{"id":1681,"date":"2017-05-30T16:35:04","date_gmt":"2017-05-30T16:35:04","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1681"},"modified":"2017-05-30T17:44:23","modified_gmt":"2017-05-30T17:44:23","slug":"m-e-t-s-a-m-a-n-i-f-e-s-t-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1681","title":{"rendered":"M E T S \u00c4 M A N I F E S T I"},"content":{"rendered":"

Luonnonsuojeluliitto Tapiola ilmaisee huolensa Suomen metsien tilasta ja tilan kehityksest\u00e4.<\/p>\n

1.<\/strong>Suomi on sitoutunut valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vuonna 2012[1]<\/a>, pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 menness\u00e4. Tavoite umpeutuu alle kolmen vuoden kuluttua. Nyt jo on selv\u00e4\u00e4, ettei tavoitteessa tulla pysym\u00e4\u00e4n. Valtioneuvoston strategian p\u00e4\u00e4tavoitteena oli tuoda luonnon monimuotoisuuden taloudelliset ja kulttuuriset arvot luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon keski\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n hetken tavoitteiden keski\u00f6ss\u00e4 on talous, mutta eiv\u00e4t monimuotoisuuden taloudelliset arvot, vaan monokulttuuriset arvot.<\/p>\n

2.<\/strong>Suomen maapinta-alasta on mets\u00e4\u00e4 219\u00a0350 neli\u00f6kilometri\u00e4 (Tilastokeskus)[2]<\/a>. Suojeltua mets\u00e4pinta-alaa on luonnonvarakeskuksen raportin[3]<\/a> mukaan 1,6 miljoonaa hehtaaria (osuus mets\u00e4pinta-alasta). Neli\u00f6kilometreiksi muutettuna luku on 16000 neli\u00f6kilometri\u00e4, eli 7,29% koko maan mets\u00e4pinta-alasta. Yksik\u00f6n muunnos on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 miljoonilla hehtaareilla luodaan aivan eri mielikuvaa kuin tuhansilla neli\u00f6kilometreill\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 poikkeaa 5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 Luonnonvarakeskuksen ilmoittamasta mets\u00e4pinta-alan suojellusta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Suojeltu mets\u00e4pinta-ala painottuu pohjoiseen. Etel\u00e4ss\u00e4 suojelualueet ovat pieni\u00e4 ja hajallaan (kuva 1). Todellinen suojeltu pinta-ala lienee viel\u00e4kin pienempi, mik\u00e4li huomioidaan reunavaikutus ja tihe\u00e4 mets\u00e4autotieverkosto.<\/p>\n

Valtaosa suojelualueista on luonnontilaisen kaltaisia, etenkin etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa: mets\u00e4t ja suot on ojitettu, j\u00e4rvi\u00e4 ja vesist\u00f6j\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n ja Pohjois-Suomessa laidunnetaan poroja my\u00f6s suojelualueilla.<\/p>\n

\"screenshot.28-05-2017<\/a>
Kuva 1: Suojelualueet Suomessa. Kartassa ei eritelty vain mets\u00e4luonnon suojelualueita. (L\u00e4hde: Peda.net)<\/figcaption><\/figure>\n

3<\/strong>.Metsien ik\u00e4rakenne on muuttunut voimakkaasti[5]<\/sup><\/sup><\/a>. Yli 100-vuotiaat mets\u00e4t ovat v\u00e4hentyneet radikaalisti etenkin Pohjois-Suomessa, mutta my\u00f6s etel\u00e4ss\u00e4. Vanhoja, yli 200-vuotiaita metsi\u00e4 on Suomessa noin 5% ja Etel\u00e4-Suomessa vain 0,1% mets\u00e4pinta-alasta[6]<\/a>. Liitto huomauttaa my\u00f6s, ett\u00e4 etenkin vanhoista metsist\u00e4 l\u00f6ytyy koko ajan uutta, tieteelle viel\u00e4 tuntematonta lajistoa[7]<\/a>.<\/p>\n

