytell\u00e4\u00e4n arvioinnin osiossa, jossa ilmoitetaan, ett\u00e4 ihmisen ei tule luopua sosio-kulttuurisista toimistaan, vaan kaikki muut toiminnon, kuten luonnon prosessit on sovitettava t\u00e4h\u00e4n. Jos oletetaan, ett\u00e4 sosio-kulttuurisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 kannan koko on nolla (0) sutta, mit\u00e4 seuraamuksia t\u00e4st\u00e4 on?<\/p>\n

 <\/p>\n

-Suurpetojen pelottelu- ja poistovalikoiman tulee reagoida nopeasti paikallisen tason konfliktitilanteeseen. SRVA-toimintaa tulee kehitt\u00e4\u00e4 edelleen erityisesti valmiuden ja tiedonkulun parantamiseksi. H\u00e4t\u00e4keskuksen roolia tulee selkiytt\u00e4\u00e4 ja poliisiviranomaisia tulee kouluttaa suurpeto-osaamisen vahvistamiseksi.<\/em><\/p>\n

-Etenkin suden kohdalla tulee olla mahdollisuus puuttua aktiivisesti alueellisiin ongelmiin esimerkiksi kannanhoidollisilla luvilla taajaan asutuilla seuduilla, miss\u00e4 sudet koetaan turvallisuusuhkana.<\/em><\/p>\n

Mets\u00e4stysvuotena 2015-2016 n\u00e4htiin mihin t\u00e4m\u00e4 kokeilu johti. Poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 tapetuista susista luotiin rinnakkainen \u201dlupaj\u00e4rjestelm\u00e4\u201d, jossa ilman tarkempaa tapauskohtaista selvittely\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin tappamaan 15 sutta + yksi koira pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 3-4 kertainen verrattuna aikaisempiin vuosiin. T\u00e4m\u00e4n menettelyn tuloksena mets\u00e4stysvuoden 2015-2016 tiedossa oleva kokonaiskuolleisuus nousi 78 susiyksil\u00f6\u00f6n, joka osaltaan romahdutti susikannan kannanarviossa 2017.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"screenshot.18-04-2016<\/a><\/p>\n

–Valvontaviranomaisille, eli poliisin, rajavartioston ja er\u00e4tarkastajien kent\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6lle, tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulutusta ja vahvistaa yhteisty\u00f6n muotoja.<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n toteutumisesta ei ole tietoa, mutta mets\u00e4stysvuonna 2015-2016 Suomen riistakeskus asetti lupaehdon, jonka mukaan luvan my\u00f6nt\u00e4misen j\u00e4lkeen alueella ihmisen toiminnasta johtuen kuollut susi v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n lupam\u00e4\u00e4rist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei Pohjois-Karjalassa toteutunut ja selitykseksi annettiin tiedonkulun vaikeus viranomaisten kesken (Salpaussel\u00e4n syytt\u00e4j\u00e4nviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s).<\/p>\n

 <\/p>\n

– s.73. Tunnistetut konfliktipisteet sek\u00e4 ehdotetut kehitt\u00e4mistoimenpiteet on aikanaan kirjattu yl\u00f6s, mutta suotuisan suojelutason asettaessa ensisijaisen reunaehdon tavoiteasetteluun on oltu tilanteessa, miss\u00e4 toimenpidevalikoima on ollut rajoitettu. <\/em><\/p>\n