4.<\/strong>Suomen mets\u00e4luonnon lajisto uhanalaistuu. Vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan 36% uhanalaisista lajeista esiintyy metsiss\u00e4[8]<\/a>. Kaikkiaan arviossa oli 814 uhanalaista mets\u00e4lajia, joista valtaosa vanhojen metsien ja lehtojen lajeja. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n on tullut nis\u00e4kk\u00e4iden ja lintujen osalta muutoksia, sill\u00e4 n\u00e4iden lajiryhmien luokitukset valmistuivat jo 2015. Mets\u00e4t ovat uhanalaisten nis\u00e4kk\u00e4iden keskeinen elinymp\u00e4rist\u00f6. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 nis\u00e4kk\u00e4iden uhanalaisuustarkastelussa (2015) muutamien nis\u00e4k\u00e4slajien luokituksen muuttuminen parempaan suuntaan selittyy osaltaan my\u00f6s rauhoituksilla ja mets\u00e4styksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4. Esimerkiksi karhu pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, mik\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 Suomen topografiassa, joka koostuu maaseudun, soiden ja metsien mosaiikista. Sen sijaan alkujaan runsaslukuisten mets\u00e4lintujen radikaali v\u00e4heneminen on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 merkki.[9]<\/a><\/p>\n

Metsien tavanomaiset lintulajit, kuten t\u00f6yht\u00f6tiainen, h\u00f6m\u00f6tiainen ja punatulkku ovat k\u00e4yneet harvalukuisiksi. Lintujen pesim\u00e4aikaisten hakkuiden[10]<\/a> vaikutuksia Suomen lajistoon on my\u00f6s selvitetty[11]<\/a>. Dosentti Raimo Virkkalan populaatiomuutoksista tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan \u201d Talousmets\u00e4alueella lintujen kokonaisparim\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni 18 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen 2015, eli vajaan prosentin (0,9 %) vuosittain. 12 runsaimmasta lajista seitsem\u00e4n taantui, nelj\u00e4ll\u00e4 lajilla ei havaittu muutoksia ja yksi laji runsastui. Taantuneista lajeista peipon, vihervarpusen ja hippi\u00e4isen populaatiot eiv\u00e4t v\u00e4hentyneet suojelualueilla. N\u00e4iden lajien v\u00e4heneminen talousmetsiss\u00e4 johtui ensisijaisesti lajien suosimien vanhojen kuusivaltaisten metsien avohakkuista.<\/em>\u201d My\u00f6s mets\u00e4kanalintujen runsaudessa on suuria vaihteluita ja mm. riekko on 1900-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 siirtynyt kohti pohjoista. Samoin vanhojen metsien indikaattorilaji, kuukkeli.<\/p>\n

Muuta tehomets\u00e4taloudesta k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 lajistoa l\u00f6ytyy sammalista, j\u00e4k\u00e4list\u00e4, hy\u00f6nteisist\u00e4 (etenkin kovakuoriaiset) ja perhosista. Huomionarvoista on, ett\u00e4 72% uhanalaisista sienist\u00e4 on metsien lajistoa. Lis\u00e4ksi nykyinen rajausmenettely ei riit\u00e4 turvaamaan liito-oravakannan s\u00e4ilymist\u00e4. Ensisijaisesti liito-orava hy\u00f6tyisi metsien jatkuvasta kasvatuksesta[12]<\/a>.<\/p>\n

\"Kuva<\/a>
Kuva 2: L\u00e4nnenliekosammal on ehj\u00e4n mets\u00e4ekosysteemin opaslaji.<\/figcaption><\/figure>\n

5.<\/strong>Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan METSO-ohjelman rahoitusta on leikattu noin 70%[13]<\/a>. Ohjelman tavoitteena oli suojella metsi\u00e4 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 menness\u00e4. Tavoite ei tule toteutumaan. Lis\u00e4ksi METSO-ohjelman tarjoamisessa maanomistajille on puutteita. Esimerkiksi Lounais-Suomen mets\u00e4keskus ei viranomaisroolissaan ole ottanut asiakseen aktiivisesti kertoa asiakkaalle METSO-vaihtoehdoista tai tarjota METSO-ohjelmaa. Kuitenkin lain mukaan Suomen mets\u00e4keskuksen teht\u00e4viin kuuluu: \u201d 1) metsien kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hoitoon ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 suunnittelu- ja selvitysteht\u00e4vist\u00e4 sek\u00e4 muusta vastaavasta metsiin perustuvien elinkeinojen, ilmasto- ja energiatavoitteiden, metsien monimuotoisuuden s\u00e4ilymisen ja mets\u00e4talouden muun ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun edist\u00e4misest\u00e4 vastaaminen\u2026<\/em>;\u201d[14]<\/a><\/p>\n