Toimenpidevalikoima on ollut aina sama: mets\u00e4stys. Tiukan suojelun aikana se oli rajoitetumpaa, mutta muut vaihtoehtoiset toimet, kuten vahinkojen ennaltaehk\u00e4isy tai mets\u00e4styksen valvonta eiv\u00e4t olleet mitenk\u00e4\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4. Ne vain puuttuivat tai olivat puutteellisia tai satunaisia. Itse asiassa toimenpidevalikoimaa ei laajennettu, k\u00e4ytetyin toimenpide vain otettiin laajemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Tavoitteen asettelu tulee tehd\u00e4 toisin: luovutaan suojelusta. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puitteissa ole mahdollista. Mik\u00e4li konflikti ei toimenpiteen (mets\u00e4stys) laajentamisella onnistu, voidaanko tulkita toimenpide silloin ep\u00e4onnistuneeksi? Mittarina t\u00e4h\u00e4n tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kannan kehityst\u00e4, mik\u00e4li mets\u00e4styksell\u00e4 olisi saatu aikaan haluttu tulos, olisi Suomen susikannan pit\u00e4nyt kasvaa. N\u00e4in ei k\u00e4ynyt.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Suurpetohavaintoj\u00e4rjestelm\u00e4 Tassu arvioitiin riskianalyysity\u00f6skentelyss\u00e4 eritt\u00e4in konfliktoituneeksi v\u00e4lineeksi<\/em><\/p>\n

Edell\u00e4 mainittu voidaan todentaa siten, ett\u00e4 petoyhdyshenkil\u00f6verkoston j\u00e4\u00e4dess\u00e4 toissijaiseksi suden kannanarvion siirtyess\u00e4 DNA-yksil\u00f6intiin pohjaavaksi, konflikti siirtyi SRVA-toimijoihin, joilla ei itse asiassa ole mit\u00e4\u00e4n kosketuspintaa kannanarviointiin. Kyseess\u00e4 oli siis puhdas painostustoimi hallinnon suuntaan, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osin jopa onnistuneen.<\/p>\n

TASSU-havaintoj\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ty\u00f6kalu kannanarvion muodostamiseen, vaan on olemassa paljon tarkempia ja vakaampia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4. Havaintoj\u00e4rjestelm\u00e4n ainoa etu on sen edullinen hinta ja toteutus. J\u00e4rjestelm\u00e4 tulee kuitenkin aikaa my\u00f6den kalliiksi, mik\u00e4li se omalta osaltaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 konfliktia ja vaikeuttaa luotettavan tiedon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

–Suurpetopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi asetettu toimenpidevalikoima on monipuolinen ja t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden saavuttamiseen.<\/em><\/p>\n

Tavoitteellisuus ja toimenpidevalikoima sek\u00e4 toteutus ovat yksipuolisia.<\/p>\n

Koko suurpetopolitiikan arviointi viestitt\u00e4\u00e4 hallinnon paniikkitilaa, joka vastaa mets\u00e4stystarpeen ja -paineen kasvuun. Hallinnolta puuttuu n\u00e4in ollen tarpeellinen konfliktin hallintaan tarvittava paineensietokyky ja johdonmukainen, tavoitteellinen ajattelu. Ajattelua ohjataan mets\u00e4styksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen ja kriisin hallintaan tavalla joka ei ole suojelun\u00e4k\u00f6kulman kannalta kest\u00e4v\u00e4. Suojelun\u00e4k\u00f6kulma sivuutetaan sosio-kulttuuristen toimintojen alle, joiden s\u00e4ilytt\u00e4minen nostetaan keski\u00f6\u00f6n. Suojelu ja sosio-kulttuuriset toimet eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n sulje toisiaan pois, mutta joustoa ja kompromissia ei voida odottaa vain yhdelt\u00e4 tasolta. Ehdoton vaatimus sosio-kulttuuristen toimintojen muuttumattomuudesta, niiden s\u00e4ilymisest\u00e4 t\u00e4ysin ennallaan ei j\u00e4t\u00e4 lopulta yht\u00e4\u00e4n tilaa suurpedoille.<\/p>\n

Omistajuuden rakentaminen ei onnistu, mik\u00e4li metodina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yksipuolisesti mets\u00e4styst\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

-K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on otettava paikkaperustainen ja ongelmal\u00e4ht\u00f6inen l\u00e4hestymistapa, jossa luonnonvarat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n omaisuutena ja jonka hoitoon on niin velvollisuuksia kuin oikeuksiakin<\/em><\/p>\n