6.<\/strong>Mets\u00e4luonnon biodiversiteetti v\u00e4henee kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Uusi uhanalaisten luontotyyppien tarkastelu on k\u00e4ynniss\u00e4. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden (2008[15]<\/a>) mukaan: \u201d Uhanalaisten luontotyyppien pinta-alan osuus mets\u00e4pinta-alasta on Etel\u00e4-Suomessa 49 %, Pohjois-Suomessa 27 % ja koko maassa 48 % mets\u00e4luontotyyppien kokonaispinta-alasta. Uhanalaisuusluokista pinta-alaltaan suurin on vaarantuneiden luokka (VU), Etel\u00e4-Suomessa 46 %, Pohjois-Suomessa 26 % ja koko maassa 45 % luontotyyppien kokonaispinta-alasta. T\u00e4t\u00e4 uhanalaisempien luokkien pinta-alaosuudet ovat huomattavan pieni\u00e4<\/em>.\u201d Tarkastelun mukaan lehdot ovat uhanalaisin mets\u00e4tyyppi ja suurin syy mets\u00e4luontotyyppien uhanalaistumiseen on mets\u00e4talous.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi uhanalaisia luontotyyppej\u00e4 ovat rehev\u00e4t, puustoiset suot, esimerkiksi kangaskorvet VU, ruohokangaskorvet EN, mustikkakangaskorvet VU, puolukkakangaskorvet VU (etel\u00e4ss\u00e4 EN)[16]<\/a>. Merkitt\u00e4vimm\u00e4t suoluonnon uhkatekij\u00e4t ovat tehomets\u00e4talous ja turvetuotanto.<\/p>\n

7.<\/strong>Hallituksen tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 hakkuita. Kansallinen mets\u00e4strategia t\u00e4ht\u00e4\u00e4 80 miljoonan kuutiometrin hakkuisiin vuonna 2025[17]<\/a>. Tavoitteet ovat kuitenkin kovin optimistisia ja keinot kyseenalaisia. Biotalous[18]<\/a> on lanseerattu mielikuvalla puhtaasta energiasta ja hiilinieluista. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 avohakkuu on jopa 30 vuotta hiilen l\u00e4hde, ennen kuin se alkaa sitoa hiilt\u00e4 ja tase muuttuu ilmaston kannalta edulliseksi[19]<\/a>. Tutkijat ovat varoittaneet hallitusta t\u00e4st\u00e4 kehityssuunnasta[20]<\/a>: \u201d68 tutkijan allekirjoittamassa kannanotossa varoitetaan, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4pohjaisen bioenergian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nojaava ilmastopolitiikka ei tuota vaadittuja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ja uhkaa tappaa sukupuuttoon metsiss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 lajeja<\/em>.\u201d Kest\u00e4v\u00e4 raja on jo ylittym\u00e4ss\u00e4[21]<\/a>. Liitto moittii ministeri\u00f6it\u00e4 ja hallitusta siit\u00e4, ettei tutkijoiden asiantuntemukselle anneta sen ansaitsemaa huomiota.<\/p>\n

\"Kuva<\/a>
Kuva 3: Hakkuut ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet kautta Suomen.<\/figcaption><\/figure>\n

8.<\/strong>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksessa on ilmennyt useita puutteita ja vakavia virheit\u00e4 mm. Lounais-Suomessa. Maastok\u00e4yntien perusteella Lounais-Suomen mets\u00e4keskus tekee puutteellisia ja suorastaan virheellisi\u00e4 mets\u00e4inventointeja. Mets\u00e4lain 10\u00a7 rikotaan toistuvasti. Arvokkaita elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ei tunnisteta tai niist\u00e4 ei v\u00e4litet\u00e4. Mets\u00e4keskus ei ota vastaan ilmoituksia virheellisist\u00e4 menettelyist\u00e4 ja laiminly\u00f6 n\u00e4in viranomaisvelvollisuutensa. Lain mukaan mets\u00e4keskuksen keskeisi\u00e4 julkisia hallintoteht\u00e4vi\u00e4 ovat muun muassa:<\/p>\n

1) metsien kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hoitoon ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 suunnittelu- ja selvitysteht\u00e4vist\u00e4 sek\u00e4 muusta vastaavasta metsiin perustuvien elinkeinojen, ilmasto- ja energiatavoitteiden, metsien monimuotoisuuden s\u00e4ilymisen ja mets\u00e4talouden muun ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun edist\u00e4misest\u00e4 vastaaminen; teht\u00e4v\u00e4t liittyv\u00e4t muun muassa kansallisen mets\u00e4ohjelman laatimiseen, alueellisten mets\u00e4ohjelmien laatimiseen ja edell\u00e4 mainittujen ohjelmien seurantaan ja toteuttamiseen;<\/em><\/p>\n

6) mets\u00e4talouden ja metsien tilan ja kehityksen seuraaminen sek\u00e4 niihin liittyvien esitysten ja aloitteiden tekeminen;<\/em>[22]<\/a><\/p>\n

Mets\u00e4lain [23]<\/a> mukaan mets\u00e4keskuksella on oikeus asettaa k\u00e4sittelykielto, mik\u00e4li s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 rikotaan. Mets\u00e4lain 10\u00a7 mukaisia arvokkaita elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tuhoutuu jatkuvasti. Ensisijaisesti vakavin puute on niiden tunnistamisessa. T\u00e4st\u00e4 on runsaasti esimerkkej\u00e4 esimerkiksi Lounais-Suomesta. Kohteet tulisi tarkistaa ennen hakkuutoimia ja kiinnitt\u00e4\u00e4 hakkuiden suunnitteluun enemm\u00e4n huomiota. Kohdassa 4 mainitut lintujen pesim\u00e4aikaiset hakkuut toteutetaan kes\u00e4ll\u00e4 ja n\u00e4in ollen ne vaurioittavat helposti my\u00f6s juurakoita ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sienitartuntojen riski\u00e4 j\u00e4tt\u00f6puihin. Kes\u00e4hakkuista tulisi luopua kokonaan.<\/p>\n

9<\/strong>.Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja virkistyspalvelut on l\u00e4hestulkoon sivuutettu kaikissa laskelmissa. Metsien tuottamat hy\u00f6dyt ovat moninaiset ja korvaamattomat: puiden yhteytt\u00e4minen tuottaa happea ja sitoo hiilt\u00e4. Mets\u00e4t kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 ja ravinteita. Oheispalveluna mets\u00e4t tuottavat marjoja ja sieni\u00e4 ja pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 luonnonvarataloutta ja erilaisia luontomatkailu- ja luontoyritt\u00e4j\u00e4palveluita. Yksist\u00e4\u00e4n puolukkaa poimitaan Suomen metsist\u00e4 noin 100 miljoonaa kiloa vuosittain[24]<\/a>.<\/p>\n

\"Kuva<\/a>
Kuva 4: Monimuotoinen mets\u00e4luonto takaa elinymp\u00e4rist\u00f6jen s\u00e4ilymisen.<\/figcaption><\/figure>\n

Luontomatkailu on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja metsiin perustuvien hyvinvointipalveluiden kysynt\u00e4 kasvaa jatkuvasti[25]<\/a>. Hakkuut kuitenkin muuttavat voimakkaasti mets\u00e4kasvillisuutta[26]<\/a> ja esimerkiksi mustikan peitt\u00e4vyys on v\u00e4hentynyt h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti 1950-luvulta[27]<\/a>. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 mets\u00e4marjat ovat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ravintoa my\u00f6s kanalinnuille, karhuille, m\u00e4yrille, ketuille ja oraville.<\/p>\n