Kannanhoidollisen ja sosiaalisperusteisen mets\u00e4styksen yhteydess\u00e4 paikallistasolle annettiin oikeuksia ilman velvollisuuksia. Tuloksena oli susikannan romahtaminen alkujaan yli 200 yksil\u00f6st\u00e4 150-180 yksil\u00f6\u00f6n kolmessa vuodessa.<\/p>\n

Vastuiden m\u00e4\u00e4rittely j\u00e4i p\u00e4\u00e4asiallisesti toteutumatta.<\/p>\n

Vastuun toteutuessa (Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala: lupaehtojen noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen 2015-2016), valvonta j\u00e4i toteutumatta. Ei seuraamuksia, ei vastuita.<\/p>\n

\"screenshot.1462402637\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

-Suurpetojen kansallisten kannanhoitosuunnitelmien tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kansalliset raamit kannanhoidolle, mutta samalla mahdollistaa riitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4lj\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 alueellisille kannanhoitosuunnitelmille.<\/em><\/p>\n

Malli voi toteutua silloin kun kyseess\u00e4 on valtakunnallisesti elinvoimainen susikanta, eik\u00e4 suinkaan kanta joka tarkastelusta toiseen pysyttelee eritt\u00e4in uhanalaisena.<\/p>\n

 <\/p>\n

-5) Mets\u00e4styksen mitoitus ja kohdennus<\/em><\/p>\n

-Alueellisilla sidosryhmill\u00e4 ja teht\u00e4vill\u00e4 alueellisilla kannanhoitosuunnitelmilla on vastuu alueella esiintyvien suurpetojen kannanhoidon sosiaalisesta, taloudellista ja ekologisesta kest\u00e4vyydest\u00e4. Mets\u00e4styksen mitoitukseen ja kohdennukseen tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parasta tarjolla olevaa tietoa ja toimia kansallisen hoitosuunnitelman asettamissa rajoissa.<\/em><\/p>\n

Suden sosiaalisperusteisen mets\u00e4styksen yhteydess\u00e4 haettiin useille laumoille sek\u00e4 varsin kohtuuttomille m\u00e4\u00e4rille tappolupia. Hakemusperusteluissa ilmoitettiin susilaumassa olevan kolme (3) alfaparia. Kustannukset ilmoitettiin \u201dmittaamattomina\u201d. T\u00e4m\u00e4n ei voi katsoa olevan parasta tarjolla olevaa tietoa. Lupasuositukset, esimerkiksi lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n yksil\u00f6n tappamisen v\u00e4ltt\u00e4minen, eiv\u00e4t ole juridisesti tai mitenk\u00e4\u00e4n sitovia.<\/p>\n

Lupaprosessiin on mahdollista hakea muutosta vasta takapainotteisesti hallinto-oikeudessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Oikeuksien antamisella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus omistajuuden syntyyn.<\/em><\/p>\n

Sosiaalisperusteisen mets\u00e4styksen kautta k\u00e4vi ilmiselv\u00e4ksi, ettei omistajuutta synny kannanhoidollisen mets\u00e4styksen avulla. Kehitys oli jopa p\u00e4invastainen. Tappolupien saaminen turvattiin useilla alueilla painostamalla asukkaita yleis\u00f6nosastokirjoituksin ja puhelinsoitoin. \u201dV\u00e4\u00e4r\u00e4n lausunnon\u201d antaneelta reviirity\u00f6ryhm\u00e4lt\u00e4 vaadittiin hallinnon toimesta uutta lausuntoa.<\/p>\n

 <\/p>\n

-2) Kannanm\u00e4\u00e4rityksen keinovalikoiman vapaampi k\u00e4ytt\u00f6<\/em><\/p>\n

-Mik\u00e4li alueellisesti on yhteisty\u00f6halua toteuttaa yhteislaskentoja, tulee niit\u00e4 tutkimuksen puolesta tukea. Alueellisesti pit\u00e4\u00e4 olla oikeus kannanm\u00e4\u00e4rityksen pilotointikokeiluihin kent\u00e4lt\u00e4 nousevan tarpeen mukaan.<\/em><\/p>\n