10.<\/strong>Metsien talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tulisi siirty\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kohdassa 4 mainittuun jatkuvaan kasvatukseen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaisi lehti- ja lahopuun, mets\u00e4rakenteen ja -maiseman, sek\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen s\u00e4ilymisen. Nykyist\u00e4 p\u00e4\u00e4tehakkuumallia suosivat mets\u00e4nhoitoyhdistykset nauttivat viel\u00e4 liian suurta monopoliasemaa, eik\u00e4 jatkuvan kasvatuksen osata tai haluta tarjota mets\u00e4nomistajille. Jatkuva kasvatus tosin sopii huonosti hallituksen pikavoittoja suosivaan politiikkaan. Mets\u00e4nhoidon vaihtoehtona jatkuva kasvatus mahdollistaa sek\u00e4 biodiversiteetin s\u00e4ilymisen, mets\u00e4n ekosysteemipalveluiden jatkumisen ja luonnonvara-alan yritysten elinkeinon turvaamisen.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Toimenpiteet:<\/p>\n

    \n
  1. Suomen on luovuttava biotalouden varjolla teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 metsien laajamittaisesta h\u00e4vityksest\u00e4.<\/li>\n
  2. Suomen tulee turvata mets\u00e4lajiston s\u00e4ilyminen ja pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 biodiversiteetin hupeneminen.<\/li>\n
  3. Suomen hallituksen tulee huomioida tutkijoiden esitt\u00e4v\u00e4t varoitukset ja linjaukset sek\u00e4 ryhty\u00e4 suositeltuihin toimenpiteisiin.<\/li>\n
  4. Mets\u00e4lain 10\u00a7 toimeenpanoon ja valvontaan tulee varata riitt\u00e4v\u00e4t resurssit.<\/li>\n
  5. Sek\u00e4 valtion mailla, ett\u00e4 yksityismailla tulee ennen hakkuita suorittaa riitt\u00e4v\u00e4t rajaukset, jotta arvokkaat elinymp\u00e4rist\u00f6t tunnistetaan ja voidaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4.<\/li>\n
  6. Arvokkaiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen tunnistamista tulee lis\u00e4t\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 koulutuksella.<\/li>\n
  7. Mets\u00e4n jatkuva kasvatus tulee tehd\u00e4 mets\u00e4nomistajalle todelliseksi vaihtoehdoksi.<\/li>\n
  8. Liito-oravamets\u00e4\u00e4 tulee k\u00e4sitell\u00e4 ainoastaan jatkuvan kasvatuksen hoitotoimilla.<\/li>\n
  9. Massiivisista kes\u00e4aikaisista ja lintujen pesim\u00e4aikaan sijoittuvista hakkuista tulee luopua.<\/li>\n
  10. PEFC sertifikaatin minimin sijasta pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4 kannustimia ja panostaa hyv\u00e4n mets\u00e4nhoidon suosituksiin. N\u00e4it\u00e4 l\u00f6ytyy mm. Tapiolta[28]<\/a> ja WWF:lt\u00e4[29]<\/a>.<\/li>\n
  11. Biotaloudessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettava hiili tulee sitoa pitk\u00e4aikaisiin tavoitteisiin ja pitk\u00e4kestoisiin tuotteisiin.<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

    Luonnonsuojeluliitto Tapiolan edustajina Manifestin allekirjoittavat ja julkituovat 30.5.2017<\/p>\n

    Reija Laurila\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Sari Kantinkoski<\/p>\n

    varapuheenjohtaja \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0sihteeri<\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

    [1]<\/a> http:\/\/valtioneuvosto.fi\/paatokset\/periaatepaatokset\/voimassa-olevat<\/p>\n

    [2]<\/a> http:\/\/www.stat.fi\/tup\/tietoaika\/tilaajat\/ta_01_03_metsat.html<\/p>\n

    [3]<\/a> http:\/\/stat.luke.fi\/metsien-suojelu<\/p>\n

    [4]<\/a> https:\/\/peda.net\/oppimateriaalit\/e-oppi\/verkkokauppa\/yl\u00e4koulu\/metsien-biologia2\/1msk\/kuvamappi2\/ks\/sl:file\/download\/417d11662009e45bc09d137f9b3c8c58a6c233c0\/Suomikarttapohja.jpg<\/p>\n

    [5]<\/a> https:\/\/www.luonnontila.fi\/fi\/elinymparistot\/metsat\/me8-metsien-ikarakenne<\/p>\n

    [6]<\/a> http:\/\/www.oulu.fi\/northnature\/finnish\/Suomi\/lusu1.html<\/p>\n

    [7]<\/a> http:\/\/www.metsa.fi\/-\/sipoonkorvesta-loytyi-tieteelle-uusi-sienilaji<\/p>\n

    [8]<\/a> https:\/\/www.luonnontila.fi\/fi\/elinymparistot\/metsat\/me13-metsien-uhanalaiset-lajit<\/p>\n

    [9]<\/a> https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/159435\/Suomen_lintujen_uhanalaisuus_2015.pdf?sequence=1<\/a> s.33<\/p>\n

    [10]<\/a> http:\/\/www.maaseuduntulevaisuus.fi\/mets\u00e4\/talvileimikoita-hakataan-jatkossa-kes\u00e4ll\u00e4kin-koneyritt\u00e4j\u00e4t-kehuvat-kaivurilapputeloja-1.171936<\/p>\n

    [11]<\/a> http:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Tiedotteet\/Etelasuomalaiset_metsalintuyhteisot_yksi(37528)<\/p>\n

    [12]<\/a> http:\/\/www.kainuunsanomat.fi\/kainuun-sanomat\/kainuu\/metsanhoidon-emeritusprofessori-vaatii-luopumaan-avohakkuista\/<\/p>\n

    [13]<\/a> http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8805003<\/p>\n

    [14]<\/a> http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2011\/20110418#L3P8<\/a> 8\u00a7:1mom:1 kohta<\/p>\n

    [15]<\/a> https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/37930\/SY_8_2008_Osa_1.pdf?sequence=16<\/p>\n

    [16]<\/a> http:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Luonto\/Luontotyypit\/Luontotyyppiryhmat\/Suot<\/p>\n

    [17]<\/a> https:\/\/www.luke.fi\/puuta-on-nyt-enemman-kuin-koskaan\/<\/p>\n

    [18]<\/a> http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8838860<\/p>\n

    [19]<\/a> Tarmo Virtanen, Helsingin yliopisto, luentosarja: Ihmisen kytkenn\u00e4t luontoon, bio-geo-kemialliset kierrot. Helmikuu 2017<\/p>\n

    [20]<\/a> http:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000005140565.html<\/p>\n

    [21]<\/a> http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9602583<\/p>\n

    [22]<\/a> http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2011\/20110418<\/p>\n

    [23]<\/a> http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1996\/19961093#L5<\/p>\n

    [24]<\/a> http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-6301157<\/p>\n

    [25]<\/a> http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-7154290<\/p>\n

    [26]<\/a> http:\/\/www.metla.fi\/uutiskirje\/kv\/2013-01\/uutissivu-2.html<\/p>\n

    [27]<\/a> http:\/\/www.suomenluonto.fi\/sisalto\/artikkelit\/arkiston-aarteita-mustikka-on-metsan-tarkein-marja\/<\/p>\n

    [28]<\/a> http:\/\/tapio.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Metsanhoidon_suositukset_ver3_netti_1709141.pdf<\/a><\/p>\n

     <\/p>\n

    [29]<\/a> https:\/\/wwf.fi\/mediabank\/8468.pdf<\/p>\n

    <\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Luonnonsuojeluliitto Tapiola ilmaisee huolensa Suomen metsien tilasta ja tilan kehityksest\u00e4. 1.Suomi on sitoutunut valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vuonna 2012[1], pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 menness\u00e4. Tavoite umpeutuu alle kolmen vuoden kuluttua. Nyt jo on selv\u00e4\u00e4, ettei tavoitteessa tulla pysym\u00e4\u00e4n. Valtioneuvoston strategian p\u00e4\u00e4tavoitteena oli tuoda luonnon monimuotoisuuden taloudelliset ja kulttuuriset arvot luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon keski\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1687,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,7,24,75,1,19],"tags":[98,99,41,97],"class_list":["post-1681","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-elinymparistot","category-tiedotteet","category-tutkimus","category-uncategorized","category-vetoomukset","tag-biodiversiteetti","tag-biotalous","tag-metsa","tag-metsatalous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1681","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1681"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1681\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1700,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1681\/revisions\/1700"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1681"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1681"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1681"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}