Kannanm\u00e4\u00e4ritys tapahtuu yleisesti hyv\u00e4ksyttyjen, tieteellisesti p\u00e4tevien k\u00e4yt\u00e4nteiden mukaan. Se ei ole huuto\u00e4\u00e4nestys.<\/p>\n

 <\/p>\n

-4) Reviirikorvausmalli<\/em><\/p>\n

-Rahallinen kompensaatio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osa-alueena oikeuksien jakamisessa. Taloudelliset kannustimet tulee ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suden ja ahman kohdalla.<\/em><\/p>\n

Muuta kannustinta ei ole ollut, kuin vahinkoperusteisten poikkeuslupamaksujen alentaminen, mik\u00e4 taas on kannustanut poikkeuslupien hakemiseen, koska se on halvin vaihtoehto.<\/p>\n

 <\/p>\n

-6) Arvokas riistael\u00e4in<\/em><\/p>\n

-Suurpetojen kohdalla tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niiden leimautumista ainoastaan haittael\u00e4imiksi. Arvokkaan riistael\u00e4imen statusta pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 ja nostaa kannanhoidollinen mets\u00e4stys, johon on t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kaikkien suurpetojen kohdalla.<\/em><\/p>\n

Kannanhoidollinen mets\u00e4stys ei vaikuttanut positiivisesti suden arvostukseen riistael\u00e4imen\u00e4. Trofeemets\u00e4styksen arvotusta voidaan l\u00e4hte\u00e4 hakemaan esimerkiksi Afrikasta, jossa yhden leijonan hinnaksi muodostuu noin 40\u00a0000$. (Ottamatta kantaa kyseisen mets\u00e4stysmuodon eettisyyteen.) Suden saama arvostus on p\u00e4ivitt\u00e4in n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 esimerkiksi sosiaalisen median kommenttipalstoilla: \u201dpaskah\u00e4nt\u00e4\u201d, \u201dtakkuturkki\u201d, \u201dhaittael\u00e4in\u201d, \u201dhy\u00f6dyt\u00f6n\u201d, ym. kielikuvat eiv\u00e4t kerro suden arvotuksen erityisest\u00e4 noususta mets\u00e4styksell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

-Suden kohdalla t\u00e4ht\u00e4imen\u00e4 tulee olla mets\u00e4styksell\u00e4 tapahtuva kannanhoito. Kaikilla tulee olla yht\u00e4l\u00e4inen mahdollisuus osallistua susijahtiin. Valikointimenetelm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 reviirikohtainen sidosryhm\u00e4edustus. Yhteis\u00f6llinen mets\u00e4stys tukee omistajuuden synty\u00e4.<\/em><\/p>\n

Uhanalaisen lajin mets\u00e4stykseen osallistuminen ei ole kansalaisoikeus tai jokamiehenoikeus. Ei vaikka henkil\u00f6ll\u00e4 olisi mets\u00e4stysoikeus. Jo turvallisuusn\u00e4k\u00f6kohdat rajoittavat osallistumista. Sidosryhm\u00e4edustuksen ainoa teht\u00e4v\u00e4 oli puoltaa sosiaalisperusteisia lupia. Sidosryhm\u00e4kokoonpano jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n teki muunlaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon mahdottomaksi.<\/p>\n

Omistajuutta ei syntynyt.<\/p>\n

 <\/p>\n

– Kannanhoidon onnistumisen mittariksi asetetaan kaikkien suurpetolajien kohdalla sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 kannankoko.<\/em><\/p>\n

Ent\u00e4 jos paikallinen n\u00e4kemys sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kannan koosta on nolla (0) petoa? Miten menetell\u00e4\u00e4n siin\u00e4 tapauksessa, mik\u00e4li useampi paikallinen n\u00e4kemys p\u00e4\u00e4tyy samaan? Miten synnytet\u00e4\u00e4n siin\u00e4 tapauksessa yhteis\u00f6llinen omistajuus? Skenaarion ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4 ei ole huomioitu ollenkaan. Valikoimaton mets\u00e4stys johti efektiivisen populaation tuhoutumiseen.<\/p>\n

Suden osalta psykologisen omistajuuden syntyminen ep\u00e4onnistui ja viimeisimm\u00e4ss\u00e4 kannanarviossa 2017 kanta romahti j\u00e4lleen alle 200 yksil\u00f6n (150-180 sutta). Kun verrataan nykyist\u00e4 kantaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen arvioon geneettisesti kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 susipopulaatiosta Suomessa (800 sutta, Tukholman yliopisto 2016), ollaan yh\u00e4 kauempana tavoitteesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Mainitaan viel\u00e4, ett\u00e4 kannanhoidollisen mets\u00e4styksen vaikutuksia susikantaan ei tehty ennen siirtymist\u00e4 sosiaalisperusteiseen mets\u00e4stykset, vaikka hallinnolliset vaikutukset, eli valitukset arvioitiinkin. Arvioissa todettiin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olivat lain mukaisia. Voidaan katsoa, ett\u00e4 sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, koska itse susikanta ei kest\u00e4nyt kannanhoidollista ja sosiaalisperusteista mets\u00e4styst\u00e4. Susikannan kannalta ei ole merkityst\u00e4 sill\u00e4, kuoleeko el\u00e4in viranomaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4, luvalla tai ilman lupaa. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ainoastaan on se, ett\u00e4 kun kuolleisuus ylitt\u00e4\u00e4 syntyvyyden, kanta k\u00e4\u00e4ntyy laskuun. Kovin suurta laskuvaraa 150-180 yksil\u00f6n kannassa ei en\u00e4\u00e4 ole. T\u00e4m\u00e4 kokonaiskuolleisuuden laskutoimitus olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4 ministeri\u00f6ss\u00e4 tai muun hallinnon toimesta ENNEN mets\u00e4styksen jatkamista sosiaalisin perustein. Mik\u00e4li efektiivisest\u00e4 ja aikuisten susien osuudesta poistetaan lyhyess\u00e4 ajassa puolet, ei voida v\u00e4ltty\u00e4 vaikutuksilta, vaikka riistahallinnon toimesta todettiinkin, ettei sill\u00e4 ole merkityst\u00e4. Seuraavassa ote Suomen riistakeskuksen vastineesta valitukseen, osoitettu H\u00e4meenlinnan hallinto-oikeudelle ML41a\u00a7 mukaisesta suden kannanhoidollisesta poikkeusluvasta 2015.<\/p>\n

\"screenshot.27-07-2017<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys siis osoittautui t\u00e4ysin paikkansa pit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

My\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on rajattu lausunnonantajan rooliin koskien riistalajeja. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 suojelun asiantuntijana tulisi osallistaa nykyist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 roolissa riistalajeja koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

Kokonaisuutena: Arviointi pohjaa olemassa olevien rakenteiden p\u00f6nkitt\u00e4miseen, eik\u00e4 suhtaudu kriittisesti rakenteiden olemassaoloon tai niiden muuttamiseen.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Tarkastelussa Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarviointi, Ruralia instituutti, Mari Pohja-Mykr\u00e4, Sami Kurki 2014. Suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarviointi tehtiin 2014 ennen sudenhoitosuunnitelman p\u00e4ivityst\u00e4 (2015) ja muiden suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien p\u00e4ivityst\u00e4 tai julkaisua. ”Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarvioinnin keski\u00f6ss\u00e4 ovat suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien tavoiteasettelun ja toimenpiteiden avulla tavoiteltu suurpetojen kannanhoidon ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kest\u00e4vyys. Suurpetopolitiikan arvioinnissa on tarkasteltu tavoiteasettelua ja toimenpiteit\u00e4 vuosina 2007\u20132012, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1781,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[5,10,6,4,12,3],"tags":[],"class_list":["post-1780","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ahma","category-blogit","category-ilves","category-karhu","category-sari","category-susi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1780","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1780"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1780\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1785,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1780\/revisions\/1785"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1781"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1780"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1780"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}